Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sinusbussoli ... - Siperia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1387
Sionistit
:—Siperia
138S
hyväksi se työskentelee. [Heclit, ,,Der neue
Jude" (1911).] ’ H. Il-a.
Sionistit, sionismin (ks. t.) kannattajat.
Sioux ks. D a k o t a s.
Sioux City [su sitij, kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Iowan valtion luoteisosassa,
Missourien vas. rannalla, Big Sioux-joen suussa,
monen radan risteyksessä; 47,828 as. (1910; paljon
ruotsalaisia ja norjalaisia). — Kaupungintalo,
posti, N. M. K. Y:n rakennus. Useita
oppilaitoksia. Roomal.-katolisen piispan istuin. — Iowan
valtion tärkein teollisuuskeskus ; teollisuuden
(teu-rastimoita, konepajoja, tiilitehtaita)
valmistusarvo 1909 oli 194 milj. mk. — Ensimäinen asutus
S. C: n paikoille syntyi n. 1850. E. E. K.
Sioux Falls /sw fölzj, kreivikunnan
pääkaupunki Yhdysvalloissa Etelä-Dakotan valtiossa,
Big Sioux-joen varrella, tärkeässä ratojen
risteyksessä: 14,094 as. (1910), valtion suurin kaupunki.
— Paljo oppilaitoksia. Roomal.-katolisen ja
epis-kopaalisen piispan istuin. — S. F. on valtion
tärkein teollisuuskaupunki (valmistusarvoltaan
15 milj. mk. 1909; tehtaiden käyttövoima
saadaan Big Siouxin koskista) ja kauppakeskus. —
S. F:n paikalle syntyi ensimäinen vakinainen
asutus 1867.
Sipasang, varsinainen Kiina 1. 18
maakuntaa, ks. Kiina.
Siperia (ven. Sibi’rj), Venäjän valtakuntaan
kuuluva Pohjois-Aasia, koko Eurooppaa
melkoisesti suurempi, käsittää laajimmassa
merkityksessään Pohjois-Jäämereen, Isoon valtamereen,
Kiinan valtakuntaan, Altailta Uralin vuoriston
eteläpäähän ulottuvaan vedenjakajaan sekä Uralin
vuoristoon rajoittuvan alueen (vastaa suunnilleen
maantieteellistä S:aa, johon kuitenkaan ei aina
lueta Stanovoj-vuoriston itä- ja Uda-laliden
eteläpuolella olevia alueita, Amurin,
Rannikkomaakunnan ja Sahalinin provinsseja).
Hallinnollisen ja tilastollisen S :n rajat ovat jonkun verran
ahtaammat, kulkien yllämain. vedenjakajan
pohjoispuolella sekä suureksi osaksi myöskin
kaukana. Uralin itäpuolella; näiden rajojen
sisäpuolinen S. käsittää Toboljskin ja Tomskin
kuverne-mentit. Irkutskin kenraalikuvernöörikuntaan
kuuluvat Jeniseiskin ja Irkutskin kuvernementit
ynnä Takabaikalin ja Jakutskin provinssit,
Amu-rinmaan kenraalikuvernöörikuntaan kuuluvat
Amurin. Kamtsatkan, Rannikkomaakunnan ja
Sahalinin provinssit, yhteensä 12,393,870 km2
(ilman sisävesiä; Streljbitskijn laskujen muk.
kaikkiaan 12.518,389 km2), 9,788,400 as. (arv. 1913),
0,8 km2:llä. Joissakin tapauksissa S :aan luetaan
Arokenraalikuvernöörikunnan Akmolinskin ja
Semipalatinskin provinssit, joiden pohjoisosat
kuuluvat maaut. S :aan. S. jaetaan L ä n s i-S :a a n
ja 11 ä-S :a a n, jotka eroavat toisistaan
melkoisesti geologisen rakenteensa,
pinnanmuodostuksensa, asutusolojensa, elinkeinojensa ja myöskin
jossain määrin ilmastonsa puolesta. Eri
näkökohtia silmälläpitäen raja molempien välillä
vaihtelee; Länsi-S:aan luetaan tav. Ohin vesialue
vastaten likipitäen Toboljskin ja Tomskin
ku-vernementteja; Itä-S. on silloin pinta-alaltaan
Länsi-S:aa kolme kertaa suurempi. Joskus
jälkimäiseen luetaan myöskin Jenisein vesialue.
