- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1471-1472

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skandinaavialainen mytologia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1471

Skandinaavinen allianssilähetys- Skara

1472

Iissä). Edelliset pysyvät yleensä vanhemmalla
kannalla, jonkatähden niitä uudempana aikana
kauan on pidetty skand. alkukielenä ja nimitetty
muinaisskand. kieleksi (fornnordiska
språlcet). Eri skand. kielistä ks. Islannin
kieli ja kirjallisuus, Norjan kieli
ja kirjallisuus, Ruotsin kieli ja
kirjallisuus, Tanskan kieli ja
kirja 1 1 i s u u s. [A. Noreen, ,,Apergu de l’histoire
de la science linguistique" (1883), sama, ,,De
nor-diska språken" (2:nen pain. 1903), sama, „Vårt
språk" I (1903-07), sama, „Geschichte der
nor-diselien Sprachen" (3:s pain. 1913), sama,
,,Scandinavian languages" (Encyclopedia [-Britanni-cassa).]-] {+Britanni-
cassa).]+} R. S.

Skandinaavinen allianssilähetys ks. F r a
n-s o n, F.

Skandinavismi. Tätä nimitystä käytetään
erityisesti siitä 19:nnellä vuosis. etupäässä
akateemisista piireistä lähteneestä riennosta, jonka
päämääränä oli läheisen valtiollisen ja
sivistyksellisen yhteyden aikaansaaminen Ruotsin, Norjan ja
Tanskan kesken. Vanhemmalla s :11a, joka
esiintyi 18: imen vuosis. lopulla, oli melkein
yksinomaan kirjallinen luonne. Se sai aikaan kaksi
yhteistä aikakauskirjaa, jotka eivät kuitenkaan
pysyneet kauan hengissä. Myöskin 19 uinen
vuosis. s. sai alkunsa kirjallisista piireistä.
Voimakkaimman ilmaisunsa tämä liike sai yhteisissä
vlioppilaskokouksissa, varsinkin Upsalassa 1843
ja Kööpenhaminassa 1845 pidetyissä, joissa
puhuttiin paljon Skandinaavian maiden
valtiollisestakin yhteenliittymisestä, joten s. pian sai
valtiollisenkin värityksen. Kun Tanska 1848
Slesvig-Holsteinin kysymyksen johdosta joutui
sotaan Preussin kanssa, puhkesi Ruotsissa ja
Norjassa esiin voimakas skandinaavilainen mieliala.
Joukko vapaaehtoisia lähti auttamaan Tanskaa,
ja hallituksetkin, jotka alkuansa olivat vieroneet
s:ia, lähestyivät toisiaan. Ruotsi-Norja kannatti
Tanskaa diplomaattisesti, ruotsalaisia ja
norjalaisia sotajoukkoja vietiin Fyn saarelle, ja v:n
1849-50 aselevon aikana ne miehittivät
Pohjois-Slesvigin. 1850-luvulla toivottiin, että Tanskan
ja Ruotsin kesken voitaisiin saada aikaan
läheinen valtiollinen liitto. Siitä ei kuitenkaan tullut
mitään, ja kun Ruotsin hallitus v:n 1864 sodassa
jätti Tanskan oman onnensa nojaan, sai
valtiollinen s. kuoliniskun. Mutta sen sijaan syntyi
vähitellen käytännöllisiä päämääriä silmällä
pitävä uusskandinavismi, joka ilmenee 1)
pyrkimyksenä saada aikaan samanlaisia lakeja eri aloilla;
sen tuloksia ovat m. m. skandinaavilainen
raha-sopimus, samankaltaiset vekseli- ja merilait y. m.;
2) diplomaattisena yhteistoimintana
kansainvälisissä konferensseissa; 3) yhteisten
ammatti-kokousten toimeenpanemisessa; on pidetty
yhteisiä pohjoismaisia työväenkokouksia, merenkulku-,
kauppa-, teollisuuskokouksia, yhteisiä lakimies-,
luonnontieteilijäin, filologien y. m. kokouksia.
Sitäpaitsi on perustettu joukko yhteisiä
aikakauskirjoja. [Clausen, „Skandinavisme".] J. F.

Skandiumi. harvinainen, aluminiumiryhmään
kuuluva kem. alkuaine. Kem. merkki Sc. At.-p.
44,i. Esiintyy kivennäisissä, eukseniitissa ja
gadoliniitissa. S:n suolat ovat
aluminiumsuolo-jen tapaisia ja maistuvat makean jumoavilta.

Skansen ks. Tukholma ja Ulkomuseo.

Skanssi ks. K a n s s i.

