- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1423-1424

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šiškov ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1423

Sissala—Sisäinen kielimuoto

1424

keen on julkaistu hänen kirjeitänsä. [Aftalion,
..L’oeuvre économique de S. de S."] J. F.

Sissala, Eero (1851-1909), kansankirjailija,
ammatiltaan suutari ja nahkakauppias, kotoisin
Limingasta Pohjanmaalta. Huomattavin teos:
lavea kertomus ,,Heikki Helmikangas" (1887).

Sissisota, ,,pikkusota", pienehköjen
vapaajouk-kojen joko itsenäisesti tai armeiasta erotetun
joukon tukemana, varsinaisista sotatapahtumista
syrjässä suorittamat sotatoimet, joiden tehtävänä on
vihollisjoukkojen yhteyden häiritseminen ja
katkaiseminen, kuormastojen y. m. valtaaminen
j. n. e. ilman pyrkimystä omintakeisiin
ratkaiseviin tuloksiin. Vv. 1808-09 sodassa Karjalan
vapaajoukko kävi s :aa. vrt. Francs-tireurs.

M. v. H.

Sissonen, suomenkarjalainen kreikanuskoinen
runolaulajasuku, polveutuu eräästä Sisso
Ivanovista, joka 1600-1700-lukujen vaihteessa eli
Ilomantsin Mekrijärvellä. — 1. Simana S.
(1778-n. 1848), suvun pääedustaja, lauloi
Europæuk-selle ja Ahlqvistille yht. yli 80 runoa (4,000
säettä), joista enimmät kertovaisia (esim.
,,Ilmarisen kosioretki Pohjolaan tai Hiitolaan" ja
Sampo-runoja), osa myös loitsuja. — 2. I ro
Sissotar (1797-1859), edellisen sisar, osasi
suuren joukon veljensä laulamia eepillisiä
runoja sekä paljon lyyrillisiä lauluja, yht. 78
kappaletta. Kahdesta luinen pojastaan tuli
huomattavia runolaulajia. [J. Krohn, ,,Europæuksen
runokeräykset I-V" (Valvoja, 1887) ja
,,Kalevalan toisinnot" (Iii, 1888); Iivo Härkönen,
,juonien Karjalan runolaulajat" (Karjalan kirja,
1910).] I. H-nen.

Sisterni (lat. ciste’rna), vesisäiliö (tav.
muurattu tai kallioon hakattu), usein myös
neste-säiliö yleensä.

Sistersiläiset, Cisterciumin (Citeaux’n, ks. t.)
luostarin mukaan nimensä saanut munkkikunta,
jonka Robert Pyhä perusti 1098
benediktiläis-luostarisäännön voimaansaattamiseksi sen
täydessä ankaruudessa. Ankaruutensa vuoksi
aluksi vierottuna tämä munkkikunta pääsi
suureen suosioon ja maineeseen Pyhän Bernhardin
(ks. t.) kautta, jonka mukaan sitä nimitetään
myöskin b e r n h a r d i 1 a i s m u n k i s t o k s i.
1200-luvun alkupuolella munkkikunta oli
mahta-vimmillaan, käsittäen eri maissa lähes 2,000
luostaria, mutta sen jälkeen alkoi rappeutuminen.
Munkkikunnan johtajana oli Citeaux’n apotti, ja
hänen rinnallaan neljän arvokkaimman
tytär-luostarin apotit, mutta he olivat vastuunalaisia
kaikkien apottien muodostamalle yleiskokoukselle,
joka kokoontui ensin joka, sitten joka kolmas
vuosi. Pyrkimättä saavuttamaan suuria voittoja
tieteen alalla s. varsinkin Saksassa, mutta
myöskin Skandinaavian maissa toimittivat
huomattavan työn maan raivaamisen ja viljelemisen alalla,
ja goottilainen rakennustyyli sai heistä
nerokkaita kannattajia. — Sistersiläis-nunnakunnan
(per. 1120) luostareita oli loistoaikana n. 6.000;
kuuluisin niistä oli Port-Royal des Champs (ks.
t.). Pukunsa mukaan (luostarissa valkea, ulkona
musta) sistersiläisiä nimitettiin mustiksi t.
valkeiksi veljiksi. [Winter, ,,Die Cistercienser des
nordöstlielien Deutsehlands" (1868-71) ;
Janau-scliek, ,,Origines Cisterciensium" (1877).]

