Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sisällinen havainto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1429
Sisällinen havainto
’—Sisälmyshermosto
1430
tasakattojen muotoilu- ja koristamistaito kehittyy
renesanssiajalla. Parrut kätkettiin,
konstruktsio-nista riippumattomana kiinnitettiin näiden alle
irtokatto, joka käsitellään taiteellisena
kokonaisuutena, jaetaan valeparruilla ja korulistoilla
erikokoisiin ja -muotoisiin kehystettyihin (taulu-)
pintoihin, peileihin ja kasetteihin; seinustalla
kattoa kehyksenä kiersi simssi tai seinästä
kattoon välittävä kouru. Vähemmin vaateliasta,
puhtaan konstruktiivista tai rauhallisen
dekora-tiivista kattovaikutelmaa tavoitellen nykyaika
asuinhuoneissaan suosii neutraalisesti vaikuttavia,
yksinkertaisen koruttomia palkkikattoja tai
kiinnittää se s:n sileälle stukkipinnalle
tapetintapai-sia tähtikoristeisia kuoseja, puu- ja stukkilistoja,
reliefilaattoja (engl. anaglypta, lincrusta, y. m. s.),
ehkäpä verhoaa s:nsa erityisillä kattotapeteilla
(Englannissa) tai sivelee sen täysvalkeaksi. —
Holvi s:na kehittyy pääpiirteissään samojen
suuntaviivain mukaan kuin laakakatto.
Lähtökohtana on tässäkin joko konstruktsionin
esilletuominen ja tehostaminen näkyvillä ruoteilla ja
kaarilla (gotiikka) tai sen kätkeminen ja sileäin
pintain luominen kattomaalauksille, mosaiikeille
ja vapaalle plastillis-maalaukselliselle
pintakäsittelylle (antiikki ja renesanssi). Roomassa
Pantlieonin mahtava kupoli sai myöhemmän
keisarivallan aikana rikkaan pronssisen
kasettikuo-sinsa, thermien holveissa koristelu noudatti
seinä-ja tasakattokoristelun menettelytapoja; laatuaan
parasta edustavat Via Latinan varrella Rooman
Campagnalla roomal. hautaholvien viehättävän
kepeät stukkikatot, todellisina konstruktiivisen
holvitekniikan mestarinäytteinä myöhemmän
keskiajan ihmeelliset, rikkaan dekoratiivisiksi
kehittyneet tähti-, verkko- ja
viuhkahol-vit (ks. n.), vrt. Holvi, Katto, Stukki,
Välikatto. U-o N.
Sisällinen havainto ks. Havainto.
Sisällys. Logiikassa erotetaan ajatuksien s.
ja muoto. Ajatuksien s:nä ovat ne monenlaiset
mielikuvat ja käsitteet, joita ajatellaan, niiden
muotona on se tapa, miten näitä liitetään
toisiinsa kokonaisuudeksi. Käsitteen s:stä ks.
Käsite. A. Gr.
Sisälmykset 1. sisäelimet (splanchna),
hengitys-, ruuansulatus- ja virtsa- sekä
siitin-elimet, sydän ja muutamat rauhaset, kuten
kilpirauhanen, kateenkorvarauhanen. sekä perna
(ks. n.).
Sisälmyksien asennonpoikkeus saattaa olla
synnynnäinen, esim. sydämen sijaitessa
rinta-ontelon oikeassa puoliskossa tai maksan ollessa
vatsaontelon vasemmalla puolella, tahi elämän
kuluessa kehittynyt taudillinen ilmiö, niinkuin
on laita esim. mahalaukun venähtäessä, emän
taipuessa outoon asentoon j. n. e.
Sisälmyshermosto 1. sympaattinen
hermosto on verraten itsenäisesti toimiva
hermosysteemi. joka kylläkin on yhteydessä
keskushermoston kanssa, mutta johon emme suorastaan
tahdollamme voi vaikuttaa. S. pitää huolta
sisäelinten, verisuonten ja eri rauhasten
toiminnasta, yleensä siis elimistä, joihin tahtomme
suoranainen valta ei ulotu, ja joiden toiminnasta
ei meillä yleensä ole mitään aistillista
tuntemusta. Rakenteensa puolesta s. eroaa
aivo-selkäydinhermostosta siinä, että se on
kokoonpantu useimmista hajallaan olevista hermosol-
(S.H.) Ihraisen sisälmykset.
1 Kurkunpää, 2 kilpirauhanen, 3 henkitorvi, 4 oikea, 5 vasen
keuhko, molempien sisäreuna ylöskohotettuna, 6 sydän,
7 aorta, 8 ylempi onttolaskimo, 9 keuhkovaltimo, 10
pallea, 11 mahalaukku, 12 maksa, reuna ylöskohotettuna, 13
sappirakko, 14 perna (näkyy mahalaukun ja vatsaontelon
seinämän välissä), 15 ohutsuoli, 16 umpisuoli ja sen
matomainen lisäke, 17 kohoava, 18 poikittainen, 19 laskeva
lynk-kysuoli, 20 peräsuoli, 21 virtsarakko.
muista ja niiden välisistä hermosäikeistä. S:n
keskuksen muodostaa kummallakin puolella
selkärankaa kulkeva sympaattinen hermorunko
(trun-cus sympathicus). Tämän muodostavat lukuisat
segmenttaalisesti sijaitsevat hermosolmut ja
näiden väliset yhdistävät hermosäikeet. Jokainen
hermosolmu on yhteydessä vastaavan
segment-taalihermon juuren kanssa. Paikoin, kuten esim.
kaulassa, on useampia hermosolmuja sulautunut
toisiinsa, jolloin sama hermosolmu saa säikeitä
useammasta segmenttaalihermosta.
Sympaattisesta hermorungosta lähtee runsaasti hienoja
hermosäikeitä, jotka kulkevat pääasiassa
verisuonia seuraten edelleen. Ne kutoutuvat
keskenään sekä muiden hermojen haarojen kanssa
lukuisiksi hermoverkoiksi, joita tavataan
sisäelinten (kuten esim. suolien ja verisuonten)
pinnalla. Tärkeimmät näistä punoksista ovat
aorta-kaaren seutuvilla sijaitseva kaksiosainen
sydän-punos (plexus cardiacus) ja vatsaontelon
yläosassa, sisälmysvaltimon ja ylemmän
suolilieve-valtimon tyvien seuduilla oleva sisälmyspunos
(plexus coeliacus). Edellinen punos lähettää
hermoja sydämeen ja suurien verisuonten tyveen,
jälkimäinen vatsaontelon eri elimiin (vrt.
Hermosto). Y. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
