- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1427-1428

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sisäinen muuttoliike ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1427

Sisäinen työ—Sisäkatto

1428

Sisäisiä muuttoja esiintyy kuitenkin
toisenkin-luontoisia kuin edellä käsitellyt, asuinpaikan
muutoksen käsittävät muutot. Sellaisten
väestön-muuttojen luku, jotka eivät johda väestön
vakinaisen asuinpaikan muuttumiseen, vaan
merkitsevät vain pitemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi
tapahtuvaa poistumista asumaseudulta,
tavallisimmin työnhakuun vieraille paikkakunnille, usein
vieraisiin maihinkin, on nim. viime aikoina
tuntuvasti kasvanut. Tällaiset muutot tapahtuvat
tav. määrättyinä vuodenaikoina esiintyviin
töihin, kuten sadonkorjuu- ja muihin maatöihin ja
niillä on näin ollen usein n. s. s e s o n k i m u u
t-tojen luonne. Keski-Venäjän
talonpoikaisväes-töä siirtyy siten vuosittain useita miljoonia
maa-ja elonkorjuutöihin Etelä-Venäjälle ja Krimille,
lähtien keväällä ja palaten syksyllä. Itä-Saksasta
kehittyi muutamia vuosikymmeniä sitten
säännöllinen sesonkimuutto Keski-Saksan
voimaperäiseksi kehittyvän suurviljelyksen tarpeiksi (n. s.
Saksiin kulkijat). Saksan maatalouden
viimeaikaisen nopean kehityksen johdosta on
tällaisen tilapäisen aputyöväen tarve kesänajaksi
suunnattomasti kasvanut, joten sesonkityöläisiä
hankitaan joukoittain ulkomailtakin, ennen
kaikkea Venäjän Puolan, Itävallan Galitsian ja
Unkarin pienviljelysseuduilta. V. 1909 laskettiin
yksistään vierasmaalaisten sesonkityöläisten luku
360,000 :ksi. Myöskin Itävallan länsiosissa,
Tanskassa ja Etelä-Kuotsissakin käytetään tällaista
sesonkityötä. Englannin voimaperäinen
maanviljelys on niinikään koko 1800-luvun ajan
käyttänyt sesonkityöväkeä kesäisin, aiheuttaen
säännöllisen muuttoliikkeen Irlannista. Niinikään
tapahtuu Pohjois-Ameriikassa säännöllisesti
elonkorjuun ajaksi suurilukuisia muuttoja maatöihin.
— Tämänlaisia lyhytaikaisia sesonkimuutto ja ei
kuitenkaan tapahdu yksin maatöihin, vaan
varsin yleisesti myöskin muihin ulkotöihin,
rakennustöihin ja teollisuustöihinkin. Venäjällä
melkoinen osa teollisuustyöväkeä on tämänlaatuista
muuttoväkeä, joka jättäen perheensä kotikylään
vielä osaksi pysyy kotikuntansa jäsenenä.
Saksassa tienteko-, rakennus- y. m. töissä lukuisasti
käytetään suureksi osaksi ulkomailta tuotua
sesonkityöväkeä. Pohjois-Italian pien vii j ely
sseu-duilta lähtee vuosittain useihin satoihin
tuhansiin henkiin nouseva kulkutyöväki, suuntautuen
kaikkiin Italian naapurimaihin.

Sisäisten muuttojen ryhmään voi tavallaan
lukea myöskin sellaiset päivittäiset tai
viikoittaiset asuinpaikan ja työpaikan välillä tapahtuvat
matkat, jotka aiheutuvat siitä, että suuri osa
kaupunkien ja tehtaiden työväkeä v. m. asukkaita
elantokustannusten kallistuessa siirtyy asumaan
verraten kauas työpaikastaan maaseudulle.
Tällaisia muuttoja on rautatieliikenteen kehitys
suuresti edistänyt ja eräät taloustieteilijät ovat tässä
muuttoliikkeessä näkevinään maaseudulta paon
vastavaikutusta, jonkunlaista palaamista
maaseudulle. [Vandervelde, „L’Exode rural et le retour
aux champs" (1903).] E. O-ng.

Sisäinen työ, kappaletta lämmitettäessä
mole-kylien nopeuksien ja keskinäisen etäisyyden
lisäämiseksi kuluva energia.

