Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siviilihenkilö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1447
Siviilirekisteri
Sivistyskieli
1448
tutkimusmenettely, jonka mukaan
tuomioistuimella on mainitunlainen tehtävä. Kaikissa
tapauksissa tuomarin tulee ex officio ottaa
huomioon sellaiset seikat, jotka suorastaan ovat
hänelle itselleen tunnetut 1. notooriset. — S:ssa
vallitsee kontradiktorinen periaate, s. o.
tuomiota ei saa jutussa julistaa, ellei kummallekin
riitapuolelle ole annettu tilaisuutta siitä lausua
mieltänsä oikeudenkäynnissä (,,audiatur et altera
pars"-periaate). Tämä ei estä sitä, että
asiassa useinkin langetetaan n. s. yksipuolinen
tuomio (ks. t.), milloin vastaaja on jättänyt tuon
tilaisuuden käyttämättä. R. E.
Siviilirekisteri 1.
siviilisäätyrekis-t e r i (ks. Siviili ja Rekisteri), virallinen
luettelo määrättyyn hallintopiiriin kuuluvien
henkilöiden perheoikeudellisista oloista
(»siviilisää-dvstä"), kuten syntymästä, aviosuhteesta y. m.;
ahtaammassa merkityksessä vain sellainen,
mainittuja suhteita koskeva luettelo, jota
siviiliviran-omaiset, vastakohtana kirkollisille, pitävät.
Aikaisemmin näet kuului tämä tehtävä melkein
kaikkialla papistolle (ks. Kirkonkirjat), mutta
19:nnen vuosis. alkupuoliskosta (osittain jo
18:n-nen vuosis. loppupuolelta) lukien se useimmissa
maissa, ensinnä Ranskassa, on siirretty valtion
hallintoviranomaisille ja siis siirtynyt
valtiollisten hallintotehtäväin piiriin. Suomessa
kirkonkirjat ovat säilyttäneet alkuperäisen
merkityksensä julkista todistusvoimaa (fides publica)
omaavana rekisterinä. R. E.
Siviilisenaatti (ks. Siviili), muutamissa
maissa ylimmän tuomioistuimen riita-asioita
ratkaiseva osasto.
Siviili-toimituskunta ks. Senaatti.
Siviilivihkiminen ks. Avioliitto.
Siviiliviraston leski- ja orpokassa, Suomessa
oleva leski- ja orpokassa, johon
siviilivirkakun-taan (ks. t.) kuuluvilta virka- ja palvelusmiehiltä
palkanlyhennyksenä menee vakanssisäästöä ja
armovuodensäästöä. Sen ohjesääntö on annettu
helmik. 26 p. 1896. Leski nauttii kassasta
eläkettä kaiken elinaikansa taikka kunnes menee
uusiin naimisiin, poika kunnes täyttää 21 vuotta
tai sitä ennen tulee vakinaiselle palkalle, tytär
niinkauan kuin elää naimatonna. Eläkeoikeus
menetetään, jos eläkkeen saaja tekee rikoksen,
josta johtuu kansalaisluottamuksen
menettäminen. vrt. Eläkekassat. R. E.
Siviilivirka, virka, joka ei ole sotilaallinen.
Suomessa puhutaan usein s :sta vastakohdaksi sekä
sotilas- että kirkollisille viroille, vrt. Siviili,
S i v i i 1 i v i r k a k u n t a.
Siviilivirkakunnan virkatalot ks.
Virkatalo.
Siviili virkakunta (ks. Siviili) tarkoittaa
Suomessa tav. kaikkia, sekä oikeus- että
hallinto-viroissa olevia valtion virkamiehiä, jotka eivät
ole sotilaallisessa tai kirkollisessa virassa.
Erityisesti puhutaan s:sta tässä merkityksessä s:n
eläkkeitä koskevissa säännöksissä (ks. Eläke)
sekä asetuksessa, joka koskee niiden
virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia, joiden virat
lakkautetaan (ks. Lakkautuspalkka). R. E.
Siviilivirkamies ks. S i v i i 1 i v i r k a k u n t a.
Siviilivirkatalo ks. Virkatalo.
