- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1411-1412

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sipuliöljy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1411

Sireenieläimet—Sirkat

1412

(S.H.) Kallon sumumerkkiasema.

ten. — Suomessa sumumerkkiasemilla
(Kobba-kliutarien. Ulkokallan, Tankarin, Kallon ja
Bengt-skärin loistomajakat sekä majakkalaiva Relan-

dersgrund)
paloöljy moottori antaa
s: lie liikevoimaa
(paitsi kahdella
en-sinmain. asemalla,
joilla käytetään
käsisumutorvea).
Puristimien avulla
pumputaan ilmaa
usean
kuutiometrin suuruiseen säiliöön, johdetaan siitä s:iinsekä
torveen. S:n toimiessa seuraa muutamia
perättäisiä äänentörähdyksiä pitempi äänettömyys, esim.
Kallon majakalla (ks. kuvaa) seuraa 6 sek.
kestävää kolmea äännähdystä 34 sek:n hiljaisuus.
Ääni kuuluu suotuisan sään aikana 8-
meripeninkulman päähän. U. S :n.

Sireenieläimet (Sirenia), pieni nisäkäslahko,
isoja (3-5 m pitkiä), vähäkarvaisia, kasveja
syöviä merieläimiä (kohoavat myös jokiin), joilla
on vaakasuora leveä pyrstöevä ja evämäiset. sekä
olka- että (päinvastoin kuin valailla) myös
kyynärnivelessä taipuvat eturaajat. Takaraajat
puuttuvat, surkastunut lantio sen sijaan on
säilynyt. Eoseenikaudella eläneellä s:n esimuodolla
Èotheriumilla. olivat kummatkin raajaparit vielä
kehittyneet. Ulkonaisesti s. muistuttavat valaita
ja yhdistettiin sen vuoksi ennen näihin.
Todellisuudessa yhtäläisyys lienee katsottava
elämäntapojen yhtäläisyydestä riippuvaksi
konvergenssi-ilmiöksi. Sen sijaan erinäiset seikat (hampaiden
rakenne, manaattien surkastuneet kaviomaiset
kynnet y. m.) viittaavat sukulaisuuteen
kavioeläinten kanssa. S:n rakenteesta ks. lähemmin
Manaatit ja Merilehmä, ainoat nykyajan
eläimistössä edustetut suvut. Kaarnaeläin
1. S t e 1 1 e r i n merilehmä tapettiin
sukupuuttoon 18 :nnella vuosisadalla (ks.
Kaarna-eläin). I. F-s.

Sireenit ks. Seireenit.

Sirelius [-t/-]. 1. Klemens Johan
Gabriel S. (1818-88), pappi, lähetysjohtaja, yliopp.
1838, f il. kand. 1846. vihittiin papiksi 1847.
Inkerinmaalla pappina toimiessaan S. tutustui
sikäläisiin voimakkaihin kristillisiin virtauksiin,
m. m. pakanalälietykseen, jota siellä saks.
piireissä niihin aikoihin alettiin harrastaa. Tuli
1856 Helsinkiin sotilassaarnaajaksi. S. oli mukana,
useimmiten johtavassa asemassa, miltei kaikissa
kristillisissä harrastuksissa Helsingissä
1850-70-luvuilla. Hän oli Suomen lähetysseuran
perustajia, sen ensimäinen sihteeri ja lähetysjohtaja
(1859-76), ruotsinkielisen lähetyslehden
(,,Mis-sionstidning för Finland") toimittaja. Tultuaan
vastaperustetun lähetyskoulunkin johtajaksi (1862)
jätti S. 1864 saarnaajanvirkansa, johon hän
kuitenkin seuran huonojen ralia-asiain tähden palasi
1871; siirtyi Mikkelin kirkkoherraksi 1876.
S. oli 1860 mukana perustamassa
sisälähetysseuraa, jolta hallitus kuitenkin kielsi vahvistuksensa.
S:n toimesta saatiin 1865 Suomen lähetysseuran
sääntöihin lisäys, joka oikeutti sen toimittamaan
sisälähetystyötä, lähinnä hartauskirjallisuuden
levittämistä. S. oli Suomen merimieslähetysseuran
perustajia. V. P.

