Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sinkkihappo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1383
Sinkkisälpä — Sinus
1384
Sinkkisälpä 1. s niithso niitti 1. j a 1 o-
g a 1 m e j a, sinkkikarbonaatti, isomorfinen
kalkki-sälvän ja muiden romboedristen karbonaattien
kanssa. S. on väritön ja kiteisinä massoina
tuskin huomiota herättävä aine, mutta kumminkin
kaikista arvokkain sinkkimalmi. Sitä tavataan
kalkkikiven ja dolomiitin yhteydessä.
Tunnetuimpia löytöpaikkoja ovat Altenberg Aachenin lähellä,
Brilon Westfalenissa, Tarnowitz Sleesiassa, Raibl
Kärntenissä, Wiesloch Badenissa, Iglesias.
Sardiniassa ja Santander Espanjassa. Suomèssa ei
s :ää ole tavattu. P. E.
Sinkkitomu ks. Sinkki.
Sinkkituhka ks. Sinkkioksidi.
Sinkkivalkoinen, sinkkioksidia (ZnO).
Tavallinen valkea maalarinväri. Valmistetaan
sinkki-malmista (sinkkivälkkeestä), joka ensin
hapetetaan oksidiksi, pelkistetään hiilellä metalliksi ja
poltetaan uudelleen oksidiksi. Vasta täten saatua
valkeaa, löyhää jauhoa voi käyttää värin
valmistukseen. S. on pysyvä, se ei mustu kuten
lyijyvalkoinen, koska sinkkisulfidi on valkea,
mutta se ei peitä yhtä hyvin kuin lyijyvalkoinen.
Sinkkivihreä, sekoitus sinkkikeltaa ja
ber-liininsinistä. Pysyvä öljy- ja vesiväri.
Tapetti-väri.
Sinkkivihtrilli ks. Sinkkisulfaatti.
Sinkkivälke ks. S f a 1 e r i i 11 i.
Sinkografia (kreik. graphein = piirtää),
graa-fillinen menetelmä kivipainolaattojen
korvaamiseksi siiikkilevyillä, joita painolaatoiksi
valmistettaessa käsitellään erinäisillä hapoilla tai
suoloilla samantapaisesti kuin kivilaatan pintaa,
ks. Kivipaino.
Sinkoniini (cinchoniini, k i n k o n i i n i),
kiinakuoressa tavattu alkaloidi, muodostaa veteen
vaikeasti liukenevia, värittömiä kiteitä, jotka
maistuvat hyvin karvailta; vaikuttaa samoin kuin
kiniini, vaikka heikommin.
Sinkotypia (kreik. typos = jäljennös),
graafil-linen menetelmä, jossa painaminen tapahtuu
hapoilla syövytetyistä sinkkisistä
kohopainolaa-toista. Tärkeimmät ja yleisimmin käytetyt lajit
s:iaa ovat fototypia ja autotypia
(ks. n.).
Sinningia speciosa, Brasiliasta kotoisin oleva.
Gesneriaceæ-heimoon kuuluva, mukulallinen, hyvin
monimuotoisena, Gloxinia nimisenä viljelty
suuri-kukkainen ja -lehtinen ruohomainen huonekasvi,
vrt. Gloxinia. K. L.
Sinologi (vrt. Sina), kiinan kielen ja
kirjallisuuden tuntija ja tutkija.
Sinope [-öpë], muinaisajalla Paphlagonian
huomattavin kaupunki, sijaitsi Mustanmeren
etelärannan keskikohdalla, mereen pistäytyvän niemen
kannaksella. S., alkuaan kappadokialainen
asutus, sai varsinaisen merkityksensä v :sta 630 e. Kr.
lähtien, jolloin miletolaiset sinne perustivat
siirtokunnan. Tämä paisui aikaa voittaen erittäin
mahtavaksi kauppakaupungiksi, josta käsin
perustettiin suuri joukko siirtoloita pitkin Mustanmeren
rannikkoa. V. 440 e. Kr. Ateenasta lähetettiin
klerukkeja S:een. V:n 375 e. Kr. jälkeen S:n
valloitti persialainen sotapäällikkö Datames,
183 e. Kr. taas Pontoksen kuningas Pharnakes,
josta alkaen se pysyi Pontoksen kuninkaiden
asuinpaikkana, kunnes sen valtasi Lucullus
(72 e. Kr.). V:sta 45 e. Kr. S. oli roomalainen
kolonia. Vanhalla ajalla tunnetuin S:sta kotoi-
sin oleva henkilö oli kyynikko Diogenes. —
Myöhemmin S. kuului Itä-Rooman keisarikuntaan,
mutta liitettiin 1204 Trapezuntin keisarikuntaan,
jolta sen jo 1214 valloittivat seldzukit. V. 1461
sen valloitti Muhammed IT. — Sai paikalla on
nykyään Kastamunin vilajeettiin kuuluva Sinob,
samannimisen sandzakin pääkaupunki, n. 10,000 as.
