- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1401-1402

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siperia

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1401

Siperia

1390

(S.H.) Ryzkovan siirtola.

— Pääelinkeinona Ryzkovassa, Eugenessa ja
Bojar-kassa on karjanhoito, Om-siirtolassa,
Verhne-Suetukissa ja Astsegulissa maanviljelys
(Om-siirtolassa myös karjanhoidolla on suuri
merkitys, ja Verhne-Suetukin suomalaiset käyvät paljo
töissä kultakaivoksissa) sekä Turussa kalastus ja
karjanhoito. Useimmissa siirtoloissa
suomalaiset nykyään ovat hyvin toimeentulevia, jopa
vauraitakin, ja myöskin henkinen ja siveellinen elämä
on suom. koulujen ja varsinkin S:n suomalaisten
papin ansiosta sangen tyydyttävällä kannalla.
Entiseen aikaan suom. siirtolat olivat
naapureiden keskuudessa yleensä pahassa maineessa;
varsinkin Om-siirtola oli huonossa huudossa
juoppojen, murhamiesten ja hevosvarkaiden
pesäpaikkana. Suurimpana syynä siihen oli se, että
siirtolain suomalaiset olivat kauan aikaa ilman
seurakunnallista hoitoa, öillä, vaikka Ryzkovaan
jo 1820 määrättiin luterilainen pappi, ei hänestä
kuitenkaan, useimmiten suomen kieltä taitamaton
kun oli, ollut suomalaisille suurtakaan hyötyä.
Vihdoin 1863 Verhne-Suetukiin Suomen valtion
varoilla palkattiin suom. pappi sikäläisiä
suomalaisia varten ja 1885 hänen asemapaikakseen
määrättiin Omsk sekä alueekseen kaikki S:n
suom. siirtolat. Viran ensimäisen hoitajan, rovasti
J. Granön (pappina S:ssa 1885-91 ja 1902-13)
ansiot S:n suomalaisten henkisen ja
aineellisen elämän kohottamisessa ovat arvaamattoman
suuret. [,,Aziatskaja Rossija" (I-III; 1914);
Cajander, „Beiträge zur Kenntnis der Vegetation
der Alluvionen des nördlichen Eurasiens. I. Die
Alluvionen des unteren Lena-Thales" (1903;
Tiedeseuran Acta-sarjan 32 n: ossa), ,,Studien tiber
die Vegetation des Urwaldes am Lena-Fluss"
(1904; Tiedeseuran Acta-sarjan 32 n :ossa);
Cajander-Poppius, ,,Eine naturwissenschaftliche
Reise im Lena-Thal" (1903; Fennia-sarjan 19
n:ossa); Dmitriev-Mamonov, ,,Opas suurella S:n
radalla" (1912); Kai Donner, ,,S.n samojedien
keskuudessa" (1915); Goebel. „Volks\virtschaft
des westbaikalischen Sibiriens" (1910; ,,Berichte
iiber Landwirtschaft"-sarjan 14 vihko);
Jadrin-zew, „Sibirien, geographische, ethnographische und
historische Studien" (1886) ; Krahmer, „Russland
in Asien" (1899-1909); P. Krapotkin, „Orographie
de la Sibérie" (1904) ; Middendorff, „Sibirische
Reise" (1848-75); Nansen, „Gjennem Sibirien"
(1914); Nordenskiöld, „Vega expeditionens
veten-skapliga iakttagelser" (1872-87); Radloff, „Aus
Sibirien" (1884) ; Semenov-Tiansanskij, ,,Rossija"

länteen, sekä Bojarka n. 90 km Ryzkovasta
pohjoiseen, niinikään metsäseutuun. Samoista
syistä osa ryzkovalaisista 1861 perusti O
m-siirtolan, 125 km Omskin kaupungista itään
heinäarolle Om-joen rannalle (S:n rata kulkee
siirtolan maiden halki); Om-siirtolan suom.
kylän nimeksi pantiin Helsinki. Bugenesta lähti
t880-luvulla osa asukkaista parempia paikkoja
etsien etelään päin, perustaen Kulunda-arolle,
Barnaulin kaupungista lähes 300 km lounaiseen
Astsegulin siirtolan. — Itä-S:ssa
oleskelevat luterilaiset päätettiin 1845 koota yhteen
paikkaan Minusinskin piirikuntaan
Sajanin-vuoris-ton juurelle Jeniseiskin kuvernementin
kaakkoiskulmaan ; täten syntyi 65 km Minusinskista
kaakkoon V e r h n e-S uetukin siirtola, jonne
ensimäiset Suomesta lähetetyt saapuivat. 1857. -—
Vielä on suom. siirtola Turku nimeltään
kau-kaisimmassa idässä, Japanin-meren rannalla
lähellä Vladivostokia; sen perustivat 1874
hajallaan asuvat, 1860-luvulla Amurinmaahan ja
Rannikkomaakuntaan tulleet suomalaiset, — Useissa
siirtokunnissa Suomen ja Inkerin suomalaiset
eivät ole enemmistönä, vaan virolaiset, lättiläiset tai
venäläiset. Kaikkiaan oli suomalaisia 1902
mainituissa siirtoloissa (Turkua lukuunottamatta)
1,354 henkeä ja 1914 heitä arviolta oli n. 2,100.
V. 1902 Ryzkovan 1,185 as:sta oli suomalaisia
235 (1914 ’n. 400), Bugenen n. 700 as:sta 350
(650), Bojarkan n. 130 as:sta 57 (80),
Om-siirtolan 2,060 as:sta 319 (600); Astsegulissa
suomalaisia oli 36 (1902) ja Turussa 40 (1911).

(S.H.) Näköala Verhne-Suetukista (Sajanin-vuorten juurella)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0731.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free