- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1435-1436

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sisäoppilaitos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1435

Sitraali—Siuah

1436

soittimena s. on Saksassa laajalti levinnyt. V.
1877 perustettiin Saksan s.-yhdistysten liitto,
joka julkaisee useita äänenkannattajia. Nimensä
ja rakenteensa puolesta s. polveutuu 1)
muinais-kreik. kitarasta (ks. t.), 2) it. chitarrasta (ks.
Kitarri) sekä 3) 16:nnen ja 17:nnen vuosis.
ransk. cisire nimisestä näppäimellä soitettavasta
kielisoittimesta. Tästä viimemainitusta s. on
ehkä kaikkein lähinnä johtunut. I. K.

Sitraali, hiilen, vedyn ja hapen kem. yhdistys
(Ci0H16O). Sitä tavataan sitruunaöljyssä ja
appelsiinin kuorissa. Sitraalista valmistetaan
keinotekoista hajustinta, jouonia, jolla on aivan
samantapainen tuoksu kuin orvokeilla.

Sitraatit. sitruunahapon suolat.

Sitrofeeni, hapahkonmakuinen valkoinen
kide-jauho. Valmistetaan sitruunahaposta ja
feneti-diinistä. Käytetään lääkkeenä päänkipua ja
kuumetta vastaan. S. S.

Sitronaatti, keitetty, sokeroitu ja kuivattu
raa’an sitruunan vihreä kuori, jota käytetään
hienojen leipurituotteiden mausteena ja
koristeena. Nimitetään usein s u k k a a t i k s i.
Lähetetään kauppaan Italiasta ja Espanjasta. K. L.

Sitroona ks. C i t r u s.

Sitruuna ks. C i t r u s.

Sitruunahappo (acidum citricum),
oksytri-karballylihappo (CbH807), eräs
tärkeimpiä kasvihappoja. Tavataan luonnossa joko
vapaana tai suolojen muodossa kasveissa, etenkin
raaoissa hedelmissä, esim. sitruunissa,
puolukoissa, karpaloissa, pihlajan-, kirsikan- ja
viinimarjoissa y. m. Sitä valmistetaan teknillisesti
raakojen sitruunien mehusta, jossa sitä on n.
8’%. Valmistetaan myös sokeriliuoksesta eräiden
homesienien (Ciiromyccs) avulla. Värittömiä,
kide-vedenpitoisia, veteen helposti liukenevia,
happa-menmakuisia kiteitä. Kuumennettaessa 175°:een
se muuttuu akouiitti hapoksi. S: n
suoloja. sitraatteja, esim. kiniini-,
magnesiumia rautasitraattia, käytetään lääkkeenä
samoin-kilin happoakin. Antiseptisenä aineena käytetty
i t r o 1 i on hopeasitraattia. Miellyttävän
hapahkon makunsa takia s:oa käytetään
virvoitusjuomissa. Suurin määrin sitä tarvitaan puuvillan
värjäykseen syövytvspeittana. S. S.

Sitruunaperhonen (Gonepieryx rhamni),
päiväperhonen, jonka etusiipien kärki ja takasiipien
takanurkka ulkonevat terävästi. Koiras on
sitruunankeltainen, naaras vaaleankeltainen.
Siipien molemmin puolin on keskellä pieni
ruosteen-keltainen täplä. Yleinen Etelä- ja
Keski-Suo-messa. Kuva ks. Perhoset, liite Suonien
p e r h o s i a I. U. S-s.

Sitruunaöljy (olenm citri 1. o. limonis),
sitruunan (Citrus medica limonum) hedelmien
kuoresta puserrettu eetterineu öljy. Sitä
valmistetaan Etelä-Italiassa ja Kaliforniassa.
Vaaleankeltainen. karvaanmakuinen neste. Om.-p.
0,856-0,86i. Sisältää pääasiallisesti hiilivetyjä, etenkin
limoneenia. Käytetään hajuvesissä, leivoksissa,
likööreissä ja ruuissa. Sitä valmistetaan myös
keinotekoisesti. S. 8.

Sitsi (ruots. sits), istuin; (leikillisesti) istunto.