Rannikot. Pohjois-Jäämeren rannikko on
laakeaa, matalavesistä transgressioni- (tulva-)
rannikkoa, Ison valtameren taas etupäässä korkeata,
syvävesistä ingressioni- (vajoamis-) rannikkoa,
edustalla mantereen entisen reunan rajoittamia
rannikkomeriä (Beringiii-meri, Ohotan-meri,
Ja-panin-meri). Yhteistä Pohjois-Jäämeren ja Ison
valtameren rannikoille on niiden pituuteeu
ja mantereen kokoon nähden sangen vähäinen
jäsentely. Rannikon edustalla Pohjois-Jäämeressä
olevista saarista mainittakoon Nikolai II:n maa,
Uuden-Siperian saaristo ja Wrangelin-maa; Ison
valtameren rannikkomeriä reunustavat saarijonot
eivät kuulu S:aan, ja Ohotan-meren sekä
Japanin-meren välissä olevasta Sahalinin saarestakin vain
pohjoispuoli on enää Venäjän hallussa.
Yksinäisiä saaria ja pienempiä saaristoja on siellä täällä
pitkin rannikkomerien mannerrantaa (Santar,
Karagin y. m.). Lahdista ja niemistä
mainittakoon: Kara-meri, Jamal, Obin, Tasin, ja
Jenisein suulahdet, Tajmyrin suunnattoman suuri
niemimaa, jonka pohjoisnienii Kap Tseljuskin
on 77° 36’ pohj. lev. ja on Aasian mantereen
pohjoisin kärki, Hatangan ja Kolyman suulahdet,
Tsaunin-lahti, Tsuktsien niemimaa, jonka itäisin
kärki Itäniemi 1. Kap Deznev 174° 24’ it. pit.
on Aasian itäisin kohta, Anadyrin-mutka,
Ana-dyrin-lahti, Kamtsatka, Penzinan-, Gizigan-,
Udan-, Uljbanin- ja Pietari Suureu-lahdet.
Geologinen rakenne ja
pinnanmuodostus ovat vielä epätäydellisesti tunnettuja,
varsinkin on Itä-S :ssa vielä paljo
ratkaisemattomia kysymyksiä. Länsi- ja Itä-S. eroavat
suuresti toisistaan. Edellinen on kauttaaltaan,
Altain ja Sajanin vuoristoihin kuuluvaa Tomskin
kuvernementin kaakkoiskulmaa lukuunottamatta,
keskeytymätöntä alatasankoa (Tjumenj on 94 m,
Kainsk 111 m, Tomsk 94 m yi. merenp.), jonka
paikalla vielä tertiäärikaudella lainehti
Mustanmeren ja Pohjois-Jäämeren yhdistävä,
inioseeni-ajalla Uralin ja Tiausanin välillä katkennut meri.
Itä-S. sitävastoin on suurimmaksi osaksi
ikivanhaa mannerta, jota tertiäärikaudella rajoitti
lännessä yllämain., etelässä Keski-Aasian pohjoisosat
peittävä välimeri. Tämä manner oli poimuttunut
jo ennen siluurikautta, joten sen vuoret ovat
ennättäneet laajoilla alueilla kulua aivan juuriaan
myöten; sen korkeimmat, paraiten säilyneet
kohdat Baikal-järven tienoilla ja Kiinan rajalla ovat
paljoa matalammat kuin myöhään merestä
nousseet, siihen orografisesti liittyneet Keski-Aasian
ylätasangot ja vuoristot. Tertiäärikaudella
laajat alat Itä-S :ssa peittyivät purkautuneiden
ainesten alle ja samoihin aikoihin koko Itä-Aasiaa
(S.H.) Om-joki.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