Skanör ja Falsterbo
nor -büj, kaksi [-kunnallisesti yhteenkuuluvaa kaupunkia Etelä-Ruotsissa.
Malmöhusin läänissä, Skånen lounaisosasta
länteenpäin Itämereen pistävällä,
lentohiekkakinos-ten peittämällä kapealla niemellä, S. niemen
poh-jois-, F. sen etelärannalla 21/2 km päässä
toisistaan ; edellisessä on 653, jälkimäisessä 383 as.
(1911). — Suuruudenajan muistoja keskiaikainen
kirkko ja Falsterhohusin linnan rauniot.
Asukkaat harjoittavat etupäässä merenkulkua ja luot
sintointa, myös kalastusta. — Niemen
uloimmassa kärjessä on majakka, ja niemestä 8 km
ulospäin jatkuvan matalikon (Falsterbo ref) päässä
on majakkalaiva luotsiasemilleen. — Skanör
mainitaan jo 879 tärkeänä kauppakaupunkina,
ja 1100-luvulla molemmat kaupungit olivat
Itämeren sillinkalastuksen pääpaikkoja. Vielä 1400
luvun alkupuolella kokoontui sinne
kalastuskaudeksi 7,500 kalastaja-alusta (37,500 miestä)
kaikista lähimaista, jopa Hollannista asti.
Kaupungeissa käytyä vilkasta kauppaa vallitsivat
kansalaiset. Useilla kansallisuuksilla oli omat
kirkkonsa, kappelinsa ja luostarinsa. Jo
1400-luvun jälkipuoliskolla sillinsaalis alkoi vähetä.
Sen mukana hävisi kaupunkien merkitys.
Lento-hiekka (joka sittemmin on istutuksilla sidottu)
lisäsi kaupunkien rappiota. — Viime aikoina
kaupunkeihin on alkanut suuntautua
kylpyvie-ras- ja matkailijavirta. (E. E. K.)

Skapoliitti, väritön tai harmaa, tetragouisesti
kiteytyvä kivennäinen. S:iin kuuluu useita
keskenään isomorfisia yhdistyksiä, joista
tärkeimmät ovat m a r i a 1 i i 11 i (NaCl. 3NaAlSi308) ja
m e i o n i i 11 i (CaC03. 3CaAl2Si208).
Viimemainitun aineen kokoomuksesta on kauan oltu
erehdyksissä ja luultu, että siinä CaC03:n asemasta
olisi CaO. Äskettäin suom. mineralogi Borgström
sai selville aineen todellisen kokoomuksen. Nämä
kaksi ainetta ovat tavallisissa s:eissa
isomorfi-sina seoksina. S. on hyvin yleistä kalkkikiven
ja silikaattivuorilajien kontakteissa. S. on,
vuori-suolaa y. m. suolamineraaleja lukuunottamatta,
ainoa yleinen vuorilajikivennäinen, joka sisältää
klooria. Suomessa on monta hyvin tunnettua s :n
löytöpaikkaa, joissa tämä mineraali esiintyy
kauniisti kiteytyneenä, kuten Laurinkari Turun
lähellä, Paraisten kalkkilouhokset ja
Puusun-saari Laatokan pohjoisosassa. P. E.

Skara [skä-J, kaupunki Etelä-Ruotsissa,
Länsi-Göötanmaalla, yksitoikkoisella, viljavalla
tasangolla neljän radan risteyksessä; 5,719 as. (1911).
— Säännöttömästi rakennettu. Tuomiokirkko
(rak. 1151, palanut 1719, uusittu 1S86-94),
aikanaan Ruotsin kaunein, raatihuone, yleisen
oppikoulun rakennus, kirjastotalo y. m. Sivistys- ja
oppilaitoksia: yleinen oppikoulu,
opettajatarsemi-naari, tyttökoulu. S:n hiippakunnan
(käsittää Skaraborgin läänin, osia Alfsborgin ja
Jönköpingin lääneistä, ennen paljon enemmän)
piispan asunto. Taloudellinen merkitys vähäinen;
harjoitetaan maataloutta, jonkun verran
kauppaa. — S. oli jo pakanuudenajalla
Länsi-Göö-tanmaan tärkein paikka. Saavutti vielä
suuremman merkityksen kristinuskon maahan
tultua, jolloin S. kohosi maakuntansa kristillisen
viljelyn keskukseksi. Siellä pidettiin useita
tärkeitä kokouksia; kuningas asusti usein S:n
eteläpuolella olevassa Gälaqvistin linnassa,
jaGö-talan kuninkaankartanossa oli maakunnan iki-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0766.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free