Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skagerrak ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1461
Skagerrak—Skanderborg
1462
päätä, keskellä lentohiekkakenttiä ja -kinoksia,
Frederikshavnista tulevan radan päässä; 3,137 as.
(1911). — S. on enemmän kylän kuin kaupungin
tapaan rakennettu; yksi ainoa pääkatu ulottuu
1 LU km pitkin rantaa. Niemen pohjoisrannalla
on S :iin kuuluva G a m 1 e S. 1. H ø j e n. S :n ent.
kirkon torni (1 km kaupungista lounaiseen) on
puoleksi hautautunut lentohiekkaan. — Asukkaat
harjoittavat etupäässä kalastusta; viime aikoina
on S:iin, jossa vanhastaan oli tunnettu
taiteilijasiirtola, yhä suuremmassa määrässä
suuntautuva matkailijavirta tullut asukkaille myöskin
tärkeäksi tulolähteeksi. — S:n niemestä ulottuu
hiekkasärkkä 4 km mereen; se on aiheuttanut
lukuisia haaksirikkoja. Vaarallisuutta
vähentävät kaksi majakkaa, kaksi pelastusasemaa ja
särkän päähän sijoitettu majakkalaiva. — S.
mainitaan kalastajakylänä 1300-luvulla. Sai
kaupungin-oikeudet 1413. Tulvavuokset ovat sitä usein
hävittäneet (viimeksi 1868) ; sen toinen
vihollinen, lentoliiekka, on sidottu istutuksilla.
E. E. K.
Skagerrak, Pohjanmeren itäpuolella oleva,
Norjan, Ruotsin ja Juutinniaan välinen, 220 km
pitkä (lounaasta koilliseen), 120 km leveä,
60-810 m syvä, salmentapainen merenosa, läntisin
ja pohjoisin niistä vesistä, jotka yhdistävät
Pohjanmeren Itämereen. Paljon hyviä satamia
Ruotsin ja Norjan rannikoilla, jotavastoin
Juutin-maan rannikko niitä aivan vailla. Etelässä tav.
kulkee itäinen, pohjoisessa läntinen merivirta.
Luoteismyrskyt vaarallisia.
Skagliola [skaljtJla] (it.), poltetun kipsin ja
hienonnetun kipsisälvän sekoitus, josta
muovaillaan ornamentteja, koruesineitä y. m.
Skagway [skäguei] (intiaanikieltä,
,,pohjoistuulen koti"), kaupunki Poli jois-Ameriikassa,
Kaakkois-Alaskassa, S.-joen suussa, Chilkoot
in-let-vuonosta haarautuvan Taiya inletin rannalla,
sisämaahan White pass-solan kautta kulkevan
rautatien eteläpäässä; 800 as. (1914). S:n kautta
kulkee tärkein tie Klondykeen. Saavutti suuren
merkityksen kullanetsijävirran alkaessa 1896.
Skaldi-runous ks. Islannin kieli ja
kirjallisuus, palsta 1083 ja seur.
Skalenoedri, heksagoniseen järjestelmään
kuuluva hemiedrinen kidemuoto, diheksagonisen
kaksinaispyramidin hemiedrinen vastine, ks.
Kide.
Skalm, aatelissuku, kirjoitettiin 1627 Ruotsin
ritarihuoneeseen nimellä „S. i Finland" kuningas
Kristiern I:n 1461 Lauri S:lie, Röfvarnäsin
herralle (Paraisissa), antaman aateliskirjan
perustuksella. Kuitenkin on sangen epävarmaa,
polveutuiko tämä suku todellakin hänestä. Sen
lisäksi tavataan uuden ajan alkupuolella
Suomessa toisiakin S.-nimisiä aatelissukuja.
1. Nils S. (k. 1563), Viikin herra
Pirkkalassa, Turun porvarin Erik S :n poika, oli Juhana
herttuan uskollisimpia kannattajia ja niitä
harvoja, jotka tarttuivat miekkaan hänen
puolestansa. Vv. 1561-62 häntä sanotaan herttuan
hovipojaksi (»småsven"), 1563 hänet nimitettiin
Vehmaan kihlakunnan tuomariksi. Turun linnan
piirityksen aikana luin urhoollisesti „Turun
jahdin" päällikkönä taisteli kuninkaan sotajoukkoja
vastaan, mutta tuomittiin tästä syystä linnan
antaumuksen jälkeen ,,kelminä, konnana ja
vala-pattoisena kavaltajana" kuolemaan sekä mestat-
tiin yhdessä muiden Juhanan palvelijain kanssa
Tukholmassa.
