- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1457-1458

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sjögård ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1457

Sjögård—Sjöström

1458

opiston prof. 1889-94, sitten Ruotsin
valtion-museon mineralogisen osaston intendentti A. E.
Nordenskiöldin jälkeen. S. on tehnyt itsensä
tunnetuksi lukuisain yksityisten mineraalilajien
kuvaajana sekä Ruotsin rautamalmien tutkijana.
Sen lisäksi hän on käsitellyt lukuisia erilaisia
geologisia kysymyksiä, joihin hän on saanut aiheita
laajoilla matkoillaan Euroopassa, Afrikassa ja
Ameriikassa. Julkaisee ja kustantaa
aikakauskirjaa »Bulletin of the Geological society of the
university of Upsala." P. E.

Sjögård fsogörd], maatila Pernajan pitäjässä
Pernajanlaliden lounaisrannalla vastapäätä
kirkkoa, käsittää S:n, Lassdalin ja Bölen
allodisäte-rit. sekä 3 rälssi- ja yhden verotilan, yhteensä
4 lln manttaalia, n. 1,100 ha. Laivaliike
Porvoosta ja Loviisasta. S. oli 1500-luvun lopulla
ja seur. vuosis. alussa Wildeman-suvulla,
myöhemmin 1600-luvulla Dufva-, Stålhandske- ja
Creutz- sekä 1700-luvulla von Knorring- ja
Arm-felt-suvuilla. Seur. vuosis. omistivat S:n
Falckenheim- (v:een 1850) ja Holm-suvut
(vii-mem. v:een 1888) ja maisteri O. Lindholm (v:een
1910). Nyk. omistaja (1916) Joh. Askolinin
puutavaraliike. Päärakennus on 1850-luvulta. A. Es.

Sjökulla [sd-] (tunnettu paikkakunnalla myös
Latokartanon nimellä), valtion omistama,
vuokralle annettu maaherran virkatalo Lapträskin
pitäjässä Lapträskin järven rannalla, käsittää 5
tilaa, 4 x/3 manttaalia, n. 2,750 ha. —
Tiilitehdas, saha ja mylly. — S. oli aikaisemmin
kuninkaankartano (Lapträskin kuninkaankartano).
1500- ja 1600-luvuilla se oli m. m. Björnram-,
Wildeman-, Stålarm- ja Rålamb-sukujen jäsenien
hallussa. Sittemmin se oli Kyminkartanon lää
nin maaherran virkatalona. Nyk. vuokraaja
(1916) tilanomistaja J. Borup. — Vv. 1896-1911
oli tilalla maanviljelyskoulu. A. Es.

Sjölax ks. Syvälahti.

Sjöros [sorüs], Juho (1856-90), suom.
kieli-ja koulumies, pikakirjoittaja, synt. Raumalla,
yliopp. 1879, fil. kand. 1886, tuli jo
koulun-oppilaana ollessaan pikakirjoittajaksi
valtiopäiville, missä toimessa oli vv. 1877-88.
Pikakir-joitustaitoaan hän käytti hyväkseen myös
keräys-matkoilla Lounais-Suomessa (1880. 1889), josta,
paitsi kielihavaintoja, sai kootuksi verrattoman
satukokoelman sekä tietoja muinaismuistoista,
mitkä julkaisi nimellä »Muinaismuistoja
Mynämäen kihlakunnasta" (Muinaismuistoyhdistyksen
aikak. VIII, 1887). S. toimi opettajana eri
kouluissa, etenkin opettaen suomea, jonka toimen
hedelmänä oli taitavasti suunniteltu käytännöllinen
suomen kielioppi ,,Finsk ordböjningslära" (1889).
Aikomuksen tutkia suomen lounaismurteen ja
viron suhdetta, jota varten S. matkusti Virossa
talvella 1889-90, katkaisi kuolema. E. N. S.

Sjöros /sorüs], Karl Kristian
(1839-88), Turun hovioikeuden asessori, istui useissa
komiteoissa ja toimitti yhdessä K. W. Sulinin
kanssa 1734 v:n lain painoon selityksillä,
muutoksilla ja lisäyksillä varustettuna (1872). Tätä
teosta, ilmestyi kuusi painosta ruotsiksi ja kaksi
suomeksi.

