- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1463-1464

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skagerrak ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1463

Skandinaavia—Skandinaavien muinaisuskonto

1464

husin hiippakunta-amtmandin asunto.
Vähäpätöinen, sekalainen teollisuus. — Sai
kaupungin-oikeudet 1583.

Skandinaavia (vrt. Scandinavia),
ahtaammassa merkityksessä Ruotsi ja Norja,
laajemmassa Ruotsi, Norja ja Tanska (ks. n.).

Skandinaavian metsäsuomalaiset. Paitsi
Norrbottenissa (ks. Ruotsin suomalaiset)
ja Ruijan (ks. t.) rannoilla ovat suomalaiset
myöskin Keski-Skandinaaviassa olleet ensimäiset
viljelyksen tienraivaajat. Jo keskiajan lopulla asui
Keski-Ruotsissa lukuisasti suomalaisia, väittivätpä
muutamat tutkijat, että suomalaiset ovat, samaten
kuin Poh jois-Ruotsissa, myöskin
Keski-Skandinaaviassa olleet lappalaisten kera maan
alkuasukkaita. Ainakin jo Kustaa Vaasan aikana oli
suomalaisia lukuisasti Ruotsissa ja suurten
joukkojen oli tapana muuttaa talveksi Uplandiin ja
Västmanlandiin etupäässä kaivostöihin ja keväisin
palata takaisin. Mutta vasta 1580-luvulla alkoi
Södermanlandin herttuan Kaarlen kehoituksesta
Savosta ja Pohjois-Hämeestä siirtolaisia suurissa
määrin virrata Keski-Skandinaavian vakinaisiksi
viljelijöiksi. Hallitukselle oli tärkeätä saada
sisämaan autiot metsät asutuiksi ja veroa
tuottaviksi. Suurimmilleen siirtolaistulva paisui
1600-luvun alkupuoliskolla. Kaikkiaan levisi suomalaisia
n. 150:een Keski-Skandinaavian pitäjään;
Vermlantiin 40, Taalainmaahan 29, Helsinglandiin 16,
Södermanlandiin 12 pitäjään. Norjan puolellekin
heitä siirtyi 15 peninkulman pituiselle kaistaleelle
Kristiaanian kohdalta pitkin rajaseutua
pohjoiseen. Vermlannin suomalaisten lukumäärä
arvioidaan viime vuosisadan alussa nousseen 14,000:een,
kaikkiaan lienee suomalaisia
Keski-Skandinaaviassa tällöin elellyt n. 40,000. Näiden n. s.
metsäsuomalaisten pääelinkeinona oli
kaskiviljelys, sen ohella harjoitettiin karjanhoitoa,
metsästystä ja kalastusta. Kaskiruis saattoi tuottaa
jopa 20-80-kertaisen sadon. Useat olivat
hankkineet kuninkaan vahvistuskirjan asumilleen
aloille. Se olikin tärkeä, sillä jo 1636
julkaistiin kuningatar Kristiinan nimessä ,,patentti",
jossa määrättiin vangittaviksi kaikki
lupakirjoitta metsissä elelevät suomalaiset. Myöhemmin
annettiin useita käskykirjeitä, joissa
suomalaisten pirtit ja viljat määrättiin ilman tutkintoa
ja tuomiota poltettaviksi. Etenkin kaskeamista
pidettiin vuoriteollisuudelle vahingollisena. V. 1664
kiellettiin talonpoikia 40 taalerin sakon,
toistamiseen syytettyinä hirttämisen uhalla, antamasta
suomalaisten asua metsissään. V:sta 1641 alkaen
vangittiin sitä paitsi laumoittain suomalaisia
siirtolaisina vietäviksi Ameriikkaan
Delaware-joen tienoille perustettuun Uusi-Ruotsi (ks. t.)
nimiseen siirtolaan. Sortokeinoista oli
seurauksena, että suomalaiset kaskimaikseen etsivät yhä
kaukaisempia saloja, sekä monet veriset taistelut
ruotsalaisten naapurien kera. Metsäsuomalaisten
historia 1600-luvun jälkimäisellä puoliskolla on
pelkkää sortoa ja vainoa, ihmiset murhattiin ja
pirtit poltettiin. 1700-luvun lopulla heidät
virallisesti kokonaan unohdettiin, jopa luultiin
suomen kielen metsissä vaienneen, kunnes K. A.
Gottlund (ks. t.) palattuaan matkoiltaan
metsäsuomalaisten keskuudesta 1817 ja 1821-22 alkoi heidän
asiaansa ajaa. Hänen toimestaan tuli 12
metsäsuomalaisten edustajaa 1823 Tukholmaan
valtiopäiville 600 suomalaisen talonpojan valtuutta-

