- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1455-1456

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sjundby ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1455

Sjögren

1456

sukua koskeviiu kansatieteellisiin tutkimuksiin,
varsinkin kansanrunoudellisiin, ja hänen tutki-

mushaluaan viritti
edelleen Easmus Easkin (ks.
t.) Suomessa käynti ja
suoranaiset kehoitukset.
V. 1820 hän lähti
Pietariin tutkiakseen venäjän
kieltä ja historiaa, ja
keräili sen ohessa Venäjällä
asuvia suomensukuisia
kansoja koskevia tietoja.
Jo 1823 hän teki pienen
tutkimusmatkan
Novgorodin ja Aunuksen
kuverne-mentteihin. V. 1824 hän
suomensukuisten kansain
tutkimista varten sai
Suomen valtiovaroista
kahdeksi vuodeksi
matkarahan, joka sittemmin
myönnettiin hänelle vieläkin kahdeksi vuodeksi
eteenpäin. Matkasuunnitelmaan kuului Venäjän
valtakunnassa asuvien suomensukuisten, vieläpä
samojedilaistenkin kielten ja kansain sekä
näiden asumien maiden kaikenpuolinen tutkiminen :
ohjelman laajuus ja S:n perinpohjaisuus
vaikuttivat sen, että vain osa matkasuunnitelmaa tuli
toteutetuksi. Vv. 1824-25 S. matkusteli
Novgorodin ja Aunuksen kuvernementeissa, Viipurin,
Kuopion ja Oulun lääneissä, Suomen, Norjan ja
Venäjän Lapissa sekä Vienan kuvernementissa,
v. 182C Aunuksen, Vologdan. Vienan ja Vjatkan
sekä 1828 Vjatkan. Kasaanin ja Permin
kuvernementeissa keräten kieli-, kansa-, muinais- ja
tilastotieteellisiä sekä historiallisia, vieläpä eläin-,
kasvi- ja ilmatieteellisiäkin aineksia. Vv. 1835-37
S. oli kieli- ja kansatieteellisellä tutkimusmatkalla
Kaukaasiassa etupäässä perin vähän tunnettujen
osseettien (ks. t.) tutkimista varten; samalla
matkalla hän myös pistäytyi pariksi kuukaudeksi
Krimin niemimaalle sikäläisten tataarien kieleen
tutustuakseen. S:n viimeisten tutkimusmatkain
tarkoituksena oli etupäässä liiviläisten (sen ohella
myös kreeviinien, ks. t.) kielen ja muinaisuuden
tutkiminen; 1846 hän tässä tarkoituksessa
matkusteli Liivin- ja Kuurinmaalla, 1852 hän jatkoi
liiviläistutkimuksiaan Kuurinmaalla käväisten
samalla myös Bunössä sikäläisten ruotsalaisten
murteeseen tutustuakseen. — Monivuotisilla
matkoilla keräämiään runsaita aineksia S. ei
ehtinyt eläessään saada läheskään kaikkia
julkisuuteen. Niinpä hänen kielitieteelliset pääteoksensa
suom.-ugrilaisella alalla, liivin kielioppi
kielennäytteilleen sekä liivin sanakirja, ilmestyivät
vasta hänen kuoltuaan F. J. Wiedemannin
toimittamina (,,Joh. Andreas Sjögren’s Livische
Grammatik nebst Sprachproben" ja ,,Joh. Andreas
Sjögren’s Livisch-deutsches und deutsch-livisches
Wörterbueh", 1861, Pietarin tiedeakatemian
julkaisemien S:n koottujen teosten toisena osana);
S:n eläessä ilmestyivät „Ueber die Finnische
Sprache und ihre Literatur" (1821) sekä ,,Ueber
den grammatisehen Bau der Syrjänischen Sprache
mit Bücksicht auf die Finnische" (1832). S:n
muista kielitieteellisistä julkaisuista on tärkein
indoeurooppalaisen kielentutkimuksen alaan
kuuluva ..Ossetische Sprachlehre nebst kurzem
Osse-tisch-deutschen und Deutsch-ossetischen Wörter-

