- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1403-1404

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siperia - Siperialainen rutto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1403

Siperialainen rutto—Siperian muinaisjäännökset

1404

(1907; sarjan 16 nide) ; Sibirjakov, ,,S :n
liikenne-teistä ja sen suhteista meritse muiden maiden
kanssa" (1907) ; Stolypin-Kriwoschein,
„Koloni-sation Sibiriens" (1912); Taft, „Strange Siberia"
(1911). — S :n suomalaisia koskevia
julkaisuja ja kuvauksia: J. Granö, ,,Kuusi vuotta
S :ssa" (1893); J. G. Granö, „S:n suomalaiset
siirtolaiset" (Fennia-sarjan 22 n:ossa; 1904-05);
P. Granö, „S:n suomalaiset"
(,,Kansanvalistusseuran kalenteri 1915"; 1914).] E. E. K.

Siperialainen rutto ks. Rutto.

Siperianhumala ks. Clematis.

Siperiankuusi ks. Abies.

Siperian-maksimi ks. Säänennustus.

Siperian meritie ks. Siperia.

Siperian muinaisjäännökset.
Muinaistieteel-lisesti S. on vielä suureksi osaksi tutkimaton,
mutta kootusta muinaiskalustosta ja tunnetuista
kiinteistä muinaisjäännöksistä päättäen se ei
muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Vaikka
tieteellisiä kaivauksia on suoritettu verraten vähän,
vain Jenisein ja Obin keski- ja yläjuoksujen
varsilla (M. A. Castrén. Radloff, Klements,
Adria-nov, Ossovskij, S. K. ja I. P. Kuznetsov,
Proskur-jakov ja Sergejev y. m.), on museokalusto
tavattoman runsas, ainakin 40.000 esinettä, pääasiassa
tilapäislöytöjä. Tärkeimmät S:n
muinaisesine-kokoelmat ovat Minusinskin, Irkutskin,
Krasno-jarskin, Tomskin. Omskin, Toboljskin ja
Tju-menin museoissa S:ssa, ja sen ulkopuolella
Pietarin tiedeakatemialla, Moskovan historiallisessa
museossa, Kansallismuseossa Helsingissä,
Kasaa-nin yliopiston museossa, Tukholmassa, Berliinissä,
Budapestissä, Pariisissa ja Lontoossa.

S:n kiinteitä muinaisjäännöksiä
ovat luolat, haudat ja kalmistot, asuinpaikat,
muinaislinnat, vanhat vuorikaivokset, kirjokivet,
kalliopiirrokset ja -maalaukset, L u o 1 a t, . joita
on siellä täällä pitkin Keski-S:n jokia, ovat
olleet asuttuja osaksi mammutin aikakaudelta asti
(Afantova Gora Krasnojarskin luona), osaksi ne
ovat olleet uhripaikkoja kivikaudelta
kansain-vaellusa jalle asti (Aidasinskaja pestsera ylisellä
Jeniseillä). — Kalmistojen muoto vaihtelee
suuresti. Maanalaisia kenttäkalmistoja, joissa
vainajat ovat haudatut kyljelleen polvet koukussa,
tunnetaan paikoitellen Irkutskin ja Nertsinskin
seuduilta ja Bazaihasta (Krasnojarskia
vastapäätä). Ne ovat kivikautisia. Suuri,
pronssikauden jälkipuoliskolle kuuluva kenttäkalmisto, jossa

on tuohilla katettuja hautoja, tunnetaan myös
Tomskin kaupungin kohdalta. Mutta yleensä
kalmistot ovat maanpäällisiä
kurgaa-neja, tehdyt joko pelkästään maasta
(Länsi-S :ssa, etenkin aroilla
Oren-burgin seudulta Obin yläjuoksun
varsille) tai pelkästään kivistä
(harvinaisia, vuorilla Jenisein ja
Irtysin latvoilla) tai maasta ja sitä
ympäröivistä kiviseinämistä.
Viime-main. ovat tav. nelikulmaisia,
syrjillä olevat kivet matalia
hietakivi-laattoja (kuva 1) tai korkeita
pysty-kiviä (n. s. Tsa-tas). Tällaisessa
kurgaanissa on 1-4 hautakuoppaa,
joissa on 1-100 ruumista. Näiden
hautojen varsinaisena
levenemis-alueena ovat Minusinskin, Mariinskin
ja Atsinskin piirit Jenisein ja Obin
latvoilla, joissa niitä aroilla, joskus
vuorillakin, on kymmeniä tuhansia.
Runsaasti on niitä varsinkin
Aba-kanin ja sen lisäjoen Uibatin y. m.
varrella. Haudat ovat
pronssikautisia tai varhemman rautakauden
aikuisia. — Esihistoriallisia
asuinpaikkoja tunnetaan
kivikaudelta Baikalin rannoilta, Angara-joen
varrelta, Angaran suun ja Krasnojarskin välillä
Jeniseiltä ja vähin muidenkin jokien varsilta,
usein lentohiekka-vyöhykkeeltä. Ne ovat
kalastaja-asutuksen muistoja. Asuinpaikkoja ovat myös
muinaislinnat, joita on Uralin
takaisten järvien varsilla, Tobolin, Obin, Tomin ja
Irtysin varsilla sekä ylisellä Jeniseillä. Muualla
ne ovat kahden joen muodostamalla
niemekkeellä ja maavallin erottamat, paitsi ylisellä
Jeniseillä, jossa ne ovat vuorilla, ja kivivallien
ympäröimät. — Asutusmerkkejä ovat myös
vanhat n. s. tsuudilaiset vuorikaivokset,
matalat kaivokset, joissa väliin on lyhyitä
sivu-kävtäviäkin maan alla vasken kiskomista
varten ; niitä on Orenburgin seuduilta alkaen
pitkin aroja Altaille, jossa ne ovat hyvin lukuisia.

S:n omituisimpia muinaisjäännöksiä ovat
kivipatsaat, joissa on muinaisturkkilaista
kivikirjoitusta (ks. t.), Jenisein latvoilla, n. s.
kiviakat (ks. Baba), ihmisen y. m. näköiseksi
muovaillut kuvapatsaat (kuva 2) aroilla
Jeniseiltä aina Orenburgin seuduille ja vieläpä yli
Etelä-Venäjän arojen, kalliomaalaukset
1. petroglyyfit ja kalliopiirrokset
(kuva 3), joita ylen runsaasti esiintyy etenkin
ylisellä Jeniseillä. Ne ovat kaikki etupäässä
rautakautisia.

S:n irtaimessa muinaiskalustossa
ori kiviesineitä vähän; ne esiintyvät
harvakseen pitkin jokivarsia kautta S:n, Jäämeren ja

(S.H.) Kuva 1. Pronssikautinen kalmisto Minusinskin arolla,
Jes-joen suulla.

(S.H.) Kuva 3. Kalliopiirros. Suljek, Minusinskin arot.

(S.H.) Kuva 2.
Kuvapatsas.
Beja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0732.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free