- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1421-1422

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šiškov ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1421

Siskov—Sismondi

1422

ne ovat kuitenkin aina välittömästi luissa
kiinni, ilman hammaskuoppia. Kolmas silmä

[-(parietaalisil-mä)-]

{+(parietaalisil-
mä)+} on useilla
s :11a, joskin
surkastuneena.
Useimmat
munivat pehmeä-t. kalkkikuo-risia munia;
muutamat
synnyttävät eläviä poikasia.
Syövät hyönteisiä, toukkia y. m.
pienempiä eläimiä. — Useimmat s. ovat
vaarattomia, hyönteisten ja matojen hävittäjinä
hyödyllisiäkin eläimiä; suurempia lajeja (esim.
leguaania) pyydetään syötävän lihansa takia.
Useimmat ja erittäinkin suurimmat ja väriltään
komeimmat s. elävät maapallon lämpimissä ja
kuumissa seuduissa. — S. jaetaan tav.
seuraaviin alalahkoihin: Ascalobola. Kieli leveä, luusto
epätäydellisesti luutunut; useimmilla lajeilla on
varpaiden päissä imulavoja, joiden avulla voivat
kiivetä pystysuoria seiniä pitkin. Tunnetuin on
välimerenmaissa elävä gekko (Ascalobotes
fasci-cularis), ks. t. — Crassilinguia. Kieli paksu,
lihakas, suusta tuskin ulkoneva. Näihin kuuluvat
m. m. leguaanit (Iguana), basiliski
(Basiliscus americanus), lentolisko (Draco
volans) ja Moloch horridus; ks. n. —
Fissi-linguia. Kieli pitkä ja kapea,
kaksiliuskai-nen, pitkälle suusta ulkoneva; jalat 5-varpaiset,
teräväkyntiset. Tähän alalahkoon kuuluu
meikäläinen heinäsisilisko (Lacerta vivipara),
joka on päältä ruskea tai vilireähkö, kir java
mustista ja valkeista viivoista ja pilkuista; naaras
alta valkea, joskus mustatäpläinen, koiras
punakeltainen. Suulaki hampaaton. Pituus 15-18 cm
(pyrstö siitä 10-11 cm). Heinäsisilisko asustaa
metsissä, kanervakankailla, heinikoissa ja yleensä
sellaisilla paikoilla, missä on runsaasti
hyönteisiä sen ravinnoksi. Makaa talven tainnuksissa.
Synnyttää elokuussa tav. 6 elävää poikasta. Elää
Keski- ja Pohjois-Euroopassa sekä Siperiassa. —
Hiet a sisilisko (L. agilis) on n. 20 cm pitkä,
harmaanvihreä tai ruskea, mustista ja valkeista
viivoista kirjava; alta vaaleankeltainen tai
hopeanharmaa; koiraan kupeet viheriät. Suulaessa
2 riviä hampaita. Asuu kuivilla, hietaisilla
mailla; on elämäntavoiltaan edellisen kaltainen.
Se munii kesäkuussa 10-12 herneenkokoista,
sit-keäkuorista munaa, jotka se kaivaa hiekkaan ja
jättää auringon haudottaviksi. Elää
Keski-Euroo-passa; on löydetty myöskin Aunuksessa. —
Vihreä- 1. helmisisiliskofL. viridis), joka elää
Keski- ja Etelä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa, voi
kasvaa 60 cm pituiseksi. — Afrikkalainen v
a-rani (Varanus nilotieus) on suurin nykyään
elävistä s:sta. —- Brevilinguia. Kieli lyhyt, kärjessä
matala lovi. Muutamat raajattomia. Tähän
kuuluu käärmeen kaltainen, raajaton, eläviä sikiöitä
synnyttävä vaski käärme (Anguis fragilis),
seltopusikf Ophisaurus apus) sekä s k i n k k
i-sisilisko (Seinens officinalis); ks. n. —
Annulata. Raajattomia, monessa suhteessa käärmeen
kaltaisia s :ja. Elävät kuten kastemadot
maahan kaivamissaan käytävissä. Iho pitkittäisten
ja poikittaisten vakojen kautta neliöihin jakaan-

tunut. — Vermilinguia. Kieli pitkä, nuijapäinen
ja venyvä, tahmeapintainen, pyydystvselimeksi
kehittynyt. Tätä alalahkoa edustaa
kameleontti (Chamæleon vulgaris), ks. t. P. B.