A. J. P-ä.

Sistova ks. S v i s t o v.

Sistrum, m us., muinaisegypt. kalistin, jota
käytettiin jumalanpalvelusmenoissa. Sen
käytäntö on säilynyt armeenialaisessa
kirkkokunnassa (ks. Egyptiläinen musiikki).

I. K.

Sisukset ks. Sisälmykset.

Sisusloiset ks. Loiseläimet.

Sisustus, tilan, esim. työpajan, laivan, kirkon,
museon, asuin- tai muiden huoneiden
varustaminen sellaisilla koneilla ja työkaluilla,
huonekaluilla y. m. tarpeellisilla kiinteillä ja
liikutettavilla esineillä, joiden kautta huone tulee
käyttökuntoiseksi ja tarkoitukseensa täysin soveliaaksi;
ahtaammassa merkityksessä s. on asuinhuoneiden
huonekalujen y. m. esineiden sommittelu ja
järjestäminen itsetietoiseksi taiteelliseksi
kokonaisuudeksi (sisustustaide). S. käsittää
taideteollisuuden aloista useimmat, edellyttää
harjoittajaltaan kehittynyttä koulutettua makua, hyvää
väri- ja muotoaistia, entisaikain rakennus- ja
koristetyylien tarkkaa tuntemista ja
itsenäistäkin kykyä tyylikkyyden luomiseen, silmää
käytännöllisen ja kotielämän, aineen ja työn
vaatimuksille, yleensä kaikkia niitä ominaisuuksia,
jotka tekevät taiteilijan kykeneväksi luomaan tai
olemaan mukana sommittelijana, järjestäjänä ja
neuvonantajana viihdykkään, taiteellisen kodin
luomisessa. Suuri merkitys s.-taiteella on
kansan-maun kohottajana, eteviä s:n erikoisaloilla
työskenteleviä taiteilijoita tuntee jokainen aika,
mutta vasta viime vuosisadan puolivälistä lukien
s. kokonaisuudessaan kohoaa siksi
taiteenhaa-raksi, jonka hyväksi varsinaiset taiteilijat,
maalarit, arkkitehdit ja kuvanveistäjät uhraavat
parhaat voimansa ja harrastuksensa. Herätys lähti
Englannista (Ruskin, Morris, Ashbee, myöhem
min skotlantilaiset Mackintosh. Baillie-Scott,
Voisey y. m.), levisi mannermaalle, jossa alankom.
van de Velde, itäv. Olbrich, Josef Hoffmann,
saks. B. Paul, Pankok y. m. m. ovat s.-taiteen
merkkimiehiä, ks. Taideteollisuus.

U-o N.

Sisymbrium ks. Pernaruoho.

Sisyphos /si-/, kreik. taruhenkilö. Aioloksen
poika, ,,viekkain ihmisistä". Iliadin mukaan S.
on Glaukoksen isä ja Bellerophonteen isoisä,
eräiden tarujen mukaan ovelan Odysseuksen isä.
Hänen kotipaikkansa on Ephyra (tavallisen
käsityksen mukaan sama kuin Korinthos). Kuoleman
häntä lähestyessä hänen onnistuu kietoa tämä
kahleihin, ja kun Zeus on vapauttanut Kuoleman
ja antanut S:n hänen haltuunsa, niin S.
petkuttaa itse Haadeksenkin ja pääsee jälleen ihmisten
ilmoille ja elää vielä pitkät ajat, kunnes lopulta
toistamiseen kuolee. Manalassa hänen on
vieritettävä (t. kannettava) mahtavaa kallionlolikaretta
ylös vuorelle, mutta aina kun hän on
saamaisillaan sen huipulle, vyöryy se takaisin tasangolle;
näin S. on synneistään perinyt palkakseen
ikuisen vaivan.

Sisäelimet ks. Sisälmykset.

Sisäinen kielimuoto (saks. die innere
Spracli-form) on W. v. Humboldtin tieteeseen tuoma ja
H. Steinthalin edelleen kehittämä käsite, jolle
kuitenkin enimmiten on annettu aivan hämärä
sisällys (,,käsitteiden ja ajatusmuotojen
järjestelmä, mikäli se on ilmaistu äännemuodoilla",
„havaitsemisen havaitseminen", „sisäisen
sisällyksen sisäinen havaitseminen", „havaintojen ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0742.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free