buche" (1844, myös ven.), josta Ranskan
instituutti (Institut de France, ks. t.) antoi hänelle
Volneyn palkinnon; samaa osseetin kieltä koskee
myös „Ossetisclie Studien mit besonderer
Bücksicht auf die indo-europäischen Sprachen" I (1848).
Edellisellä teoksellaan S. antoi tieteelle
ensimäi-set luotettavat tiedot osseetin kielestä (ks. t.).
S:n muista tutkimuksista useimmat käsittelevät
suomensukuisten kansain, etupäässä
itämerensuomalaisten, muinaishistoriaa ja kansatiedettä,
niinkuin ,,Anteckniugar om församlingarne i Kemi
Lappinark" (1828), ,,Ueber die älteren Wohnsitze
der Jemen. Ein Beitrag zur Geschiclite der
Tschudisehen Volker in Bussland" (1831), ,,Wann
und wie wurden Sawolotschje und die
Sawolok-schen Tschuden russisch? Ein kritischer Versuch
zur Aufklärung der Geschiclite des Eussischen
Nordens" (1832), „Ueber die Finnische
Bevölke-rung des St.-Petersburgischen Gouvernements und
über den Ursprung des Namens Tngermannland"
(1832), ,.De Finnis aliisque Tschudicis gentibus
scientia et usu metallorum antiquitus insignibus"
(1839), „Zur Ethnographie Livlands" (1849) sekä
„Die Syrjänen, ein
historisch-statistisch-philo-logischer Versuch" (koottujen teosten I osassa).
Suomalaista kansanrunoutta S. syksyllä 1824
keräeli Suomen Karjalassa ja seur. kesänä
Vienan Karjalassa (m. m. kokoelman eepillisiä
runoja ja loitsuja Vuokki niemestä). Viimeisinä
vuosinaan S;llä oli tekeillä tutkimus suom.
loitsurunoista ynnä näiden saksannos. M. A. Castrén in
tutkimuksia S. hyvin tehokkaasti edisti m. m.
siten, että sijastaan ehdotti hänet kielimieheksi
ja kansatieteilijäksi Siperiaan 1843 lähetettävään
Pietarin tiedeakatemian tieteelliseen
retkikuntaan. S. kuoli tammik. 18 p;nä 1855. — „Joh.
Andreas Sjögrens Gesammelte Schriften" (2 os.,
1861), jotka A. Schiefner toimitti julkisuuteen,
sisältävät pääasiallisesti S:n suomensukuisia
kansoja koskevia tutkimuksia. Täydellinen luettelo
S;n vv. 1821-54 painetuista kirjoituksista on
julkaistu Pietarin tiedeakatemian I:n ja IlT:n
osaston ,,Utsen. Zapiski"ssa v:lta 1855 (siv.
569-583). [„Akademik A. M. g." (Zurnal minist.
narodn. prosv. LXXXVI, otd. V, 1855, siv. 1-8):
E. Lönnrot, .,Minnestal öfver Akademikern
A. J. S." (Acta Soc. Scient. Fenn. IV, 1855);
Julius Krohn, ,,A. J. S." (Biogr, nimikirja).]

Y. IV.

Sjögren fsogrënj, Emil (s. 1853), ruots.
säveltäjä, Kielin oppilas. Tuli 1891 urkuriksi
Tukholmaan. On säveltänyt lauluja, viulu- ja
pianosonaatteja y. m. I. K.

Sjögren fsogrënj, Karl Johan Wilhelm
(s. 1866), ruots. oikeusoppinut, etupäässä
oikeushistorian tutkija. Tuli fil. tohtoriksi 1888. lakit,
kandidaatiksi 1892 ja yleni Upsalan yliopistossa
dosentista (1894) vakinaiseksi professoriksi
(1898). Julkaissut huomattavia oikeusfilosofisia
ja oikeushistoriallisia teoksia, joista
mainittakoon ,,Om rättsstridigheternas former med
sär-skild hänsyn tili skadeståndsproblemet" (1894;
,,über die römische Conventionalstrafe" (1896) ;
„Bidrag tili en undersökning af kontraktsbrottet
enligt Sveriges medeltida lagar" (1896).
Julkai-1 see v:n 1734 lain valmistustyöhön kuuluvia
asiakirjoja, joista 5 osaa on ilmestynyt.

Sjögren fsogrënj, Sten Anders H j ai
mar (s. 1856), ruots. mineralogi. Upsalan vli-

(S.H.) A. J. Sjögren.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0758.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free