Siskov /-o’fJ, Aleksandr Semenovits
(1754-1841), ven. amiraali. Vastusti
kirjoituksillaan aikansa uudistusharrastuksia kielen ja
kirjallisuuden alalla. Levittääkseen
konservatiivisia mielipiteitään S. perusti 1810 „venäjän
kielen ystävien seuran", jonka tarkoituksena oli
herättää isänmaallisuutta vanhassa aitoven. ja
kirkkoslaav. hengessä vastapainoksi ransk.
kulttuurivaikutuksille. Sai Speranskijn jälkeen
valtiosihteerin viran 1812, kirjoitti sodan aikana
isänmaallisia julistuksia, tuli 1S15 akatemian
presidentiksi ja 1824 kansanvalistusministeriksi. S:n
kootut teokset ilmestyivät 1813-39.

V. J. M-Jcka.

Sisley /-le’i/, Alfred (1839-99), ransk.
taidemaalari; syntynyt Pariisissa, engl. sukuperää.
Oltuaan Gleyren oppilaana S. antautui
maisema-maalaajaksi ja tutki erityisesti valovaikutuksia.
Jonkun aikaa hän oleskeli Englannissa, v:sta
1879 oli Moret-sur-Loing hänen varsinaisena
olinpaikkanaan. S. on ransk. impressionismin
ete-vimpiä edustajia. Hän herättää huomiota
lyy-rillisluonteisten maisemiensa välittömällä
tuoreudella ja on impressionisteista vertojansa vailla
esittäessään väräjävää, hohtavan vaaleata
päivänvaloa. Pariisin ympäristöt Seine-virran varsilta
sekä etenkin Moret’n luonto ovat olleet S:n
pää-asiallisimpana kuvausaiheena. Hänen
teoksistaan on suuri osa joutunut Ameriikkaan ja vain
verraten vähän Euroopan julkisiin kokoelmiin,
kuten esim. Pariisin Luxembourgin museon
Cail-lebotte-kokoelmaan. E. R-r.

Sismondi [-mödi’], Jean Charles
Léo-nard Si monde de (1773-1842), sveits.
historioitsija ja taloustieteilijä; toimi Genèven
kauppakamarin sihteerinä ja valittiin 1813
kaupungin suureen neuvostoon. S. on saavuttanut
suurimman maineensa taloustieteilijänä. Hän
pitää, samaten kuin Adam Smith, työtä
varallisuuden lähteenä, mutta moittii Smithiä siitä,
että tämä yksipuolisesti pitää silmällä
tuotannon kehitystä ottamatta huomioon lisääntyykö
myöskin väestön taloudellinen hyvinvointi sen
mukana vastaavassa määrässä. S. arvostelee
ankarasti vapaan kilpailun ja taloudellisen
individualismin oppeja ja ennustaa konetekniikan ja
tehdasteollisuuden vievän häikäilemättömään
pää-omavaltaan ja joukkojen proletariseeraukseen.
Hän vaatii senvuoksi valtion suojelusta
työväelle ja keskisäädylle, mistä syystä häntä
pidetään yhtenä uudenaikaisen reformatorisen
sosiaalipolitiikan ja katederisosialismin edelläkävijänä.
S :n sosiaalipoliittisia aatteita ajoi Th. Fixin
toimittama, vv. 1833-36 Pariisissa ilmestynyt
„Revue mensuelle d’économie politique". Hänen
taloustieteellisistä teoksistaan mainittakoon: ..De
la richesse commerciale ou principes de l’économie
politique, appliqués à la législation du commerce"
(1803), ,,Nouveaux principes d’économie politique
ou de la richesse dans ses rapports avec la
popu-lation" (pääteos, 1819), ,,Études sur les sciences
sociales" (1836-38). Vähemmin huomattavia ovat
S :n historiateokset ..ITistoire des républiques
ita-liennes du moyen äge" (1807-18), „Histoire des
frangais" (1821-44) y. m. S:n kuoleman jäl-

(S.H.) Heinäsisilisko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0741.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free