Sivilisatsioni (lat. civllis = yhteiskunnallinen,
< civis = kansalainen) osoittaa johtonsa mukaan
sitä sivistystä 1. hienostumista, minkä ihminen
saavuttaa eläessään järjestetyssä yhteiselämässä
muiden ihmisten kanssa. Sanalla tarkoitetaan
nykyään ruotsin ja saksan kielissä etenkin
ulkopuolista tapojen ja käyttäytymisen hienostusta,
jota-vastoin se ranskassa ja englannissa osoittaa
laajempaa ja ylevämpää käsitettä, samaa kuin
kulttuuri tämän sanan täydessä ja korkeimmassa
merkityksessä. A. Gr.
Siviliseerata (ks. Sivilisatsioni),
sivis-tyttää.
Si vis pacem, para bellum [si päc-J, (lat.),
jos tahdot rauhaa, niin hanki sotaa.
Sivistynyt köyhälistö ks. Sivistynyt
proletariaatti.
Sivistynyt proletariaatti (ks. Proletarii),
nimitys, jota käytetään sellaisista korkeamman
sivistyksen saaneista henkilöistä, jotka eivät
ensinkään tai ajoissa pääse sivistystään
vastaavaan yhteiskunnalliseen asemaan.
Sivistys sana johtuu sanasta „sivistää", tämä
taas sanasta .,siveä’’, joka on sukua ,,siivo" ja
kenties myöskin ,,sievä" sanoille. Nämä sanat
ovat alkuaan merkinneet ulkonaista siisteyttä,
puhtautta ja sievyyttä; sitten ovat muutamat
niistä saaneet muuntuneen, henkisemmän
merkityksen. Kun tahtoo tarkistaa s. käsitteen
merkitystä, niin on varsinkin määriteltävä sen suhde
»kulttuuri" käsitteeseen (ks. t.). Mutta tähän
nähden on esitetty sangen eriäviä mielipiteitä.
Yleinen kielenkäytäntö tuntuu monesti osoittavan
s. sanalla „oppikoulua" käyneiden laajempaa
tietopiiriä ja ulkonaista hienostumista, joka
erottaa heidät »sivistymättömistä". Kaiketi liittyen
tähän kielenkäytäntöön arvelevat muutamat että
s., samoin kuin lainasana »sivilisatsioni",
tarkoittaa etenkin tapojen ja käyttäytymisen
ulkonaista sievistymistä, mutta ei varsinaisesti
henkisten kykyjen sisäistä jalostusta. Toiset taas
arvelevat että s., liittyen siveä sanan nykyiseen
merkitykseen, oikeimmiten osoittaa vain henkisen
kehityksen siveellistä eli moraalista puolta.
Luontevinta lienee kuitenkin ymmärtää näiden
käsitteiden suhdetta siten, että »kulttuuri" kyllä on
laajempi käsite kuin s. sikäli, että kulttuuriin
sisältyy »aineellinen kulttuuri" eli taloudellinen
viljelys ja teollinen taidokkuus ynnä näiden
tuotteet, joita ei voida sopivasti lukea s:een
kuuluviksi; mutta s. on kuitenkin ymmärrettävä
niin laajamerkityksiseksi, että se osoittaa
kaikkea sitä kulttuuria, joka on olemassa itse
ihmisissä, heidän sielullisen elämänsä laatuna, — siis
samaa kuin »henkinen kulttuuri". Tämän
mukaan s. vastaa ruots. „bildning", saks.
„Bil-dung". [Kansanvalistusseuran kalenteri 1910.]
A. Gr.
Sivistyshistoria ks. Kulttuurihistoria.
Sivistyskansa ks. Kulttuurikansa.
Sivistyskieli 1. kulttuurikieli. Tällä
nimellä nimitetään kieltä, jonka keinoin saattaa
ilmaista korkeamman henkisen sivistyksen 1.
kulttuurin (ks. t.) alalle kuuluvia käsitteitä
(jolla siis esim. saattaa esittää
maailmankirjallisuuden etevintä kaunokirjallisuutta ja
tieteellisen tutkimuksen tuloksia). Niin esim. saatetaan
sanoa, että suomen kieli on edellisinä
vuosikymmeninä suoritetun viljelystyön kautta
kehittynyt kaikinpuoliseksi s:ksi. —- Joskus sana s.
esiintyy toisessa merkityksessä, puhuttaessa
jonkun henkilön s:stä, jolla tarkoitetaan sitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