Sjöstrand [so-], Carl Eneas (1828-1906),
ruots.-suom. kuvanveistäjä; syntynyt 11 p. syysk.
1828 Tukholmassa, isä historiamaalari Carl
Johan S. Valmistuttuaan ensin
ornamentinveistä-jäksi S. opiskeli 1847-55 kuvanveistoa Tuk-

(S.H.) C. E. Sjöstrand.

holman taideakatemiassa samoinkuin myös 1853
ja 1855-56 Kööpenhaminan taideakatemiassa ja
H. V. Bissenin johdolla. Suomessa pystytettäväksi
ajateltu H. G.
Porthanin muistopatsas
aiheutti Fr. Cygnaeuksen
1856 tutustumaan
Tukholmassa S: iin, joka
hänen kehoituksestaan
syksyllä sam. v. tuli
Suomeen, missä hän näihin
aikoihin m. m. teki
Runebergin ja Lönnrotin
rintakuvat sekä
luonnoksia Kalevala-aiheita
ja Porthanin
muistopatsasta varten ja oli
kesällä 1857
tutkimusmatkalla Savossa ja
Karjalassa. Yliopiston
tilaaman Porthanin
marmorisen rintakuvan

johdosta S. matkusti Müncheniin, jossa hän
1857-59 jatkoi opintojaan taideakatemiassa ja valmisti,
paitsi mainittua rintakuvaa, m. m. kipsisen
kuvapatsaan »Kullervo-lapsi katkoo kapalovyönsä"
(Ateneumissa). Käytyään välillä Ruotsissa S.
matkusti 1859 Roomaan suorittaakseen Suom.
kirjallisuuden seuran häneltä nyt tilaaman Porthanin
muistopatsaan, joka oli valmiiksi muovailtu
kesällä 1861 ja Miinchenissä pronssiin valettuna
pal-jastettii n Turussa 26 p. toukok. 1864.
Oleskel-tuaan 1861-63 Tukholmassa S. tuli syks. viimein,
v. Suomen taideyhdistyksen Helsingissä olevan
piirustuskoulun antiikkiluokan opettajaksi ja jäi
Suomeen aina v:een 1904 saakka, jolloin hän
muutti Tukholmaan, missä kuoli helmik. 14 p.
1906. S. on haudattu Helsinkiin.

S:n töistä Suomeen muuton jälkeen
mainittakoon Väinämöisen laulua esittävä
korkokuva-friisi yliopiston eteishallissa (1865), kipsinen
jättiläispatsas »Kullervon surma" (1868,
Ateneumissa), monet rintakuvat ja
muotokuvamedaljongit sekä yksityisten ja julkisten rakennusten
veistoslcoristukset, joista viimemainituista
huomattavimpia on Helsingin valtionarkistotalon
ot-sikkoryhmä (kuvanveistäjä Johannes Haapasalon
uudestaan vuolukiveen veistämä 1914). —
Taideyhdistyksen koulun opettajana S. oli 1863-81 sekä
Helsingin polyteknillisessä opistossa muovailun
ja piirustuksen opettajana 1865-1905. — Sekä
opettajatoimintansa että taiteellisen
työskentelynsä vuoksi S. on Suomen kuvanveistotaiteen
uranuurtaja. Kuten S:n parhaimmat teokset,
esim. Porthanin muistopatsas ja »Kullervon
surma", osoittavat, on hän perusluonteeltaan
miehekkään, suurpiirteisen monumentaalitaiteen
edustaja, jonka esitystapa on yksinkertaistettua,
sommittelultaan ja viivavaikutukseltaan selvää
ja ryhdikästä. Useita hänen isokokoisia töitään
vaivaa kuitenkin muotojen kalseus ja eloton
uus-klassillinen tyylittely, jotavastoin hän pienissä
alkuluonnoksissaan saattaa osoittaa melkoista
tuoreutta ja yksilöllistä elämää. E. R-r.

Sjöström [so-], Axel Gabriel (1794-1846),
tiedemies ja kirjailija, synt. Janakkalassa,
yliopp. 1809, fil. kand. ja toht. 1815, Kreikan
kirjallisuuden professori 1833. »Aura" nimisessä
kalenterissa S. julkaisi 1817-18 alkuperäisiä, fosfo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0759.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free