- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1393-1394

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siperia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1394

Siperia

1390

G i 1 j a a k i t, L a m u u t i t, Mantsulaiset,
Burjäatit, Ostjaakit, Vogulit, J e n
i-s e i-o s t j a a k i t, Samojedit, Jukagiirit,
Tsuvantsit, Kamtsadaalit, Tsuktsit,
Eskimot, Korjaakit). — Väestön valtavana
enemmistönä ovat myöhään maahan tulleet
venäläiset. Aluksi olivat uutisasukkaina kasakat sekä
hallituksen toimesta lähetetyt maaorja-talonpojat;
valtiollisista rikoksista S:aan karkoitetut sekä
myöskin tavalliset, pakkotöihin S :aan tuomitut ja
rangaistuksensa suorittaneet rikokselliset
perustivat niinikään useita siirtoloita. Valtiolliset
karkoitetut ovat olleet sangen tärkeitä tekijöitä maan
taloudellisessa ja henkisessä kehityksessä,
jotavas-toin useimmat rangaistuksensa kärsineet ja
vapautetut pahantekijät eivät ole voineet tottua
järjestettyyn työhön ja lain-alaiseen elämään. Vv. 1807-81
karkoitettiin S:aan kaikkiaan 624,000, sekä
1881-1907 301,000 henkeä, enimmäkseen miehiä (mukana
seurasi vapaaehtoisesti 100,000 henkeä).
Vapaaehtoinen siirtolaisuus oli verraten pieni
(1860-luvulta v:een 1884 keskimäärin vuosittain 10.000
henkeä, 1885-95 keskim. 14.697 henkeä;
Aroken-raalikuvernementti provinsseilleen, Akmolinsk ja
Semipalatinsk lukuunotettuna) siihen asti kun
S:n rata (läntinen osa Tseljabinskista Ob-joelle
avattu 1896) poisti vaikeimman esteen; 1896-1900
oli siirtolaisuus keskim. vuosittain 186,423
henkeä. Japanin sodan ja sisäisten levottomuuksien
vaikutuksesta siirtolaisuus 1904 ja 1905 oli vain
46,734 ja 44.019 henkeä, mutta kasvoi pian taas,
saavuttaen 1908 tähänastisen huippunsa 758.812
henkeä. V. 1913 S:aan (ja
Arokenraalikuverne-menttiin) saapui 327,430 henkeä; hyvät
vuoden-tulot ovat olleet syynä siirtolaisuuden
vähentymiseen. Vv. 1901-10 kaikkiaan 3,047,448
siirtolaista (yhtä paljo kuin 300 v. valloituksen alusta
alkaen S:n radan avaamiseen asti) meni Uralin
yli; näistä oli varsinaisia siirtolaisia 2,504,477,
loput n. s. hodolce]a, (jotka edeltäpäin käyvät
valitsemassa perheelle sopivan maan; ne, jotka
eivät ole liodokeja edellään lähettäneet, ovat maan
ja lainojen saannissa huonommassa asemassa).
Varsinaisista siirtolaisista main.
kymmenvuotiskautena 13 % syystä tai toisesta palasi takaisin
Venäjälle. Suurin osa siirtolaisista asettuu
läntiseen S:aan, Toboljskin, Tomskin, Jeniseiskin ja
Irkutskin kuvernementteihin, esim. 1906-10 59 %
kaikista Uralin yli tulleista; muista 30,6% si
joittui Arokenraalikuvernementtiin ja 10,4 %
itäiseen S:aan. Siirtolaisuus viimem. S:n osaan
kasvaa kuitenkin suhteellisesti sangen nopeaan,
etenkin Amurin kenraalikuvernöörikuntaan. Amurin
alueen asuttamiseen venäläisillä on voimakkaasti
vaikuttanut Amurin rataa rakennettaessa annettu
määräys, ettei työssä saanut käyttää lainkaan
kiinalaisia; melkoinen osa Venäjältä (ja
Länsi-S:sta) tuoduista työmiehistä jäi vakinaisesti
asumaan kaukaiseen itään (1912 Amurin provinssiin
asettuneista uutisasukkaista 49 % oli tällaisia
työmiehiä). -— Uutisasukasperhe saa S :aan
tultuaan ilmaiseksi 8-15 desjatinaa (8,7-16,4 ha)
maata jokaista miespuolista perheenjäsentä
kohden (1909-13 siten jaettiin kaikkiaan 18 milj.
desjatinaa 1. 196,000 km-) ja hallituksen
asettama siirtolais-ylihallitus jakaa 250-400 ruplan
asutuslainoja (suurempia kaukaisessa idässä,
pienempiä lännessä) ; maanviljelyskoneiden ja
työ-aseiden hankinnan helpottamiseksi hallitus on