Sitte [zitto ], Camillo (1843-1903), itäv.
arkkitehti, uudenaikaisen kaupunkien
asema-kaavasuunnittelutaiteen luoja, opiskeli 1863-71
arkkitehtuuria ja taidehistoriaa Wienissä, tuli
Salzburgiin perustamansa valtion taideteollisuus-

koulun johtajaksi 1S76 ja samanlaiseen toimeen
Wieniin 1883, matkaili laajalti 1870-luvulla ja
1889-91 Italiassa, Kreikassa, Egyptissä,
Vähässä-Aasiassa ja Turkissa ja oppi omasta näkemästään
tuntemaan kaikki Euroopan museot.
Käytännöllisiä töitä tärkeämmät ovat S:n kaupunkien
suunuittelutaidetta käsittelevät kirjoitukset.
Näissä esilletuomainsa uusien aatteiden pohjaksi
S. asetti keskiajan maalaukselliset kaupungit ja
l tällä alalla tunnustusta saavutettuaan sai
Reichen-bergin, Olmütziu ja Privozin kaupunkien
laajennukset suunniteltavakseen. S:n kirjallinen
päätyö on ,,Der Städtebau nacli seinen
kiinst-lerischen Grundsätzen" (4: s pain. 1909).
Th. Goecken kera S. on ,.Der Städtebau" nimisen
kuukausilehden perustaja (1904). U-o N.

Sittiäiset 1. sontiaiset (Geotrupes), lan
taa syöviä lehtisarvisia (ks. t.), paksuja,
kupera-selkäisiä kovakuoriaisia, joiden raajat ovat
voimakkaita kaivinjalkoja; sääret ovat
hammasreu-naiset; reisissä on suuri nukkatäplä. Korkea harju
jakaa silmät kahteen osaan. S. voivat synnyttää
kitisevän äänen hieromalla takajaikojensa
lonkkaniveltä kolmatta vatsarengasta vastaan.
Suomessa on s:iä 3 lajia: tavallinen
sittiäinen (G. stercorarius), suurin, 16-24 mm pitkä,
päältä musta, alta punansininen; peitinsiivissä
pitkittäisiä uurteita; metsäsittiäinen (G.
silvaticus), hyvin edelli-en näköinen, pienempi;
sinisittiäinen (G. vernalis), päältä
kiiltävä, teräksensininen, meillä harvinainen. — S.
parveilevat etupäässä tyyninä iltoina.
Täysimuo-toiset s. syövät hevosen tai lehmän y. m. lantaa
teillä tai niityillä. Sikiöilleen ne kaivavat
maahan lautakasan viereen tai alle kolon, joka voi
joskus olla aina 1/2 m syvä ja joka päättyy
väljempään onteloon. Tähän ne asettavat munansa
ja täyttävät sitten ontelon sekä käytävän
lannalla. 8 päivän perästä kuoriutuva paksu
luokki-maisesti käyristynyt toukka käyttää sittemmin
tätä lantaa ravintonaan. Kilpailijoista ne
saavat. tällä tavoin olla rauhassa. S:n ruumiin
pinnalla elää säännöllisesti pieniä nopeajalkaisia
punkkeja loisina. — Kuva liitteessä
Kovakuoriaisia I. U. S-s.

Situatsioni (lat. situs = asema), asema, tila,
tuokiotila, tilanne.

Sit venia verbo /-ö] (lat.), oik. = sana
sallittakoon, luvalla sanoen.

Siuah (myös Siwah, Siwe, Ammonin keidas),
valtiollisesti Egyptiin kuuluva keidas
Koillis-Afrikassa, 260 km Välimerestä etelään. 550 km
Kairosta länteen. 32 m ai. merenp., 30 km pitkä,
2 km leveä; 3,884 as. (1907). —
Kolmisenkymmentä lähdettä, m. m. Ilerodotoksen mainitsema
Auringonlähde. Vuoden keskilämpö + 25° C;
syyskesä epäterveellinen. Maaperä tavattoman
hedelmällistä. Berberiläiset asukkaat harjoittavat
kaikenlaista maanviljelyä; päätuote on kuitenkin
taateli (toistasataatuhatta taatelipalmua), joita
myödään melkoiset määrät Egyptiin. Pääpaikka
S:n kaupunki 011 keitaan länsipäässä, rakennettu
kahdelle korkealle kalliolle. Siellä on
senussi-heimon koulu. S:n kaupungin lähistöllä ovat
kuuluisan Ammonin temppelin rauniot (ks. A
niin o n). Keitaassa on runsaasti muitakin
muinais-jätteitä. — S. joutui 1820 Egyptille.
Sähkölen-nätinlinja rakennettiin 1910 Aleksandriaan.

(E. E. K.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0748.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free