- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1389-1390

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siperia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1389

Siperia

1390

vallitsevat siirrokset ja vajoamiset jäsentelivät
myöskin Itä-S:n itäosia. Maansisäiset voimat
ilmenevät vielä Ivamtsatkan monissa toimivissa
tulivuorissa. Kvartäärikauden maajää ei
Poh-jois-Aasian pintamuotoiluun vaikuttanut yhtä
ratkaisevasti kuin Pohjois-Euroopan. — Itä-S :n
ytimenä on Baikal-järven lounais-, itä- ja
koillispuolella oleva vuoristoylänkö, joka
orografi-sesti on jatkoa Keski-Aasian mahtavalle
ylängölle. Vuoristoylängöltä (jota reunustavat
koilliseen käsin matalammaksi käyvät vuoret ja
vuorijonot: osa Altain ja Sajanin-vuoristoa, joista
jälkimäisessä S :n korkein huippu Munku
Sar-dyk 3,490 m yi. merenp., Barguzinin-vuoristo,
Muja-vuoristo y. m. ylängön luoteisrajana,
Jablo-noi-vuoristo haarakkeineen kaakkoisrajana) maa
luoteeseen ja pohjoiseen päin laskeutuu n.
150-250 km leveäksi, matalavuoriseksi (huiput
1,500-2,000 m yi. merenp.), metsärikkaaksi vyöhykkeeksi
(osa Sajanin-vuoristoa, Nizne-Udinskin alue,
Ylä-Lenan ja Kirengan vuoristot, Olekniinskin
vuoret, Lenan ja Aldanin välinen vuoristo), joka
luodetta kohden ulottuu kauaksi Jenisein ja
Vil-jui’n välille, mutta Kanskin kaakkoispuolella
melkein katkeaa. Edellämainitun vyöhykkeen
ulkopuolella on n. 350-500 m yi. merenp. kohoava
ylä-tasankovyöhyke, joka huomaamattomasti vaihtuu
plioseeniajalla todennäköisesti suureksi osaksi
meren peittämään pohjois-siperialaiseen
alatasan-koon; paikoitellen siitä kohoaa mataloita
vuori-jäännöksiä, kuten Svverma Jenisein alajuoksun
itäpuolella, Bvrranga Tajmyrin-niemimaalla,
Ver-hojanskm kaari Lenan alajuoksun itäpuolella. Se
siten ei ole yhtä katkeamatonta tasankoa, kuin
Länsi-S:n alatasanko, johon se lännessä ilman
selvää rajaa yhtyy. — Baikal-järven
vuoristoylän-köä kaakossa rajoittavan Jablonoj-vuoriston
kaakkois- ja itäpuolella on n. 600-750 m yi. merenp.
oleva vuorinen Takabaikalin ylänkö, jonka
kaakkois- ja itärajana taas on lvhingan-vuoristo
haarakkeineen. Sen itäpuolella olevan Amurinmaan
jakavat vuoriselänteet (huomattavin
Bureja-vuo-risto) matalampiin osiin, jotka osaksi ovat
hedelmällistä tasankoa (Burejan-Zejan tasanko).
Kaakossa S:n mantereen Japanin-merta vastaan
päättää n. s. Tuuguusilaisen kaaren pohjoisosa,
itään jyrkästi, länteen loivemmin viettävä
Si-hota-alin (Holaja-huippu 1,577 m yi. merenp.).

Vesistöt. Pinnanmuodostuksensa
mukaisesti suurin osa S:sta kuuluu Polijois-Jäämeren
vesistöpiiriin; sinne laskee, virraten halki koko
suunnattoman alueen S:n etelärajalta, jopa sen
takaakin lähtien, kolme jättiläisvirtaa, Ob,
Jenisei ja Lena sekä niiden välissä useita pienempiä,
mutta silti esim. Euroopan pitempien jokien
mittaisia virtoja Tas (ven. Taz), Hatanga, Olenek,
Jana, Indigirka, Kolyma (kolme viimem. Lenan
itäpuolella). Ison valtameren rannikkomeriin
laskevista rajajoki Amur 011 jättiläisvirta, muut
verraten pieniä (Anadvr Beringin-mereen). Maan
pienen kaltevuuden takia joet ovat juoksultaan
yleensä hyvin tasaisia, ylempänä siellä täällä on
vuolaampia koskipaikkoja. Useat lisäjoista ovat
myöskin tasaisia juoksultaan, mutta varsinkin
ylempänä koskipaikat tämän tästä vähentävät
niiden kulkukelpoisuutta. Kaikkiaan S:n vesistöjen
(järvet lukuunotettuina) pituus on n. 125,000 km,
josta kulkukelpoista n. 90.000 km (siitä
höyryaluksilla kuljettavaa n. 45,000 km). Hitain juok-