perustanut varikkoja, joita 1909 oli 64, 1913 jo
n. 300. Uutisasukkaan taloudellinen asema on
ylimalkaan hyvä, paljoa parempi kuin se oli hänen
Venäjältä lähtiessään. S :ssa keskimäärin joka
talokasta kohden (hänen 11 v. S :ssa oltuaan) on
5,4 desjatinaa peltoa, 6,i desjatinaa niittyä sekä
muuta omaisuutta 466 ruplan arvosta, jotavastoin
hänellä Venäjällä oli vain 2,4 desjatinaa peltoa,
0.6 desjatinaa niittyä sekä muuta omaisuutta
239 ruplan arvosta. — Itä-S :n kaakkoisosien
asuttamisessa on kysymys ,.keltaisesta vaarasta"
tullut polttavaksi. Taloudelliset näkökohdat
vaatisivat välttämättömästi kiinalaisten ja
korealaisten päästämistä Ttä-S:aan, jotavastoin valtiolliset
näkökannat ehdottomasti sen kieltävät, koska
seurauksena muuten saattaisi olla näiden seutujen
täydellinen kiinalaistuminen ja korealaistuminen.
Vrsta 1882 on maan omistus kielletty muiden
maiden alamaisilta, mutta korealaiset kiertävät
kiellon vuokraamalla viljelysmaat kasakkakyliltä,
joiden maanviljelys ei läheskään pysty
kilpailemaan korealaisen kanssa. Amurin ja Ussuri’n
(nyk. Rannikkomaakunnan) provinsseissa
kiellettiin kiinal. työmiesten käyttäminen, mutta
kieltoa ei voida läheskään johdonmukaisesti
noudattaa, koska kiinal. työmiehet ja vielä
enemmän käsityöläiset jo ovat ehtineet käydä aivan
välttämättömiksi. Yllämainittujen provinssien
asukkaista 1904 oli n. 380,000 venäläistä ja
60,000 korealaista ja kiinalaista (16%), 1908
taas 500.000 venäläistä, 120,000 korealaista ja
kiinalaista (24%). Korealaisista ja kiinalaisista
melkein kaikki (110,000) olivat työkykyisiä miehiä,
jotavastoin ven. väestöstä suurin osa oli vaimoja,
lapsia ja vanhuksia, joten työkykyisiä ven.
miehiä oli vain 130,000. Vapaan kilpailun vallitessa
kiinalaiset ja korealaiset kaikilla työaloilla
työntävät ven. työmiehet ja käsityöläiset syrjään.
Maahanmuutto Japanista on myös melkoinen, eikä
japanilaisille voida asettaa samanlaisia esteitä
kuin kiinalaisille ja korealaisille. — Kuten
uutis-asutusmaissa yleensä on S:ssakin miespuolisia
enemmän kuin naispuolisia; 1913 edellisiä oli
5,035.300, jälkimäisiä 4.753,100 henkeä.
Svnty-neisyys on alhaisempi kuin Venäjällä (tarkkoja
tilastotietoja puuttuu). Koko lisääntyminen
(yli-syutyneisyys ja maahanmuutto) keskimäärin
vuosittain 1907-12 oli maaseudulla 6.2 %
(Euroopan Venäjän 50 kuvernementissa 1,72 %) ja
kaupungeissa 12,4 % (Euroopan Venäjän 50
kuvernementissa 3,4%). Asukkaita S:n 51
kaupungissa 1913 oli 1,153,400 henkeä (11,8% S :n
koko asukasmäärästä); S :ssa on kaikkiaan 8
sellaista kaupunkia, joiden asukasmäärä nousee yli
50.000 (Tom sk 157,100. Ussurijsk. Vladivostok,
Irkutsk. Krasnojarsk, Tsita. Blagovestsensk,
Barnaul). — Asukastiheys vaihtelee
tavattomasti, yleensä alentuen lännestä itään ja
etelästä pohjoiseen mentäessä. Rautatiellä ja sen
jälkeen jokireiteillä on suurin asutusta
keskittävä vaikutus. Taaj immin asutut ovat
Länsi-S:n kuvernemeiittien rataa lähinnä olevat
piirikunnat sekä Jeniseiskin kuvernementin läntisin
radan varrella oleva piirikunta ; suurin
asukastiheys 011 S :n radan ja Toboljin risteyksen
ympärillä olevassa Kurganin piirikunnassa, jossa
1913 oli 17 as. kins:llä. Muita piirikuntia, joissa
oli 10 tai enemmän as. km2:llä, S:ssa oli vain 4.
— Uskonnoltaan 1897 oli 89.«7 % kreik.-katoli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0727.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free