- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1417-1418

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sisilia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1417

Siperia

1390

kia päässyt sangen suureen vauhtiin; 1011 lähti
ulkomaille 50,789 henkeä (1910: 96,713 henkeä,
enemmän kuin mistään muusta Italian
maakunnasta). Vain pieni osa lähteneistä menee
Välimeren ympärillä oleviin maihin. Kansanvalistus
kansakouluista huolimatta sangen alhaisella
kannalla. V. 1910 6 v. vanhemmasta väestöstä 52,s"y0
oli lukutaidottomia (keskimäärin Italiassa 30,8%).
Korkeampia oppilaitoksia ovat ammattikoulut
(maanviljelys- ja vuorityöopistot) sekä yliopistot
Palermossa (1,378 yliopp. lukuv. 1913-14),
Cata-niassa (1,057 yliopp.) ja Messinassa (208 yliopp.).
— Uskonto roomal.-katolinen; kirkollisesti S.
jakaantuu 5 arkkihiippakuntaan ja 12
hiippakuntaan. — Yhteiskunnallisten y. m. epäkohtain
synnyttämän mafian (ks. Mafia) kukoistusaikain
maininkeina S:ssa, varsinkin sen länsiosissa,
turvallisuus vielä on melkoista vähäisempi kuin
muualla Italiassa. Niinpä murhia ja tappoja
Länsi-S:ssa tapahtuu enemmän kuin missään
muualla Italiassa (vaihdellen keskimäärin
vuosittain 1905-09 100,000 as. kohden eri provinsseissa
Länsi-S:ssa 27,3-38,7, saman suhteen
Pohjois-Ita-liassa, Po-joen tasangolla vaihdellessa 1-5,5).
Itä-S:ssa suhdeluku on melkoista alhaisempi (6,7-15,s),
mutta sittenkin suurempi kuin keskimäärin
Italiassa (9,7 100,000 as. kohden). — Elinkeinojen
kehitystä estävät epätyydyttävät
maanomistusolot (suurin osa maasta on latifundioina
harvojen ylimysten käsissä, jotka kaupungeissa asuen
tuskin koskaan käyvät maatiloillaan) ja kansan
velttous. Suurin osa väestöstä elää
maanviljelyksestä. Parhaimmalla kannalla maanviljelys on
pohjoisilla vuoristoseuduilla, jossa on
suhteellisesti paljon pikkutiloja ja jossa laaj sl ss cl
mittakaavassa käytetään kastelulaitoksia. Siellä
harjoitetaan etupäässä appelsiini-, sitruuna- y. m. s.
puiden, öljypuun, mantelipuun ja
viiniköynnöksen hoitoa. Keskisellä tasangolla viljellään
vehnää, kuten yleensä suurtiloilla, joiden tuottoisuus
hehtaaria kohden on n. 10 kertaa pienempi kuin
pohjoisten pikkutilojen. Keskimäärin vuosittain
1909-11 S :ssa korjattiin 508,700 ton. vehnää
(ennen S. oli Rooman vilja-aittoja, mutta väestön
viime vuosis. suunnattomasti lisäännyttyä vilja
tuskin riittää omiin tarpeisiin), 579,000 ton.
ag-ruumeja (appelsiineja, sitruunia y. m. s.; 70,5 %

(S.H.) Papyruskasvillisuutta Siracusan läheisyydessä.

