- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1439-1440

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siula ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1439

Siveettömyysrikos—Siveysoppi

1440

hyviä tapoja 1. siveellisyyttä yleensä loukkaavia
rikoksia. Tämänluontoisia rikkomuksia luetellaan
rikoslain 43:nnessa luvussa luvattomien
arpajaisten toimeenpano, uhkapeli, eläinrääkkäys sekä
juopumus ja erinäiset muut väkijuomain
väärinkäyttöä sisältävät teot. K. K-a.

Siveettömyysrikos ks. Haureus ja
Siveellisyysrikos.

Sivellin ks. Pensseli.

Sivetti ks. S i v e 11 i k i s s a t.

Sivettikissat (Viverridce), pitkä- ja
hoikka-ruumiisia, matalajalkaisia petoeläimiä. Kuono
pitkä ja suippo, häntä pitkä ja tuuhea. Useat s.
voivat vetää kyntensä piiloon kuten kissa.
Peräaukon luona on kaksi tai useampia rauhasia,
jotka erittävät useimmilla hyvänhajuista,
pussimaisiin säiliöihin kokoontuvaa nestettä
(sivet-tiä). Turkki tuuheata ja pehmeätä.
Afrikkalainen sivettikissä (Viverra civetta), n.
70 cm pitkä (ja häntä 25 cm), on tuhkanharmaa,
rnustanruskeatäpläinen; vatsapuoli vaaleampi.
Kotimaassaan Afrikassa se elää hietaisilla, puita
ja pensaita kasvavilla kuivilla ylängöillä ja
vuorilla. Päivät se viettää useimmiten nukkuen,
mutta illalla se lähtee pyydystämään pieniä
nisäkkäitä ja lintuja y. m. pikkueläimiä, syö
sitäpaitsi kasviaineitakiu. Sivetti haisee myskille;
ennen käytettiin sitä lääkkeenä ja suosittuna
hajuaineeua. Afrikan ja Aasian asukkaat pitä-

(S.H.j Kinstejä.

vät sen hajusta ja maksavat siitä paljon.
Sentakia pidettiin s:oja ennen kotieläiminä ei vain
äskenmainituissa maissa, vaan Euroopassakin.
Väkevä haju on kuitenkin heikkohermoisille
ihmisille sietämätöntä ja tuottaa päänsärkyä.
Nykyään on sivetin kauppa melkoisesti vähentynyt,
kun myski on päässyt suurempaan suosioon.
Yhtä hyvää, ehkä parempaakin sivettiä saadaan
aasialaisesta sivettikissasta (V.
Zi-betha), joka on edellistä vähän suurempi eläin ja
asuu pääasiallisesti Itä-Intiassa ja sen saarilla
sekä Kiinassa, ja rassista, (V. indica 1. Hasse),
joka elää Intiassa, Jaavalla, Sumatralla ja
muillakin Etelä-Aasian saarilla. K i n s t i 1. g
e-netti (V. Genetta) asuu Pohjois-Afrikassa ja
Etelä-Euroopassa. Se on edellisiä pienempi ja
hoi-kempi; silmäterä on pysty kuten kissalla.
Tälläkin lajilla muodostuu sivettiä, mutta vähemmässä
määrässä kuin edellisillä. Turkki lyhyttä,
paksua ja kiiltävää; väri vaaleanharmaa, keltaiseen
vivahtava, tummatäpläinen. Berheriassa kinstiä
pidetään kotieläimenä rottien ja hiirien
hävittämistä varten. Turkki arvokasta. P. B.

Sivettimäinen pussinäätä ks. Pussi-

näätä.

Siveys ks. Siveysoppi.