2. Knut Samuel S. (1827-69), suom. lää-

käri. S. tuli Hämeenlinnan kaupungin
lääkäriksi 1853 ja lääket, tohtoriksi 1857. V. 1859
hän saavutti lapsenpäästöopin dosentuurin
väitöskirjalla ,,Om lägeförändringar och böjningar af
lifmodren" ja nimitettiin 1861 saman aineen
professoriksi julkaistuaan teoksen „Om placenta
prtevia, dess utveckling och behandling." S.
julkaisi myöskin suomenkielisen oppikirjan
kätilöille. ’ M. O-B.

3. Uuno Taavi S. (s. 1872),
kansatieteen-tutkija, yliopp. 1891, f il. kand. 1895, fil. lis.
1906. v:sta 1900 amanuenssina valtion
histo-riallis-kansatieteell. museossa, v :sta 1906
suom.-ugrilaisen kansatieteen dosenttina
yliopistossamme; suorittanut laajoja, etupäässä aineellista
kulttuuria koskevia tutkimuksia sekä Suomessa
että Suomen ulkopuolella, m. m. Venäjällä
1897-1900 ostjaakkien, vogulien, samojedien ja
tataarien, 1907 syrjäänien ja votjaakkien, 1911
Vienan karjalaisten keskuudessa. S:n
monilukuisista arvokkaista julkaisuista mainittakoon : ,.l)ie
Handarbeiten der Ostjaken und Wogulen" (1904),
,,Ornamente auf Birkenrinde und Feil hei den
Ostjaken und Wogulen" (1904), .,über die
Sperr-fischerei bei den finnisch-ugrischen Völkern"
(1906), ,,Suomalaisten kalastus" I-III (1906-08),
„über die primitiven Wohnungen der finnischen
und der Ob-ugrisclien Volker" (1906-11), „über
einige Traggeräte und Umschlagetüclier bei den
finnisch-ugrischen Völkern" (1912), ,,über einige
prototype des schlittens" (1913-14), ,,über das
jagdrecht bei einigen finnisch-ugrischen völkern"
(1914), „Suomen kansanpukujen historia" (1915).

Sirex ks. Puupistiäiset.

Sirius, koirantähti, a Canis majoris,
taivaan loistavin kiintotähti, Koiran
tähtikuviossa. Kuuluu ensimäiseen, valkoisten
tähtien luokkaan. Asema, suuruusluokka, parallaksi,
itseliikunta, etäisyys ja nopeus ks.
Kiintotähdet. S. on kaksoistähti, seuraaja
kymmenettä suuruusluokkaa, keksitty 1862.
Kaksois-systeemin kiertoaika 50 v. Tähden lieliakinen
nousu elokuussa ennusti egyptiläisille Niilin
nousun ja on antanut kesän kuumimmille viikoille
koiranpäivien nimen. n. Ii.

Sirkassi (ransk. circassienne), heikosti
vanutettu. kasimirin tapainen 4-niitinen kangas.
Valmistetaan joko kokovillaiseksi tai kudotaan
puu-villaloimeen; käytetään naisten kesäkankåana.

E. J. S.

Sirkassit ks. T s e r k e s s i t.

Sirkat (Gryllidæ), hvppyjalkaisiin (Saltatoria)
kuuluvia suorasiipisiä hyönteisiä (Orthoptera),
joiden siivet lepoasennossa
ovat asettuneet
päällekkäin samaan tasoon niin,
että eläin tekee
litteäsel-käisen vaikutuksen.
Koiras synnyttää hieromalla
siipiään vastakkain
heleä-ääuisen sirinän, jolla se
houkuttelee naarasta
luokseen. Oikeanpuolisen
siiven toisessa poikkisuonessa on poikittaisia
pikku-sauvoja, jotka hankautuvat vasemmanpuoleisen
siiven suonta vastaan. — Ainoa meikäläinen laji
on tavallinen kotisirkka (Gryllus
domesti-cun), joka elää monin paikoin sydänmaan
metsätorpissa, saunoissa, leipomoissa j. n. e. Väriltään

(S.H.) Kotisirkkoja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0736.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free