- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1425-1426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sisäinen muuttoliike ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1425

Sisäinen muuttoliike

1426

käsitteiden apperseptsioni", ,,kielen
ajatuksellinen aines, jonka kautta se itsessään on
maailmankatsomus" j. n. e.). Tästä huolimatta
näyttää s. k. kuitenkin olevan tarpeellinen
tieteellinen käsite, jota varten ei toistaiseksi ole
parempaa oppisanaa. S:llä k:11a on ymmärrettävä
sitä ajattelutapaa, ,,ajatusmuotoa", joka on
ulkonaisen muodon eli kielellisen ilmauksen
takana, s. o. merkitysaiuesten kokoomusta ja
järjestystä. Niinpä esim. suomalainen puhuu
taivaankannesta tai taivaanlaesta, lappalainen ja
syrjääni „ilmamhosta", joiden ilmausten
kokonaismerkitys on sama, mutta s. k. on erilainen;
samoin sanotaan suomeksi hänen vanhempansa,
saks. seine Eltern, mutta ranskaksi enimmiten
ses père et mere (oik. ’hänen isänsä ja äitinsä’),
mitkä ilmaukset niinikään eroavat toisistaan
s:n k:n puolesta. Kielen ulkonaisen
muotojär-jestelmän rinnalla kulkee vastaava s:n k :n
järjestelmä eli kielen merkitysjärjestelmä. [W. v.
Humboldt, ,.über die Verschiedenheit des
mensch-lichen Sprachbaues" (1836); Steinthal,
„Gramma-tik, Logik u. Psychologie" (1855); sama, „Der
Ursprung der Sprache" (1858) ; Noreen, „Vårt
språk" (V, siv. 27 ja seur.).] E. N. S.

Sisäinen muuttoliike, väestön muutot saman
valtion rajojen sisäpuolella, on nykyajan
talouselämän luonteen mukaisesti kehittynyt erittäin
tärkeäksi väestöilmiöksi. Osa näitä muuttoja
tosin on merkitykseltänsä vähäarvoista
paikallista väestön vaihtoa lähiseutujen välillä. Mutta
suurelta osalta ne merkitsevät tärkeänluontoista
maan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa väestön
uudestiryhmitystä. Teollisuuden ja liike-elämän
kehitys on viime vuosikymmeninä kaikkialla
johtanut kaupunkilais- ja teollisuusväestön erittäin
nopeaan kasvamiseen. Sensijaan on maatalouden
alalla toimivan väestön kasvaminen ollut hyvin
hidasta, ja taloudellisesti edistyneimmissä maissa
on maanviljelysväestön, jopa yleensä
maaseutuväestönkin luku suoraan vähentynyt. Tämä
väestön ammatti ryhmityksessä tapahtunut muutos on
samalla johtanut laajassa mittakaavassa
tapahtuviin asuinpaikankin muuttamisiin. Lähinnä se
on esiintynyt muuttoina maaseudulta
kaupunkeihin sekä muihin teollisuus- ja liikekeskuksiin.
Tätä väestöliikettä on nimitetty milloin
kaupunkeihin siirtymiseksi ja tehtaaseen menoksi,
milloin taas, päinvastaiselta kannalta katsottuna,
,,paoksi maaseudulta". Kaupunkeihin muuton
rinnalla esiintyy paikoitellen vielä myöskin
muuttoja sellaisille maalaisseuduille, joissa
muuttajat uudisviljelyksen nojalla voivat saada
toimeentulonsa. Tällaista siirtoasutusta tavataan
verraten suuressa määrin Venäjällä, jossa
taajaan asutuista valtakunnan keskusosista
muuttoja tapahtuu harvaan asuttuihin valtakunnan
kaakkois- ja itäosiin, ennen kaikkea Siperiaan,
sekä Pohjois-Ameriikassa ja siirtomaissa.
Paikoitellen on myöskin suurtilain palstoitus
pientiloiksi aiheuttanut tämäntapaisia muuttoja (esim.
Itä-Saksassa).