mana anomaan suomalaisten seurakuntien
perustamista sekä useita taloudellisia parannuksia,
mutta hallitus katsoi anomuksia Gottlundin
kiillotustyön tulokseksi, joten ne enimmäkseen
saivat raueta. Nykyään ovat n. s. metsäsuomalaiset
miltei kaikkialla ruotsalaistuneet. Vain n. 800
suomea puhuvaa vanhusta asuu savupirteissään
Ostmarkin ja Nyskogan pitäjissä Ruotsissa sekä
Solørin metsissä Nor jassa. Suomalaisilla on ollut
suuri merkitys Keski-Skandinaavian synkimpien
saloseutujen ja karuimpien kivikkomaiden
raivauksessa. Tutkimusmatkoillaan ovat K. A.
Gottlund, T. G. Aminoff, A. Segerstedt, Väinö
Salminen ja Lauri Kettunen keränneet
metsäsuomalaisten keskuudesta kansanrunoutta ja
kansantietoutta sekä kansa- ja kielitieteellisiä
aineksia. [K. A. Gottlund, „Otava"; T. G. Aminoff,
„’Tietoja Vermlannin suomalaisista; P.
Nordmann, ,,Finnarne i mellersta Sverige"; Sven
Lönborg, „Finnmarken i mellersta Skandinavien"
(Ymer 1902) ; Väinö Salminen, ,,Skandinavian
metsäsuomalaisten vaiheet" (1909); Väinö Wallin,
„Metsäsuomalaiset Ruotsissa" (1898).] S-n V-ö.

Skandinaavian muinaisjäännökset.
Skandinaavian vanhin asutus on tullut etelästä päin
mannerjään väistyessä pohjoiseen. Vanhin
löytöpaikka on Maglemose (ks. t.) Tanskassa.
Skandinaavian varhempaan kivikauteen kuuluvat myös
n. s. køkkenmoddingit (ks. t.). Skandinaavian
nuoremmalla kivikaudella on vielä eteläinen
vaikutus voimakas (n. s. megaliittiset haudat, ks.
Esihistorialliset ajanjaksot, palsta
815). Pohjois-Skandinaavian piistä köyhä n. s.
asuinpaikkakulttuuri on ollut suhteissa itään päin.
— Skandinaavian kivikausi loppuu n. 1700 e. Kr.,
jolloin pronssi jo oli saavuttanut sellaisen
yleisyyden, että voi puhua pronssikaudesta.
Skandinaavian pronssikausi, jonka painopiste oli
Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, on ollut rikas, ja sen
vaikutus tuntui ympäri Itämeren, jonka
rantamilla oli jo siihen aikaan skandinaavilaisia
siirtoloita. Pronssikauden lopulla (n. 600-500 e. Kr.)
Skandinaavian mahtavuus heikkenee ja sen väestö
näyttää osaksi muuttaneen etelämmäksi.
Var-haisimman rautakauden löytöjä on varsinaisesti
vain Tanskasta, Gotlannista, ölannista ja
Göötan-maalta. Uusi nousuaika alkaa kansainvaelluksen
ajalla, jolloin Skandinaaviaan tulvi kultaa
etelämpää. Keskuspaikkoja ovat Tanska, saaret ja
Uplanti, mikä viimemain. v:n 600 vaiheilta
kohoaa johtavaan asemaan, kuten suuret ja
rikkaat muinaislöydöt (Upsala, Vendel, Uituna
y. m.) todistavat. Nuorimmasta rautakaudesta
ks. Viikingit, ja yleensä Skandinaavian
esihistoriasta Esihistorialliset
ajanjaksot, palstat 815, 816-817, 819-820. A. M. T.

Skandinaavian suomalaiset ks. Ruotsin
suomalaiset, Skandinaavian
metsäsuomalaiset, Ruija.

Skandinaavien muinaisuskonto. Johannes
Magnuksen 1554 julkaisemassa Ruotsin historiassa
tavattavan skandinaavien muinaisuskonnon
esityksen lähteinä ovat olleet Adam Bremeniläisen
1l:nnellä vuosis. kirjoittama kuvaus Upsalan
temppelistä sekä tarulliset osat v:n 1200 tienoilla
eläneen Saxo Grammaticuksen Tanskan historiaa.
Vasta 1600-luvulla tuli tunnetuksi ja painetuksi
isl. Snorre Sturlasonin 1200-luvulla sepittämä
jumalaistarullinen selostus, ioka on hänen runous-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0762.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free