Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siperian rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1405
Siperian rata—Sipoonselkä
1406
(S.H.) Kuva 4. Siperian tyypillistä pronssikautista
muinaiskalustoa.
Tyynenmeren rannalle asti. Ne ovat luultavasti
hyvin eriaikuisia. Erikoisesti S:lie ominaisia
ovat kiviset kalakuviot, serpentiinirenkaat,
nelisivuiset suuret piivaajat ja läpileikkaukseltaan
kolmikulmaiset taltat. Varsireikäkirves puuttuu
melkein tykkänään. — Pronssi kautinen kalusto
on pääasiassa yliseltä Jeniseiltä ja Obilta. Se on
muodoiltaan sangen rikas ja vaihteleva (kuva 4)
sisältäen veitsiä, tikareja, kirveitä, kelttejä y. m.;
esineet ovat osaksi pienoiskokoisia ja, mikäli voi
päättää, myöhäisiä, pronssikauden lopulle
kuuluvia, kreikkalais-skvyttalaisen vaikutuksen alaisia.
Ne ehkä ovat turkkilais-tataarilaisen asutuksen
peruja, jotavastoin Länsi-S:n harvat
pronssiesi-neet Toboljin ja Tomskin luota liittyvät
itävenä-läiseen pronssikauteen. Rauta kautiset muodot
ovat rikkaimmat aroilla, joille on levinnyt
Euroopan kansainvaellusajan muotoja ja josta on
saatu merkillisiä kultakoristeita. Pohjoisesta
pistää ,,permalaisen" kulttuurin vaikutus Tomskin
ohitse Atsinskin seudulle idässä ja Irtysiä pitkin
etelään, jossa buddhalaisuuden vaikutus suuren
Itä-Turkestanin sivistyskeskuksen kautta on ollut
valtava.
Kuvastoja S:n muinaiskalustosta ovat
julkaisseet V. Radloff, J. R. Aspelin, F. Martin, I).
Kle-ments, I. P. Kuznetsov, A. O. Heikel, J. Castagné
y. m. A. M. T.
Siperian rata ks. Siperia.
Siphonaptera ks. K i r p u t.
Siphonophora ks. Uimapolyypi t.
Sipi = r a n t a s i p i (ks. t.).
Sipka, vuorensola (1,334 m yi. merenp.)
Bul-gaarian ja Itä-Rumeelian rajalla, jossa 21-26 p.
elok. 1877 lladetzkvn komentamat venäläiset
(18,000) voittivat Suleiman pasan johtamat
turkkilaiset (27,000). Voittajain mieshukka 30%,
voitettujen 25,8 %. Taktill. arvo 1,4. — Samassa
solassa oteltiin toistamiseen 17-18 p. syysk. 1877,
jolloin venäläiset jälleen olivat voitolla.
Mieshukka oli kummallakin puolella vähäinen.
-Iskm-.
Sipoo (ruots. Sibbo). 1. Kunta,
Uudenmaan 1., Helsingin kihlak., Sipoon-Pornaisten
nimismiesp.; kirkolle Nickbyn 1. Nikkilän
rautatieasemalta 2 km, Söderkullan laivalaiturilta
10 km. S. käsittää mantereella olevan pääosan
lisäksi rannikkonsa kohdalla sijaitsevan
luonnon-ihanan merensaariston (Löparö, Simasalo 1.
Sinisalo, Granö, Fagerö y. m.). Pinta-ala (maata)
354,6 km2, josta viljeltyä maata 9,571 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 943 ha, puutarha-ala 38,a ha,
viljaakasvava kaskimaa 10,5 ha). Manttaalimäärä
89,-287, talonsavuja 288, torpansavuja 79 ja muita
savuja 785 (1907). 6,967 as. (1910), joista
suomenkielisiä 584; 1,534 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 874:llä, teollisuus 273:11a,
kalastus 61 :llä ja merenkulku 51 :llä (1901).
Kauppalaivastoon kuului 1910 54 purjealusta
(yht. 1,473 netto rek.-ton.). — 1,036 hevosta,
3,647 nautaa (1913). — Kansakouluja: 14
ruotsinkielistä ja 2 suomenkielistä (1915). Söderkullan
maanviljelyskoulu ja Söderkullan
metsänvartia-koulu. Säästöpankki. Kunnanlääkärinä toimii
Nikkilän mielisairaalan alilääkäri. Apteekki
(haara-apt.). Nikkilän mielisairaala (Helsingin
kaupungin) ; Kotivallin keuhkotautiparantola
(Helsingin diakonissalaitoksen). Kunnaneläinlääkäri.
— Teollisuuslaitoksia: Nikkilän sähkötehdas ynnä
saha ja mylly; Boxin saha ja mylly; Brobölen
saha ja mylly; Söderkullan saha ja mylly;
Söderkullan ja Rauhamäen tiilitehtaat. —
Muinaismuistoja: vanha kivikirkko, rak. todennäköisesti
1400-luvun alkupuolella; ,,Sibbesborgin"
vallitukset (keskiajalta). — Vanhoja kartanoita:
Nikkilä (Nickby), Savijärvi, Östersundom, Eriksnäs.
Norrkulla, Söderkulla, Löparö, Nevas ja
Skräd-darby. — Muita huomattavia paikkoja:
Koivuniemi (ks. t.) Östersundomissa. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Porvoon hiippak;, Porvoon
tuomiorovastikuntaa; alkujaan Porvoon
kappelina, ainakin jo 1340, mainitaan omana pitäjänä
n. 1425, oli Porvoon piispan anneksina 1724-1865.
S:n seurakuntaan kuuluu Östersundomin
(ks. t.) rukoushuonekunta. — S :seen ovat
aikoinaan kappeleina kuuluneet Helsingin pitäjä ja
Tuusula. — Kirkko tiilestä, rak. 1885. —
Suomalaiset jumalanpalvelukset pidettiin v:een 1890
seurakunnan suomalaisten rakennuttamassa
puukirkossa, kun heiltä aikaisemmin oli kielletty
pääkirkon käyttäminen; nykyjään pidetään
suomalainen jumalanpalvelus säännöllisesti joka
neljäs sunnuntai seurakunnau kirkossa. L. H-nen.
Sipoonlahti, n. 3 km pitkä
luoteiskaakkois-suuntainen, jokimaisen kapea, matala merenlahti
Sipoon pitäjässä. Höyrylaivalaituri. — S: n
perukkaan laskee pieni Sipoonjoki.
Sipoonselkä, n. 2 penink. pitkä merenselkä
Sipoon pitäjän kohdalla; sen eteläisellä
reunustalla ovat Pirttisaaren (Pörtön), Fagerön,
Krä-maröarne y. m. saaristot, pohjoispuolella
Lilla-Bastö, Granö, Simasalo (Simsalö), Norrkulla
y. m. Rannoilla runsaasti kesähuviloita. S:n
kautta kulkee Helsingistä itään suuntautuva
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
