- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1413-1414

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sirkkakerttu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1413

Sirkkakerttu—Sisarukset

1414

se on nahanruskea, pää vaaleampi. Siivet ovat
hyvin kehittyneet, takimaiset suippokärkiset,
joten ne lepoasennossa pistävät esiin
perälisäkkei-den välissä kahtena pitkänä
pergamentintapai-sena piikkinä kauas ohi ruumiin takapään.
Naaraalla on pitkä munanasetintorvi, jolla se
työntää munansa syvälle koloihin ja rakoihin pölyn
ja lian sekaan. Kotisirkka rakastaa suuresti
lämpöä, jonka vuoksi se mieluimmin oleskelee uunin
läheisyydessä tai saunankiukaan raoissa. Se on
liikkeellä vain iltasin ja öisin ja syöpi
kaikenlaisia ruokatavaroita, kuten leipää, jauhoja,
maltaita j. n. e. Vain kesän kuumimpana aikana
kotisirkka joskus lentää talosta toiseen. Se
kuuluu niihin eläimiin, joiden on pakko vähitellen
väistyä syrjään kasvavan sivistyksen tieltä. —
Muualla elää vapaassa luonnossa useita muita
sirkkalajeja. Näistä ovat tunnetuimmat:
etelä-ja keski-euroopp. niittysirkka (Gryllus
cam-pestris), joka viettää huomaamatonta elämää
maahan kaivamissaan käytävissä ja jonka hyppytaito
on melkein kokonaan hävinnyt, kaivamistaito
sitävastoin hyvin kehittynyt, sekä m u 11
a-s i r k k a (Gryllotalpa vulgaris, ks. t.). U. 8-s.

Sirkkakerttu (Locustella) ks. Kerttuset.

Sirkkalehti, a 1 k i o 1 e h t i, kasvin siemenessä
olevan kasviaiheen 1. alkion lehti, jommoisia
1 -sirkkaisilla on 1, 2-sirkkaisilla 2 ja
paljassieme-nisillä 2 t. tav. useita. Melkein aina s. on
lius-katon. Useimmilla kasveilla s :t ovat taimen
ensi-mäiset yhteyttävät lehdet (e p i g e i s e t s:t),
toisilla, kuten esim. heinillä (joilla s. imee
vararavintoa valkuaisesta) ja herneellä, ne jäävät
pysyvästi siemenen sisään (hypogeiset s:t).
Tav. s:t kuihtuvat, kun varsinaisia kasvulehtiä
syntyy; harvemmin ne säilyvät, vrt. Siemen.

K. L.

Sirkkeli (lat. circulus), ympyrä (ks. t.) ; harppi
(ks. t.).

Sirkkelikone = pyörösaha ks. Saha.

Sirkkelisaha (ruots. cirkelsdg), lyh. sirkkeli,
pyörösaha, ks. Saha.

Sirkulatsioni (lat. circuläri = kulkea ympäri,
< circulus = ympyrä), kiertokulku.

Sirkumfleksi (lat. circumflexus, ransk.
circon-flexe) ks. Korko.

Sirkumpolaarinen (lat. circum - ympäri, ja
polus = napa). 1. Tühtit. ks.
Cirkumpolaa-r i n e n. — 2. Kasvit, ja eläint. Levenemiseltään
s:ia ovat sellaiset eliöt, jotka tavataan
jompaakumpaa napaa ympäröivällä alueella, siis esim.
arktinen eläimistö pohjoisessa, antarktinen
etelässä.

Sirkunjyvä ks. E e h i n o s p e r m u m.

Sirkus ks. C i r c u s.

Sirkus-laakso ks. C i r e u s-1 a a k s o.

