- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1459-1460

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sjögård ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1459

Sjöström

—Skagen

1460

ristismallisia runotuotteitaan sekä ruotsinnoksia.
Myöskin „Mnemosyne"n avustajana hän toimi
1819-22 sekä „Åbo Tidningar"in toimittajana
1823-27. Ruotsintajana S. oli hyvin tuottelias. Hän
on kääntänyt esim. Anakreonin (1826),
Theokri-tok.sen (1830-33) runoelmia, Homeroksen
„Odys-seia"n (1835-42), viisi Euripideen tragediaa
(1842-46) sekä Goethen ,,Hermann und Dorothea"n
(1823). Myöskin maisterinvihkiäisrunoilijana hän
esiintyi. S:u maine aleni nopeasti; varsinkin hänen
teoksensa ,.Taflor af vådelden i Åbo" (1827). joka
on vailla kaikkea runollista aistia, sai osaksensa
murhaavan arvostelun, katkaisten kerrassaan
hänen runoili jamaineensa. Yliopiston Helsinkiin
muuton jälkeen S. toimitti sanomalehteä
„Tid-ningar från Helsingfors" (1829-31). [W.
Söderhjelm, ..A. G. Sjöström och hans vittra
verksam-het" (1895).] H. Kr-n.

Sjöström [sd-J. 1. Frans Anatoli us S.
(1840-85), suom. arkkitehti, s. Turussa, jossa jo

tekn. reaalikoulussa
lahjoillaan herätti
lääninarkkitehti T. Chiewitzin
huomiota; jatkoi opintojaan
tämän piirustuskonttorissa
oppilaana ja avustajana; oli
1861-68 Tukholman
vapaiden taiteiden akatemian
oppilaana saaden sen
korkeimman palkintomitalin
ja viimeisinä vuosina
opettajansa F. W.
Scholan-derin yksityisatelieerissa
työskennellen, m. m.
opiskellen akvarellia, johon
hänellä oli luontaiset
taipumukset, Perustettavaan
Polyteknilliseen opistoon
opettajaksi valmistuakseen S. oleskeli valtion
matkarahalla ulkomailla (Italiassa, Ziiricliissä,
Hannoverissa) 1869-72, määrättiin Helsingin
teknilliseen reaalikouluun rakennustaiteen
opettajaksi ja nimitettiin vasta perustettuun
Pöly-teknilliseen opistoon arkkitehtuurin ja
rakennus-konstruktsionin vakinaiseksi opettajaksi 1873,
vanhemmaksi arkkitehtuurin opettajaksi 1879.
Arkkitehtuurin opetuksessa S:n toiminta tuli
olemaan perustavaa laatua, mutta hän ennätti
käytännönkin miehenä suorittaa lukuisia
valtion, kuntain ja yksityisten töitä ja
luottamustoimia, aluksi v:sta 1872 arkkitehtien Th.
Dec-kerin, Th. Höijerin ja A. Loenbomin, v:sta 1876
Höijerin kanssa yhteistyössä. S:n
omintakeisista töistä tärkeimmät ovat Helsingissä:
Poly-teknillinen opisto (valin. 1878), kirurgisen
sairaalan eskissit 1879, Iviseleffin talo L.
Henri-kink. 2 (erikoisosiltaan S:n hienoimpia), Suom.
alkeiskoulu (sittemmin normaalilyseo) Ratak. 4,
ent. „saks. tyttökoulu", ven. kymnaasi (L.
Hen-rikink. 10), P. Espl. 3:n uudistus, Bulevardink.
29 (nyk. Teollisuushallitus); Kurkijoen.
Lapinlahden ja Kiteen kirkot, Tornion
kreik.-katolinen kirkko; Malmgårdin kartanon päärakennus
(valm. 1884); useiden maaseutukaupunkien
raati-ja kaupunkitalojen uudistus- ja
uutisrakennuk-set. S:n monista paperille jääneistä
ehdotuksista huomattavin ja samalla S:n päätyö on
Tähtitornivuoren pohjoisrinteelle suunnitellun
säätytalon renesanssityylinen ehdotus, joka kum-

minkin liian kalliina (2 1/2 miljoonaa) jäi
toteuttamatta. S:llä oli renesanssikoulua
käyneen arkkitehdin hieno muotoaisti, Seholanderin
välittämän senaikaisen ransk. arkkitehtuurin
ta-paisine, ajoittain ilmaantuvine romanttisine
ten-deusseineen (ensim. säätytalon ehdotus,
Malm-gard). U-o AT.

2. Frans Wilho S. (s. 1873), taidemaalari,
edellisen veljenpoika; opiskeli taideyhdistyksen
koulussa Helsingissä ja Gallén-Kallelan johdolla.

(S.H.) Wilho Sjöström: Kesäilta.

jatkanut opintojaan 1894-98 Pariisissa E.
Aman-Jeairin ja Tony Robert-Fleury’n johdolla sekä
1899 Kööpenhaminassa P. S. Krøyerin oppilaana.
Valtion matka-apurahalla S. on oleskellut
1903-04 Firenzessä ja Roomassa ja 1907 Pariisissa
sekä Hovingin stipendillä 1912 Englannissa ja
Ranskassa. Maalauksiaan S. on asettanut
näytteille ensiksi 1897 Pariisissa, sittemmin Suo
messa, Budapestissä ja Ruotsissa. Alettuaan
uransa realistisena ulkoilmamaalarina S. on
alunpitäen osoittanut monipuolisuutta
aiheenvalinnassaan ja erikoista lahjakkuutta
lämminsävyis-ten väriensä käsittelyssä ja nyk. varsinkin
ko-risteellis-maalauksellisen puolen tehostamisessa.
Ehyttunnelmallisella maisemallaan „Pilvinen
päivä" (Ateneumissa) hän sai 1902 ensim.
valtionpalkinnon ja toisen palkinnon 1907 isolla
henkilö-kuvamaalauksellaan .,Hiekkakuoppa" (Iisalmen
kansakoulussa). Paitsi laatu- ja
merenrannikko-kuvia sekä satama-aiheita S. on viime aikoina
maalannut erittäin lukuisasti muotokuvia, joista
mainittakoon esim. K. Krohn (1912, Eteläsuom.
osakunnan), J. J. Tikkanen (1913, Ateneumissa),
E. Forsman (1914, Viipurin hovioikeudessa),
pankinjohtaja G. Sidorow (1914) ja F. K. Nybom
(1915), kauppaneuv. F. Alfthan ja prof. Hj.
Bonsdorff (1915). — S. on v :sta 1903 naimisissa
maalaajatar Tyra Ester Ellidor Malmströmin (s.
1875) kanssa. E. R-r.

Sjötorp [sd-], kasvatuslaitos kotikasvatuksen
puutteessa olevia lapsia varten Finbvn
kappelissa.

Skaala (lat, scäla = portaat), asteikko (ks. t.).

Skade /-«-/, skand. mytologiassa Njortfrin
(ks. t.) vaimo; Tjasse nimisen jättiläisen tytär,
josta syystä häntä sanotaan „suksen
haltiattareksi". ’ ’ K. G.

Skagen [skä-J, Tanskan pohjoisin kaupunki.
Juutinmaasta koilliseen, Kattegatin ja
Skagerrakin väliin pistävän pitkän, kapean S:n niemen
(Grenen) itärannalla, lähellä (3 km» sen koillis-

(S H.) F. A. Sjöström.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0760.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free