2. Hans S. (k. 1586), Heikkilän herra
Perniössä, mainitaan jo 1548 venäläistulkkina, tuli
1558 Helsingin kuninkaankartanon voudiksi,
sanotaan usein lähettiläänä tehneen matkoja
„vie-raiden kansakuntain luoksi", kuului 1580-luvun
alussa Viipurin linnaväkeen, mutta kuoli
nähtävästi 1586.
3. Clas S. (k. 1650), tuli 1642 Turun
hovioikeuden asessoriksi, omisti Storgårdin
Paraisissa sekä naimistensa kautta Kärkniemen ja
Ristniemen Sauvossa, jotka tilat Mauri Horn
kuiteukin tahtoi anastaa, väittäen ettei S. ollut
oikea aatelismies. Mutta Kristiina kuningattaren
kirjeellä S. 1645 julistettiin ,,oikeaksi vanhojen
Skalmien suvusta lähteneeksi aatelismieheksi".
Otti osaa useihin valtiopäiviin. Haudattiin
Sauvon kirkkoon, johon hänen vaakunansakin
ripustettiin. K. G.
Skalpeeraaminen (< engl. scalp - päänahka),
tapa voitonmerkiksi riistää surmatulta
viholliselta päänahka, s k a 1 p p i, on ollut yleinen
varsinkin Ameriikan intiaanien keskuudessa.
Eurooppalaisten tullessa Polijois-Ameriikkaan s:ta
harjoitettiin kaikkialla, paitsi eskimoiden ja usei
den länsirannikon heimojen keskuudessa. S:n
helpottamiseksi sotilailla riippui päästä sulilla
ja nauhoilla koristettu skalppitupsu. Voitettu
päänahka kuivattiin ja erityisten uskonnollisten
juhlamenojen jälkeen ripustettiin kilpeen, ratsun
valjaisiin tai asunnon julkipuolelle. Sodissaan
intiaanien kanssa euroopp. siirtokunnat
ryhtyivät maksamaan tapporahaa intiaaneista,
suorittaen sen päänahkametsästäjäin esittämien
päänahkojen lukumäärän mukaan. Vielä 1764
Pennsylvania julkaisi hintaluettelon mies-, nais- ja
lapsiskalpeista. Kanadan ranskalaiset
määräsivät tapporahoja myöskin valkoisten vihollistensa,
englantilaisten, skalpeista. — S. on useiden
Euroopankin kansojen keskuudessa ollut yleisenä
tapana; sitä harjoittivat m. m. gallialaiset,
frank-kilaiset, anglosaksit, ja varsinkin skyyttalaiset.
S. on tunnettu myöskin Afrikassa ja Aasiassa.
E. E. K.
Skalpelli (lat. scalpe’llum), kirurgin ja
anatomin käyttämä leikkuuveitsi.
Skalppi ks. Skalpeeraaminen.
Skamandros (nyk. Menderez), joki
Vähän-Aa-sian luoteisosassa, lähtee Ida-vuorelta, virtaa
läntistä, sitten luoteista pääsuuntaa Troian sivu,
laskee Kumkalen luona Dardanellien-salmen suussa
Aigeian-mereen.
Skandaali (kreik. skandalon = pahennus),
pahennusta herättävä tai häpeää tuottava
tapahtuma. — Skaudaliseerata, saattaa
häpeää-tuottavan huomion alaiseksi.
Skandeerata (lat. scandere = kiivetä, astua
[ylöspäin], lukea t. lausua runoa
huomioonottaen tarkasti sen runomittaa.
Skanderbeg ks. K a s t r i o t a.
Skanderborg /-borj, kaupunki Tanskassa,
Aarliusin amtissa, Juutinniaan itäosassa, S:
Iijärven (9 km2) pohjoisrannalla, ratojen
haarauk-sessa, Aarhusista 23 km lounaiseen; 3,403 as.
(1911). — Raatihuone, muistorikkaan S;n linnan
(kuningasten suosima asuinpaikka, main. jo
1100-luvulla, revittäväksi myöty 1767) kirkko,
Fredrik VI:n ja Niels Ebbesonin muistomerkit, Aar-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