sultaan on Länsi-S:n alatasangon halki virtaava
Ob lisäjokineen. Sen ympärillä onkin
suunnattomia rämemetsiä, heinäsoita ja vetisiä tundroja,
jotka kevättulvilla laajalti peittyvät veden alle.
Samanluontoisia maita on muidenkin jokien
alajuoksulla. Koska joet virtaavat pohjoiseen päin,
tapahtuu jäidenlähtö paljoa aikaisemmin niiden
latvoilla ja yläjuoksulla kuin suupuolella, joten
jäät patoutuessaan lisäävät tulvien laajuutta. —
Järvistä suurin on kahteen hautalaskeumaan
syntynyt merkillinen, 1,500 m syvä Baikal-järvi.
Suuria ovat myös Tsany-järvi (aroalueella Länsi-S:n
eteläosassa, jossa on paljo kuivuvia arojärviä),
Hanka-järvi Rannikkomaakunnassa, Tajmyr-järvi
y. m. m.

Ilmasto on jyrkintä mannerilmastoa jo
Länsi-S :ssa, mutta on kehittynyt aivan
äärimäi-syyksiin Itä-S :n sisäosissa. Talvella suunnaton
manner jäähtyy nopeaan ja voimakkaasti; kylmä,
raskas ilma valuu sisäosista reunoille päin.
Sisäosissa sää on onneksi melkein tyven, vain
itärannikoilla myrskyisä. Tammik:n —10° :n
iso-termi, joka kulkee Suonien keskiosien halki, ei
ulotu ollenkaan S:aan, eikä —15° :nkaan
iso-termi kosketa, muuta kuin Itä-S :n uloimpia
rannikkoja, jotavastoin —20° :n isotermi kulkee
Länsi-S :n halki suurin piirtein katsoen luoteesta
kaakkoon, kääntyen sitten itään pitkin S:n’ja
Kiinan välisiä rajaseutuja. Rannikkomaakunnassa
se on kauimpana etelässä ja kääntyy rannikolle
tultuaan koilliseen. Melkein koko S :ssa on
lämpötila tammikuussa siten alle —20° C; Tomskissa
—19.6° C, Jeniseiskissä (Tukholman
leveysasteella) — 23,4° C, Kjahtassa — 26,e° C,
Ja-kutskissa (Kristiinankaupungin leveysasteella)

— 42,9° C, Verhojanskissa (jonkun verran
napapiirin pohjoispuolella) —51,2° C. Viimemain.
paikkaa pidetään pohjoisen pallonpuoliskon
pak-kasnapana. Kuiva, tyven sää tekee kuitenkin
elämisen mahdolliseksi. Lumipeite on talvisen
vähäsateisuuden takia hyvin ohut (monella
seudulla siitä syystä talvisin kuljetaan
ratasajo-peleillä), joten maa routaantuu sangen syvälle ja
suojasäiden puuttuessa lumi on yleensä löyhää ja
ajoittain esiintyvät myrskyt nostavat siitä syystä
hirmuisia lumipilviä (S :n buranit). Kesällä
manner lämpenee kovasti, niin että isotermit yleensä
kulkevat pohjoisempana kuin Euroopassa,
lukuunottamatta kesällä suhteettoman koleita
itärannikon maita. Niin kulkee -|-150:n isotermi S:ssa
pitkät matkat napapiirin pohjoispuolella,
kääntyen 160 pituusasteella jyrkästi lounaiseen,
rannikkoa pitkin kulkevaksi. Heinäkin keskilämpö
on Tomskissa -f 18,7° C, Jeniseiskissä -f 20° C,
Kjahtassa +19,i°C. Verhojanskissa -f 15° C
(astemäärät vaihtelevat jonkun verran eri
tiedoissa). Itärannikolla sitävastoin on esim. Ajanin
heinäkin keskilämpö vain + 13.s° C
(Kööpenhaminan leveysasteella). Kesän korkea lämpö
vähentää talven kylmyyden vaikutusta, mutta
v:n keskilämpö tulee kaikesta huolimatta sangen
alhaiseksi: Tomskissa —1° C, Jeniseiskissä

— 2° C, Kjahtassa — 1° C, Jakutskissa — 11,i° C.
Verhojanskissa —17.2° C, Ajanissa —3,s° C.
Koska —2°:n vuosi-isotermiä yleensä voidaan
pitää routamaan rajana, ulottuu routamaa sangen
kauaksi etelään, kauimmaksi Baikalin takaisessa
vuoristomaassa. Metsäraja on kuitenkin hyvän
matkaa routamaanrajan pohjoispuolella. — Poli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0725.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free