Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sirkkakerttu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1415
Siselöim in en — Sisilia
1416
(s.H.)
Sisilia: Taormina, Isola Bella.
samojen vanhempien lapset; ovat
kanssaperillisiä. ks. Perillinen,
Perimisjärjes-t y s.
Siselöiminen (ransk. ciseler), juotejälkien
poistaminen valetuista metallisista taide-esineistä
viiloilla, taltoilla y. m. teräaseilla; taiteellinen
viimeistely. S. ahtaammassa merkinnössä ks.
P a k o t u s t y ö t. U-o N.
Siseroni ks. C i c e r o n e.
Sisilia (it. ja lat. Sicilia), Italiaan kuuluva
saari Välimeren keskiosassa, Joonian- ja
Tvrrhe-nan-merien välissä, Italian (Kalabrian, josta S:n
erottaa vain 31/3 km leveä Messinan-salmi) ja
Afrikan (Tunisin) välisessä kapeassa Välimeren
osassa; ympäröivine pikkusaarineen
(Liparin-saaret, IJstica, Egatilaiset saaret, Pantelleria,
Lampedusa y. m.) 25.729 km2 (ilman niitä
25,461 km2; Välimeren suurin saari), 3,672,258 as.
(1911; 3,743,447 as. arv. 1914), 143 kma:llä
(Välimeren väkirikkain saari ja Italian taajimmin
asuttuja maakuntia). —Ääriviivoiltaan S. on
melkein tasakylkisen kolmion muotoinen, jonka
suurin pituus idästä länteen on 288 km, suurin leveys
pohjoisesta etelään 188 km, länsikärkenä on Capo
Boeo (Lilybæum), koilliskärkenä Punta di Faro
(Pelorum), kaakkoiskärkenä Capo Passero
(Paehy-num). Rantaviiva on verraten eheä, hyviä
luonnonsatamia on pohjoisrannikolla ja itärannikon
pohjoisosassa; siellä vuoret ja kalliot ulottuvat aivan
rannalle, muualla rannikot yleensä ovat matalat.
Pinnanmuodostukseltaan S. on pääpiirteissään
pohjoisesta etelään viettävä, keskimäärin n.
600-700 m yi. merenp. kohoava vlätasanko, jonka
reunat ovat hieman ylöspäin taipuneet.
Koillisessa on Apenniinien jatkona pidettävä Monti
Peloritani (korkein huippu Monte Tre Fontana
1.374 m yi. merenp.), jonka jatkoina länteen päin
ovat Monti Nebrodici (Monte Sori 1.846 m yi.
merenp.) ja Le Madonie (Pizzo dell’ Antenna
1,975 m yi. merenp.). Viimemainitun
länsipuolella vuoristo käy matalammaksi ja hajaantuu
yksityisiin ryhmiin ja vuoriin. Pohjoisesta
vuori-seudusta haarautuu kaakkoon käsin matala
vuoristo (Monte Lauro 985 m yi. merenp.). Näiden
•vuoristojen välisessä kulmauksessa olleeseen
merenlahteen on tertiäärikauden jälkeisenä aikana
syntynyt vielä toimiva tulivuori, säännöllisen,
matalan kartion muotoinen Etna, S :n korkein
vuori (3,279 m yi. merenp.). Geologisesti S., jäte
Euroopan ja Afrikan välisestä maasillasta, on
sisä-, etelä- ja lounaisosissaan suurimmaksi osaksi
tertiääristä kalkkia, merkeliä, savea ja kipsiä,
kaakkoisissa vuorissa on basalttia; Monti
Peloritani on samaa ainesta kuin Kalabrian vuoristo,
kiteisiä liuskeita ja graniittia, ja sen jatkona
olevat vuoret juura- ja liitukausien kalkki- ja
hiekkakiveä. Muitakin aineksia tavataan S:ssa.
Maanjäristykset yleisiä (viimeiset 1908 ja 1914).
— Joet ovat liikenteelle arvottomat, useimmat
suuren osan vuotta aivan kuivillaan; pisimmät,
Simeto, Salso, Platani ja Belice laskevat itä- ja
etelärannikolle. — Ilmasto Välimeren maiden
parhaita; v :n keskilämpö-f-15°—+ 19°C,talven +7°—
+ 12°C, kesän (jolloin meren läheisyys vaikuttaa
vilvoittavasti) -f 21°—-|-260C. Rasittavia ovat usein
puhaltavat scirocco-tuulet. Vuotuinen sademäärä,
n. 650 mm, jakaantuu hyvin epätasaisesti eri
vuodenajoille; eniten sataa talvella, kesäkuukausien
ollessa melkein sateettomia. Pohjoiset vuoristot
keräävät tuulen puoleisille rinteilleen enemmän
kosteutta, joten kasvillisuus siellä on vehmaampaa
kuin muualla, varsinkin keskisellä
ylätasangolla, joka kesällä muistuttaa auringonpaahtamaa
aroa. Kasvisto on sangen lajirikasta; monet lajit
on ulkomailta tuotu (appelsiinit, kaktukset,
agaa-vet, öljypuut y. m. m.). Alkuperäinen eläimistö on
asutuksen vaikutuksesta melkein kokonaan
muuttunut. — S:n asukkaiden kansatiet. kokoumus
on kirjava. Alkuperäisten sikulien joukkoon
aikojen kuluessa asettui kreikkalaisia, arabialaisia
ja berberejä, Lombardian asukkaita sekä
kreikkaa puhuvia albanialaisia, kaikki painaen
leimansa S:n väestöön. Sisilialaiset ovat
sardinialaisten ja kalabrialaisten sekä Basilieatan
asukkaiden ohella Italian lyhytvartaloisimpia.
Luonteeltaan ja esiintymiseltään he ovat italialaisista
vilkkaimpia. Kielimurre eroaa melkoisesti
mantereen puhekielestä. Kansallispuvut ovat
enim-mäkseet hävinneet käytännöstä. Siirtolaisuus on
kurjien maanomistusolojen ja liika-asutuksen ta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