Sirkut (Emberizince) kuuluvat
peipposlintui-hin; peipposista ne eroavat siinä, että alaleuka
on yläleukaa leveämpi, joten siis yläleuka
soveltuu alaleuan vahvojen, sisäänpäin kääntyneiden
reunojen väliin. Suulaessa on vahva luukyhmy,
joka on apuna siementen kuorimisessa (poikkeus:
Cyncliramus). S. ovat levinneet ympäri
maapallon; lajirikas heimo. Suomessa 9 lajia, jotka
ovat jaetut 5 :eeu sukuun: pulmuset
(Plectro-phanes), 1 laji, lapinsirkut (Calcarius)
1 laji, harmaasirkut (Miliaria), 1 laji,
sirkut (Emberiza), 3 lajia, kaislasirkut
(Cyncliramus), 3 lajia. S. ovat meillä muutto-

lintuja, ainoastaan keltasirkku (Emberiza
citrinella) on täällä talveakin (ks.
Keltasirkku). Heimon yhteisenä ominaisuutena on
se, että pesä on tavallisimmin maassa tahi, ani
harvoin, matalissa pensaissa, ei koskaan puissa.
Munia on tavallisesti 5, ei koskaan enempää
kuin 6. Laulutaito verraten vähäinen. E. W. S.

Sirmium (lat.), kaupunki Ala-Pannoniassa
Sa-vus- (nyk. Sava-) joen rannalla, ensiksi mainittu
v. 6 j. Kr., myöhemmin usein keisarien
asuinpaikkana (ks. Probus); sen paikalla nyk.
Mitrovicza (ks. t.). K. J. II.

Sirocco ks. Sei rocco.

Sirriäiset (Tringa), kahlaajien lahkon
(Cursores) kurppien heimoon (Scolopacidce)
kuuluva lintusuku. Siihen
kuuluu joukko pieniä
kahlaajia, jotka tunnetaan
täydelleen erillisistä
varpaistaan, pehmeän,
herkkätuntoisen nahan peittämästä,
n. pään pituisesta tai
hiukan pitemmästä
nokastaan. S. ovat
muuttolintuja (merisirriäinen on

osittain paikkalintu), jotka kuuluvat etupäässä
kylmän ja lauhkean vyöhykkeen linnustoon.
Ravintonsa, hyönteisiä, matoja, pieniä nilviäisiä
y. m. s. ne hakevat vesien rannoilta, johon ne
myös pienen, muutamilla heinänkorsilla
varustetun pesänsä laativat, munien siihen 4
pääry-nänmuotoista munaa. Kun otetaan lukuun
nykyään Tringa-suvusta erotetut suvut Limicola ja
Calidris, on Suomen luonnont. alueella tavattu
kaikkiaan 8 lajia, 3 niistä vain
muuttomatkoillaan kaukaisesta pohjolasta, missä niiden
pesimäpaikat ovat vielä melkein tuntemattomat. Näitä
lintuja ovat pitkänokka s irriäinen (Tr.
subarcuata), rantasi rriäinen (Tr. canutus)
ja hietasirriäinen (Calidris arenaria).
Pesivänä alueellamme tavatut lajit ovat kaikki myös
pohjoisia lintuja. Niinpä vain Jäämeren rannalla
pesivänä tavataan merisirriäinen (Tr.
mari-tima) ja pikku s i r r i ä i n e n (Tr. minuta),
koko Lapissa ja osittain myös Pohjois-Suomessa
leveänokkainen tiivi 1. jänkäsi
r-r i ä i n e n (Limicola pygmcea) ja
kangas-si rriäinen (Tr. Temminckii). Ainoastaan
suosirriäinen (Tr. alpina) on tavattu
pari kertaa pesivänä Keski- ja Etelä-Suomessa
saakka. E. M-o.

Sirupus ks. Siirappi.

Sirva (engl. Shirwa, saks. Schiriva; myös
Kilva), ent. järvi Itä-Afrikassa, Portugalin
Itä-Afrikan ja Njassa-maan välissä, oli Livingstonen
löytäessä sen (1859) 65 km pitkä. 30 km leveä,
1,640 km2, mutta on sittemmin kuivunut niin,
että 1903 siitä oli jäljellä vain pieniä lammikoita.

Sirventes, proveneelainen runomuoto, joka.
keskiajalla oli yleinen trubaduurilyriikassa.
Sisällys on moraliseeraava, uskonnollinen,
poliittinen tai runoilijan vihamiehiä herjaava (ei
eroottinen, kuten canzoneissa).

Sisak ks. S e s o n k.

Sisal-hamppu, eräs laatu A</ore-kuiduista
valmistettua punonta-ainetta, ks. A g a v e.

Sisarlaivat, saman rakennussuunnitelman
mukaan tehdyt alukset.

Sisarukset (ruots. syskon, saks. Geschwister,,.

(S.H) Kangassirriäinen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0737.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free