koko Italian agruumisadosta), 4,995,000 hl viiniä
ja 229,900 ton. oliiveja. Lisäksi S:ssa viljellään
muita viljakasveja, papuja, manteleita,
kastanjoja, viikunakaktuksia y. m. s. — Karjanhoito
huonolla kannalla. Nautakarjaa pidetään
verraten vähän; lampaita ja vuohia on enemmän (n.
700,000 kpl.). Hevoset huonorotuisia. —
Kalastus on tärkeä (anjovista, tonnikaloja y. m.);
saaliin vuotuinen arvo on n. 15-20 milj. mk. Paljon
kerätään koralleja ja pesusieniä. — Metsillä ei
ole taloudellista merkitystä; niitä on vain 3%
pinta-alasta, melkein kaikki Etnan ja Le
Mado-nien rinteillä. -— Vuorityössä S. on Italian
tärkeimpiä maakuntia; huomattavin tuote on rikki,
jonka tuottajana S. oli melkein monopoliasemassa,
kunnes Yhdysvallat (Louisiana) vuosisadan
vaihteessa rupesivat käyttämään rikkivarastojaan,
aiheuttaen kilpailullaan S:n vuorityölle vaikean
pulan. Koko Italian rikkituotannosta (2,7 milj.
ton. arvoltaan 31,1 milj. mk. 1911) melkein kaikki
tuli S:sta Caltanissettan ja Girgenti’n
provinsseista. Lisäksi saadaan asfalttia, suolaa
(merisuolaa esim. Trapani’sta), kalkkia, marmoria y.
m. Teollisuus verraten vähäpätöinen ja
kehittymätön; teollisuustyöväestöä tosin 011 120,840
henkeä (1911), mutta se on jakaantunut moniin
pieniin, käsityöpajojen tapaisiin laitoksiin. Useimmat
teollisuudenhaarat jalostavat maatalouden
tuotteita (valmistetaan paljon säilykkeitä, mehuja
y. m. s.). Suuremmissa kaupungeissa on laiva
-j veistämöitä ja vaunutehtaita. ■— Sisämaan
lii-kennetiet tyydyttävät; rautateitä (joiden
rakentaminen tuottanut suuria vaikeuksia) 1,563 km
(1912). Rautatieverkko on Messinan-salmen yli
kulkevan höyrylautan avulla yhteydessä
mantereen rautateistön kanssa. Tärkeimmät satamat
Palermo, Messina, Catania, Porto Empedocle ja
Licata. S:sta viedään etelänhedelmiä, rikkiä,
suolaa, säilykkeitä y. m. — Hallinnollisesti S.
jakaantuu Caltanissettan, Catanian, Girgenti’n,
Messinan, Palermon, Siracusan ja Trapani’n
provinsseihin (pääkaupungit samannimiset).

E. E. K.

Historia. S:n nimi vanhalla ajalla oli
myös T r i n a k r i a (Kolmikärkinen) ; sen
vanhin väestö jakaantui sikeliläisiin (sikulilaisiin)
idässä ja sikaanilaisiin lännessä (luultavasti
saman kansan eri haaroja). Saaren edullinen
asema houkutteli foinikialaisia tekemään siellä
kauppaa. Heitä seurasivat 8:nnelta vuosis. alkaen
kreikkalaiset, jotka perustivat siirtoloita S:n
rannikoille. Näistä olivat khalkilaisten
perustamia m. m. Zankle (sittemmin Messana), Katana,
Himera, ja doorilaisten Syrakusa, Gela, Akragas
(Agrigentum), Selinus. S:n kreikkalaiset
(sike-liootit) olivat siksi lukuisat, että he kokonaan
helleeniläistyttivät rannikkoseudut. S:n
kreikka-laisvaltioissa tapahtuu kuten emämaassakin
kehitys ylimysvallasta tyrannivaltaan. Syrakusassa
kohosi n. 491 e. Kr. yksinvaltiaaksi Gelon. Hän
voitti karthagolaiset, jotka tavoittivat S:n
herruutta, Himeran taistelussa 480. Hänen
veljel-lään ja seuraajallaan Hieronilla (v:sta 478) oli
johtovalta koko kreik. S:ssa. Pian hänen
kuoltuaan poistettiin yksinvalta S:n kreik.
kaupungeista. Syrakusan pyrkimys saada valtaansa
muut kaupungit aiheutti ateenalaisten sotaretken,
joka raukesi tyhjiin (415-413). Dionysios I
(406-367) uudisti yksinvaltiuden Syrakusassa ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0739.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free