Siveyslaki (ruots. sedelag, saks. Sittengesetz)
on toimintaa velvoittava sääntö, varsinkin
yleisin siveellisen toiminnan sääntö. Muodollisia
periaatteita etsivä siveysoppi käsittää usein s:t
aivan ehdottomiksi, yleispäteviksi
toiminnan-ohjeiksi, jotka eivät salli mitään poikkeusta.
Sitävastoin tarkoitusperän aatteeseen
nojautuvan katsantotavan mukaan s :t ovat sellaisia
toiminnan sääntöjä, joiden noudattamisesta
yksilön ja yhteiskunnan tosimenestys riippuu, mutta
joita on elämään sovellettava muuttuvien ehtojen
ja olosuhteiden mukaan. Z. C.

Siveysoppi (vrt. Etiikka) on filosofinen
tieteenhaara, jossa tutkimuksen esineenä on
siveellinen arvioiminen, siveellisen tietoisuuden yleinen
sisällys ja perusteet. Sen tutkimusesinettä voi
sopivammin nimittää siveellisyydeksi kuin
siveydeksi, jota sanaa usein käytetään ahtaammassa
merkityksessä kuin edellistä, mutta lyhyyden
vuoksi s. on vakaantunut etiikka sanan
vastineeksi. Yleisimmässä merkityksessään
siveellisyys käsittää ne eri puolet, jotka siveelliseen
tietoisuuteen ja elämään sisältyvät, nimenomaan
sekä moraalin että oikeuden, jos näiden välillä
tehdään se ero, että oikeussääntöjen
noudattamiseen voidaan ulkonaisesti pakottaa, mutta että
moraalisäännöt vetoavat yksinomaan
omaantuntoon ja vapaaseen vakaumukseen (ks. Oikeus).
Tämä ero on kuitenkin vasta korkeasti
kehittyneillä yhteiskunta-asteilla tajuttavissa;
kehittymättömillä asteilla siveellisyyden eri puolet,
niinkuin tottumus, perinnäiskäsitys, tapa, laki, ovat
keskenään erottamattomassa yhteydessä, vieläpä
yhteydessä muihinkin elämänaloihin kuuluvien
ilmiöiden kanssa, erittäinkin maagillisten ja
uskonnollisten. Korkeammilla asteilla sellaiset
siveellisyyden eri ilmaukset kuin moraali ja
oikeus eri välitysmuotojen — niitä ovat esim.
yhteiskunnallisten johtohenkilöiden antamat
ke-hoitukset ja esikuvat, kaikenlaiset auktoriteetit,
sananlaskut, vallitsevat käsitykset, julkinen
mielipide — kautta sulautuvat niin toisiinsa, että
s:n jakaminen moraalifilosofiaan ja
oikeusfilosofiaan tuskin on tarkoituksenmukainen. Niinpä
käytetäänkin sanaa moraalifilosofia usein yhtä
laajassa merkityksessä kuin sanoja s. ja etiikka.

S. voi lähteä siitä tosiasiasta, että ihmiset
omituisin tuntein hyväksyvät tai paheksuvat
havaitsemiansa tekoja ja tahdonsuuntia merkiten
niitä hyviksi tai pahoiksi, oikeiksi tai vääriksi,
kiitettäviksi tai moitittaviksi. Nämä eetilliset
arvioimiset kiteytyvät yhteiskunnassa siksi, mitä
on sanottu positiiviseksi moraaliksi ja oikeudeksi.
Kun filosofit alkoivat käsitellä tätä positiivista
siveellisyyttä, niin he huomasivat siltä puuttuvan
yhtenäisyyttä ja selviä perusteita, ja sen vuoksi
ruvettiin etsimään sellaista yleistä mittakaavaa,
jonka avulla siveelliset vaatimukset,
siveyssään-nöt 1. siveelliset normit voitaisiin saada
keskenään sopusuhtaisiksi. Näinmuodoin katsottiin s:n
tehtäväksi asettaa ihmiselle ne johtavat normit,
joiden mukaan hänen on suunnattava tahtonsa
ja joita hänen on erikoisen tarkasti harkittava
silloin, kun elämä näyttää vaativan häneltä
ristiriitaisia tehtäviä. S:n tuli osoittaa
siveellisyyden pätevät periaatteet; sen tuli olla nor-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0750.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free