Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siperian rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1407
Sippola—Sipulikupoli
1408
laivaliikenne; sen lisäksi ovat S:n rannikot
vilkkaan paikallislaivaliikenteen välityksellä
Helsingin yhteydessä. L. H-nen.
Sippola, myös S i p p u 1 a. 1. Kunta,
Viipurin 1., Kymin kililak., Sippolan nimismiesp.;
kirkolle Liikkalan asemalta 7 km, Inkeroisten
ja Myllykosken asemilta n. 15 km, Utin asemalta
(eniten käytetään) 18 km ja Kaipiaisista 23 km.
Pinta-ala 554,6 km2, josta viljeltyä maata (1910)
8,069 ha (siinä luvussa luonnonniityt 1,170 ha,
puutarha-ala 20,6 ha). Manttaalimäärä 33,897,
talonsavuja 631, torpansavuja 18 ja muita savuja
767 (1907). 9,848 as. (1914); 1,321 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 572:11a,
teollisuus 321 :llä (1901). 754 hevosta, 2,660 nautaa
(1913). — Kansakouluja 13 (1915). Inkeroisten
1. Kymenlaakson kansanopisto. Säästöpankki.
Apteekki (Inkeroisissa). Kasvatuslaitos (ks.
Sippolan kartano). — Teollisuuslaitoksia:
Inkeroisten (ks. t.) ja Myllykosken
puuhiomot; Vännilän, Ruotilan ja Koskelan sahat ja
myllyt; Inkeroisten ja E. Sihvolan sahat;
Inkeroisten, Myllykosken ja Turpaan myllyt; Sippolan
ja Inkeroisten meijerit; Enäjärven ja Liikkalan
tiilitehtaat. Aikaisemmin toiminut Turpaan
ruuti-tehdas räjähti 1890 (19 p. toukok.) ja jäi
uudel-leenrakentamatta. — Historiallismuistoisia
paikkoja: Liikkala ja Kaipiainen (ks. n.).
— Vanhoja kartanoita: Sippolan kartano ja
Liikkalan hovi (palstoitetut). -—-
Luonnonnähtävyyksiä: Anjalankoski (jonka S:n puoleisella
rannalla Inkeroisten puuhiomo). — 2.
Seura-k u n t a, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Haminan rovastik.; mainitaan Vehkalahteen
kuuluvana rukoushuonekuntana jo 1693,
muodostettiin kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä
7 p:Itä jouluk. 1823 ja erotettiin Vehkalahdesta
omaksi khrakunnaksi keis. käskykirjeellä 25 p:ltä
maalisk. 1861 (ensimäinen khra v:sta 1887).
Inkeroisissa on rukoushuone tehtaan väestöä ja
ympäristöä varten. — Kirkko (kolmas
järjestyksessä) tiilestä, rak. 1879. [A. Vuorimaa,
,,Piirteitä Sippolan historiasta"
(Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 26-30, 1915, siv. 1-95).]
L. Il-nen.
Sippola, Matti ks. Nuorisoseuraliike,
palsta 1359.
Sippolan kartano (ennen myös Anni
k-kala), allodisäteri Sippolan pitäjässä lähellä
kirkkoa, nyk. pientiloiksi palstoitettu. Sippolan
ja Liikkalan säterit läänitettiin 1649 Lauritsa
Creutz vanhemmalle. Häneltä peri ne hänen
poikansa, sittemmin maaherra ja kreivi Juhana
Creutz (k. 1726), joka 1691 perusti tilalle
rautatehtaan (lakkautettu jo 1704); raunioita on vielä
jäljellä Vännilänkosken rannoilla). S. k. oli
edelleen Creutz-suvulla, kunnes Turun rauhan (1743)
jälkeen jäi Venäjän puolelle rajaa ja myötiin O.
R. von Stackelbergille. joka 1755 möi sen
talolliselle B. Koskelalle. Vv. 1761-84 omisti S. k:n
tuomiorovasti F. Gudseus, 1784-1899 von
Daehn-suku (1894-99 m. in. ministerivaltiosihteeri W. C.
von Daehn) ja 1899-1906 eversti Lennart Forstén,
jonka aikana tilalla oli puutarha- ja talouskoulu
(vrt. Reitkalli). Valtion huostaan S. k.
joutui ostojen kautta 1902 (839,? ha) ja 1907
(yhdessä Liikkalan lali joitusniaahovin kanssa
2,796.260 ha) ja on senjälkeen palstoitettu
pientiloiksi (vrt. Liikkalan hovi); tilan met-
(S.H.)
sät joutuivat suurimmaksi osaksi toisiin käsiin.—
Päärakennus on 1800-luvun edelliseltä puoliskolta.