Nämä eriluontoiset asuinpaikan muutokset
maan rajojen sisäpuolella käsittävät hyvin
suuria väestömääriä. Vuosisadan vaihteessa
toimitettujen väenlaskujen nojalla on päätelty, että
silloin runsaasti 100 milj. henkeä Euroopan eri
maissa asui muualla kuin syntymäkunnassaan ja
oli siis ainakin yhden kerran asuinkuntaa muut-

tanut. Suomessa yksin on vv.n 1881 ja 1910
välisenä aikana noin 2 milj. henkeä
muuttokirjalla muuttanut toiseen seurakuntaan asumaan.
Tämä sisäinen muuttoliike kasvaa, mitä
enemmän nykyajan kapitalistinen talouselämä eri
maissa kehittyy. Siitä syystä väestö
kiinteämmin pysyy synnyinseuduillaan yleensä niissä
maissa, joiden taloudellinen kehitys on
takapajulla, kun taas muuttelevaisuus on suuri
nykyajan taloudellisesti johtavissa maissa. Niinpä
v :n 1900 vaiheilla toimitettujen väenlaskujen
mukaan asui syntymäpiirikunnassaan Venäjällä
85,o % koko väestöstä ja syntymäpitäj ässään
asuvien prosenttiluku koko väestöstä oli Suomessa
79,8 (1910 75.s), Unkarissa 70.3, Itävallassa 63,t,
Sveitsissä 52,o, Tanskassa 51,7 (1911 49,i) ja
Preussissa 50,9.

Eri maissa nämä muutot tietenkin esiintyvät
jonkunverran eri muodoissa. Suomessa ovat
kaupungit ja etenkin pääkaupunki tärkein
sisään-muuttojen keskus. Vv:n 1881 ja 1912 välisenä
aikana kaupungit voittivat muuttojen kautta
noin 200,000 hengen lisäyksen. Maaseudullakin
teollisuus- ja liikekeskukset vetävät runsaasti
muuttajia puoleensa, näin varsinkin Viipurin
läänissä Kymin ja ylisen Vuoksen jokilaaksot.
Ulosmuuttoseuduista oli ennen tärkein Vaasan
lääni, mutta sittenkuin siirtolaisuus siellä pääsi
valtaan, ovat Kuopion ja Mikkelin läänit
kehittyneet sisäisen muuttoliikkeemme tärkeimmiksi
poismuuttoalueiksi. Venäjällä on Keski-Venäjän
taajaan asuttu mustanmullan maanviljelysalue
suuri ulosmuuttokeskus, josta muuttoja tapahtuu
sekä kaupunkeihin, etenkin Pietariin ja
Moskovaan, että itää ja kaakkoa kohti Siperian.
Kaukaasian ja Keski-Aasian uutisvil jelysseuduille.
Mustanmullan alueen länsiosissa asuvat
vähä-venäläiset taas ovat siirtyneet etenkin etelää
kohti, Mustanmeren rannoille. Saksassa on
kaupunkien kehitys ollut erinomaisen nopea. Niissä
asui 1871 n. 14,8 milj. henkeä, mutta 1910 jo 39,1
milj., maaseudun väkiluvun aletessa 26.2
miljoonasta 25,8 milj. henkeen. Suuria
sisäänmuutto-alueita ovat olleet ennen kaikkea pääkaupunki
sekä Saksin kuningaskunnan, Westfalenin ja
Reinin-maakuntain teollisuusseutujen nopeasti
varttuvat kaupungit. Englannissa kauan jatkuneet
muutot ovat johtaneet siihen, että 1911 78% koko
väestöstä asui kaupungeissa, maaseudulla vain
22%. Ranskassa, jossa taloudellinen kehitys
viime vuosikymmeninä on ollut hitaampaa, ovat
muutot maaseudulta ennen kaikkea suuntautuneet
pääkaupunkiin. -— Itävalta-Unkarissa sisäiset
muutot yleensä suuntautuvat valtakunnan
länsiosiin. joissa taloudellinen kehitys on edistyneempi
ja teollisuuden sekä kaupunkien kasvaminen vetää
väestöä puoleensa. Tässä monilukuisten
kan>il-lisuuksien maassa sisäinen muuttoliike, siirtäen
toiseen kansallisuuteen kuuluvia muuttajia
vieraan kansallisuuden asumalle alueelle ja siten
sekoittaen entisestäänkin sotkuisia
kansallisuusrajoja, huomattavasti on vaikuttanut
kansallisuusriitojen kärjistymiseen.

Kuten siirtolaisuus, niin s. ni:kin jatkuu
jaksoittain. kasvaen hyvinä taloudellisina aikoina
ja väheten taas pulavuosina. Naiset, jotka
siirtolaisuudessa ovat miehiin verraten
vähemmistönä, ovat sisäisissä muutoissa, varsinkin
lyhyt-matkaisissa, enemmistönä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0743.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free