Sisäiset paikallissijat, ne nominien
sijamuodot, jotka ilmoittavat verbin tekemisen
tapahtuvan paikan sisäpuolella (vrt. Ulkoiset ja
Yleiset paikallissijat). Suomen kie-

lessä niitä ovat inessiivi (olosija),
elatiivi (erosija) ja illatiivi (tulosija). Ne
merkitsevät varsinaisimmin rajoitetun paikan
sisäpuolta ja itse rajaa (olin tuvassa; tulen
puutarhasta-, tästä on kilometri kaupunkiin), mutta
ilmoittavat monia muitakin suhteita, niinkuin
tilaisuutta (hän kaatui sodassa), säätä (älä
sateeseen lähde!), tilaa (toivuin tainnoksista),
henkilöä t. asiaa, jonka sisällinen ominaisuus
t. tila ilmaistaan (sinussa on yskä), työn
toimittamista (olen toimessa-, lähde kalaani),
rajoitetun ajan sisäpuolta ja itse rajaa (syön
kolmasti päivässä-, kuu kiurusta kesään), välitöntä
yhteyttä paikallissijalla ilmaistun käsitteen
kanssa (lakki on päässä-, olen ihastunut häneen).
Lisäksi on eri sijoilla lukuisia erikoismerkintöjä.
Niinpä elatiivi ilmoittaa: ainetta t. alkuperää
(kengät ovat nahasta-, pojasta tulee pappi),
syytä t. tunteen, ajatuksen esinettä (vähästä
suutuit; mistä on kysymys?), määrättyä
kokonaisuutta, josta osa on puheena (hän on vanhin
veljeksistä), tietä (putosi ikkunasta), sitä
esineen osaa, jonka suhteen jotakin esineestä
lausutaan, t. esinettä, josta pidetään kiinni (takki on
rikki kauluksesta; vedä sarvista\), esinettä, josta
t. jonka asemesta jotakin saadaan t. maksetaan
(talosta maksettiin kymmenentuhatta), aikaa
(alkuviikosta lähden matkalle) j. n. e. Illatiivi
taas ilmoittaa: tarkoitusta t. asiaa, johon jokin
kelpaa (panit palkkasi turhuuteen-, hän ei pysty
toimeensa), esinettä, jonka valtaan t. vaikutuksen
alaiseksi joku joutuu (lapsi hukkui veteen-,
heräsin meluun), määrää, johon lukumäärä t.
hinta kohoo t. alenee (oppilasmäärä on kohonnut
viiteensataan), henkilöä t. esinettä, jonka kanssa
yhtäläisyyttä t. vastaavaisuutta ilmoitetaan
olevan (lapsi on isäänsä), aikaa (en ole nähnyt
häntä viiteen vuoteen), tapaa (lue ääneeni) j. n. e.
[Setälä, ,,Suomen kielen lauseoppi".] A. K.

Sisäkatto (ransk. plafond) (rakennusta
sateelta suojaavasta vesikatosta ks. Katto) on
huonetilan ylöspäin rajoittava joko vaakasuora
palkkikatto t. kaartuva holvi. Tasakaton
taiteellinen vaikutus vaihtelee riippuen siitä,
tavoitellaanko sen muodostuksessa lähinnä
plastillisia muoto- ja varjo- vai maalauksellisia
väri-vaikutuksia vai ovatko molemmat taiteelliset
ilmaisukeinot yhdistettyinä käytäntöönotetut.
Jättämällä konstruktiiviset osat, kantoparrut ja
näiden välisen katepinnan, joko kokonaan tai
osittain näkyviin, vähentämällä jännemittaa
konsoleilla tai muodostamalla pituus- ja
vaihde-parrujen avulla parrujen välisen kattopinnan
rikasjäsenteiseksi, syvälokeroiseksi
kasetti-katoksi (ks. Kasetti) kreik.-roomal.
antiikin tapaan, rosetteja, sorvattuja, riippuvia
tappeja, veistettyjä profiileja y. m. muotojäseniä,
lisäksi maalausta, kultausta, puuosain silaamista
metallilevyilläkin (Babyloniassa ja Assyriassa,
Jerusalemin temppelissä) koristuksessa apuna
käyttäen käy mahdolliseksi tällaisen
konstruktiivisen puisen tai kivisen palkkikaton vaikutuksen
kärjistäminen monumentaalisen kattavasta
deko-ratiivisen rikkaaksi. Vanhimmat, maalatut sileät
s:t olivat egyptiläisten temppelien ja
kalliohan-tain, tähtitaivaaksi (lentävine korppikotkineen
y. m.) kuvitellut tai kuosikoristeiset kivikatot;
Kreikassa 300-luvulla Pausias ensi kerran
mainitaan kuuluisana kattomaalaajana; huippuunsa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0744.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free