S:n edustalla hävitti venäläinen vara-amiraali
Nahimov turkkilaisen laivaston 30 p. marrask.
1853. [Streuber, ,,S." (1855), Robinson, „Ancient
S." (1006).] E. R-n.
Sinoperi (kreik. ]cinna’bari), kauneudestaan
kuulu punainen maaliväri. Espanjasta, Kiinasta,
Meksikosta y. m. maista, varsinkin Kaliforniasta,
tuodaan s:ia kauppaan hienoksi jauhettuna
luonnontuotteena suuret määrät. Enin osa s.-väriä, jota
käytetään maalina, kirjelakan värinä, saippuoihin
y. m., valmistetaan kuitenkin keinotekoisesti s:n
aineosista, rikistä ja elohopeasta. Keinotekoisella
s:lla on tuntuvasti kellertävämpi punainen väri
kuin luonnontuotteella. Tunnetuimpia näistä on
vermillon ja kiinanpuna, joista viimemainittua
Kiinassa valmistettua — pidetään erittäin
arvokkaana maalivärinä. Kun s. lämmön
vaikutuksesta härmistyy (sublimoituu), voi siinä
esiintyvät kivennäisväärennykset helposti saada
sel-arille, jos sitä kuumentaa. Tällöin nämä jäävät
jauheena jäljelle s:n haihtuessa.
Kivihiiliterva-värin lisäkkeet taas mustuvat, kun saa
kuumennetaan. S :11a on taipumusta mustua
maalauksissa. S.-maalin myrkyllisyydestä ollaan eri
mieltä. V. V.
Sinoperivihreä, sekoitus kromikeltaista ja
berliininsinistä, johon on lisätty hienoksi
jauhettua raskassälpää, savea tai kipsiä. S. on pysyvä
ja hyvin peittävä öljyväri. Sinoperin kanssa ei
s : 11 ä ole mitään yhteyttä.
Sinteri ks. S i n 11 e r i.
sinto ks. Japanin uskonnot.
sintolaisuus ks. Japanin uskonnot.
Sintrata (saks. Sinter - vuoto- 1. tippukivi).
1. Siivilöityä läpi. — 2. Kutistua kokoon, esim.
poltettaessa valettuja saviastioita astia sintraa
jonkun verran pienemmäksi.
Sintsi (ven. sentsy), porstua (Raja- ja Venäjän
Karjalassa).
Sintsiang (myös Sinkiang, Hsinkiang),
maa-kuuta Länsi-Kiinassa, ulkopuolella Kiinan
varsinaisia 18 maakuntaa, vastaa suunnilleen
Itä-Turkestania (ks. t.), johon lisäksi on liitetty
Gobin (ks. t.) läntisin ja Dzungarian (ks. t.)
eteläinen osa sekä suurin osa Itä-Turkestania
etelässä rajoittavasta Altyntagista; n. 1,426,000
km2, 1,768,560 as. (1910), kirgiisejä, kalmukkeja,
persialaisia, kiinalaisia y. m. Karjanhoito
pääelinkeino. Pääkaupunki U r u m t s i.
Sintteri, vesiliuoksista erkaantuneet
kivennäisaineet, jotka ovat muodostuneet kiinteäksi
kuoreksi maan, kivien ja puiden v. m. pinnalle tai
tippukivipylväiksi luoliin. Edellisen laatuista
s:iä muodostuu etupäässä kuumien lähteiden ja
geysirien ympärille. Se on joko piihappoa (p i
i-sintteri, ks. t.) tai kalsiumkarbonaattia
(k a 1 k k i s i n 11 e r i, ks. t.). P. E.
Sint, ut sunt. aut non sint (lat.), ,,olkoot
sellaisina kuin ovat tai olkoot olematta"; paavi
Klemens XIV:n jesuiitoista antama lausunto.
Sinus (lat. sinus = lahti), lyh. s i n.
Suorakulmaisessa kolmiossa on terävän kulman vas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