— V. 1856 kapteeni A. L. von Daehn perusti S.
k:oon juustomei jerin, jossa valmistetaan
sveitsiläistä juustoa ja joka alallaan oli ensimäinen
maassamme; nyk. omistaa sen Sippolan
juusto-meijeriosuuskunta r. 1. Tilalla oli myös Saveron
pullolasitehdas (1857-99). Nyk. on S. k :n alueella
kotitarvesaha ja mylly, jotka omistaa
Vännilänkosken teollisuusosuuskunta r. 1. (jäseninä on
pääasiallisesti entisen S- k:n alueella asuvia
pientilallisia). — S. k:n kantatilalla on valtion
omistama Sippolan kasvatuslaitos
alaikäisiä miespuolisia oikeuden määräyksestä
lähetettyjä lainrikkojia varten, per. 1909.
Oppilas-sijoja on 60. Menosääntö (1914) 85,375 Smk.
Laitos on vastaiseksi väliaikaisella kannalla.
A. Es.
Sippula ks. Sippola.
Sipuli on kasvien maanalainen, melkoisesti
silmua muistuttava versomuodostus, jonka varsi on
lyhyt, matalan kartiomainen ja
kannattaa tiheään ryhmittyneitä,
leveitä, turpeita,
vararavinto-aineista rikkaita s.-l ehtiä 1.
s.-s u o m u j a. S:n varren
pääte-silmu kasvaa kukalliseksi
maanpäälliseksi varreksi. Uusia s:eja
syntyy 1 t. useampia s.-lehtien
hangoissa. S.-verso tavataan
etenkin aro- ja erämaakasveilla
ja se on ilmeisesti kuivaan
ilmanalaan kuuluva sopeutumismuoto.
Kesällä, kuivana aikana, s. on
lepotilassa, alkaa kehityksensä
syksyllä ja kasvattaa keväällä
maanpäällisen varren. S. on
hyvin yleinen Liliaceæ- ja
Amarylli-dacece-heimojen kasveilla. — S.
1. ,,lyökki" on myös nimitys
Allium-suvun lajeille, joita s:n t.
varren ja lehtien takia viljellään, vrt. Allium,
Punasipuli (= kynsilaukka 1. tavallinen s.),
Salottensipuli,Tai visi puli ja
Valkosipuli. K. L.
Sipulikasvit, kaikki ne kasvit, joilla on
sipuli-verso, t. tav. erikoisesti sipuliversoiset ruoka- ja
koristekasvit. Ruoka-s:ja ovat useat Allium-su\un
lajit, koristekasveja etupäässä monet Liliaceæ- ja
-Amari/ZZtdaeeoe-heimoihin kuuluvat kasvit, joilla
on tav. monivuotinen, vuosittain uusia lehtiä ja
kauniskukkaisia varsia synnyttävä sipuli.
Yleisimpiä niistä ovat hyasintti, liljat, lumikello,
narsissi, sinikello, tulppaani y. m. S:ja
käytetään hyvin yleisesti koristekasveiksi varsinkin
talvella ja keväällä, kylmänä vuodenaikana
huoneissa, myöhemmin myös ulkosalla. Suurimmat
s:n viljelykset maailmankauppaa varten ovat
Hollannissa. K. L.
Sipulikatto. sellainen satula- 1. harjakaton
joskus barokkiajalla käytäntöön tullut, muoto,
jonka leikkausprofiililla on sipulin 1. kiilakaaren
muoto. ks. Kaari ja Katto.
Sipulikupoli, persialaisessa,
myöhäisbysantti-sessa ja venäläisessä kirkkoarkkitehtuurissa ja
barokkiajallakin tornipäätteenä tavallisen
deko-ratiivisen, ulkopuolisen katekupolin muoto, jonka
ulkopiirteet ovat samat kuin kiilakaaren. ks.
Kaari ja Katto. U-o N.
Hyasintin sipulin
pitkittäisleikkaus.
Sipulivarren
päässä näkyy
kukinnon aihe,
ulompana sipulisuomut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
