- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1473-1474

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skaraborgin järjestelmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1473

Skaraborgin järjestelmä—Skerpentiini

1474

vanha käräjäpaikka. S:n suojaksi rakennettu
Skaraborgin linna on sittemmin kokonaan
hävinnyt. Uskonpuhdistus tuotti kaupungille
tuhon; sen luostarit (dominikaanien luostari, per.
1234, ja fransiskaanien luostari, main. ensi
kerran 1259) lakkautettiin ja kirkkojen rikkaudet
ryöstettiin. Lisäksi vihollinen ja tulipalot usein
hävittivät kaupunkia. (E. E. K.)

Skaraborgin järjestelmä ks.
Karjanäyt-tely.

Skaraborgs Iän [skäraho’rjs Ien], lääni
Etelä-Ruotsissa, Länsi-Göötanmaan pohjoisosassa,
Ve-nernin ja Vetternin välissä; 8,4S0 km2, 241,129
as. (1915), 30 km-’:llä (Ruotsin taajimmin
asuttuja läänejä; asukasmäärä alenemassa
1870-lu-vulta alkaen). — Läänissä on laajoja,
viljaviata-sankoseutuja; pohjoisessa metsiä. V. 1911
pinta-alasta 42,7% oli peltoa ja muuta viljeltyä maata,
3,s’% niittyä, 38,i% metsää. Maanviljelys tuottaa
(keskimäärin vuosittain 1901-10) kauraa 123,900
ton. (11,8% koko Ruotsin kaurasadosta,
enemmän kuin mikään muu lääni), ruista 51,700 ton.
(niinikään enemmän kuin mikään muu lääni),
vehnää 8,200 ton., ohraa, sekaviljaa, herneitä ja
papuja (kaikkiaan yllämainittuja 196,300 ton. 1.
8,2% koko Ruotsin satomäärästä, enemmän vain
Malmöhusin läänissä) ; lisäksi perunoita 68,400
ton., rehunauriita 87,700 ton. ja valkojuuriEkaita
4,600 ton. Maanviljelyksen tuotteita riittää
myötääväksi. Karjanhoito korkealle kehittynyt. Karjan
lukumäärää asukasmäärään verrattaessa S. 1. on
Ruotsin etevimpiä. läänejä (vain Hallandin ja
Kristianstadin läänit sen veroisia) ; 1911 oli
nautakarjaa 204,940 kpl., hevosia 44,453 kpl., lampaita
ja vuohia 48,493 kpl. sekä sikoja 67,452 kpl.
Pohjoisessa metsätaloudella on suuri merkitys.
Teollisuudella on pieni merkitys; 1911 oli
kaikenlaisia teollisuuslaitoksia 800, niissä 9,231
työmiestä ja niiden valmistusarvo 65,9 milj. mk.
Mainittavia teollisuudenhaaroja; saha-, kivi-,
villa- ja koneteollisuus. — Rautateitä 702 km
(1909). Kauppalaivasto vähäpätöinen. S. l:n
kautta kulkee Göötan-kanava. — Läänissä on 6
kaupunkia (Mariestad, pääkaupunki, Skara,
piispanistuin, Sköfde, Lidköping, Falköping ja Hjo),
joissa asuu 15,4% läänin asukkaista. Vetternin
rannalla on Karlsborgin linnoitus. Kirkollisesti
lääni kuuluu kokonaan Skaran hiippakuntaan.
— S. 1. lähettää valtiopäivien ensimäiseen
kamariin 7 ja toiseen kamariin 10 edustajaa.

E. E. K.

Skatoli, ß-m etylindoli, ihmisen
ulostuksissa esiintyvä hyvin pahalta haiseva aine. Sitä
muodostuu munanvalkuaisaineiden mädätessä tai
kun niitä sulatetaan lipeän kanssa. Värittömiä,
95°:ssa sulavia kiteitä. S. S.

Skatudden ks. Katajanokka.

Skavronskij, A. ks. Danilevskij, G. P.

Skeat [skit], Walter William (1835-1912),
engl. kielimies, Cambridgen yliopiston prof.
v :sta 1878, perusti 1864 oppineen seuran ,.Early
English text society", jonka toimittamassa
sarjassa hän julkaisi joukon muinais- ja
keski-engl. tekstejä. Hänen suurin tekstikriitillinen
työnsä on 6-osainen Chaucer-painos arvokkaine
selityksineen (1894). S;n huomattavimpia
julkaisuja on myös laaja etymologinen sanakirja
„Etymological dictionary of the english language"
(1882, 2;nen pain. 1884), josta ilmestyi
sup-47. VIII. Painettu 27/816.

peampi laitos „Concise etymological dictionary
of the english language" (1888; myöhemmin useita
painoksia). S:n etymologisen tutkimuksen
tuloksia on vielä 2-niteinen „Principles of english
etymology" (1891, 2:nen pain. 1892). H. S-liti.

Skedevi ks. S k ö f d e.

Skeema (kreik. skhëma = olento, ulkonäkö),
kaava, malli.

Skeletti (kreik. skeletos = kuivettunut),
selkä-rankaisruumiin luusto (t. rustosto), laajemmassa
merkityksessä yleensä eläinten tukimuodostukset,
siis myös selkärangattomien monenlaiset sisäiset
t. ulkopuoliset rangot t. kuoret y. m.

Skelge, Lucia Olavintytär ks. Djekn,
Henrik Klaunpoika.

Skelleften-joki [sei-] (ruots. Skellefted, myös
Skellefteälf), joki Pohjois-Ruotsissa, alkaa
Ikis-jauren järvestä lähellä Norjan rajaa, 746 m yi.
merenp., virtaa kaakkoista pääsuuntaa, matkalla
muodostaen Ilornavanin, Uddjaurin ja
Storava-nin isot järvet, laskee Skellefteån kaupungin
kohdalla Pohjanlahteen; 400 km, vesialue 16,000 km2.
Kulkukelpoinen vain mainittujen järvien
taipaleella ja suupuoleltaan. Suurin lisäjoki Malån
(150 km pitkä), oik. Ylä- ja keskijuoksun
tienoot tunturi- ja metsämaisemia, alajuoksulla
viljelysseutuja.

Skellefteä [selle’fteö] (myös Skellefte),
kaupunki Pohjois-Ruotsissa, Västerbottenin läänissä,
Skelleften-joen vas. rannalla 10 km sen laskusta
Pohjanlahteen, rautatien varrella; 1,524 as.
(1911). — Kirkko Norrlannin suurin. Sahoja.
Harjoitetaan puutavarakauppaa. Jokea myöten
S:hon asti pääsevät vain pienet alukset, joten
laivaliikenne käy Ursvikenin ulkosataman kautta.
V. 1911 ulkomaisessa liikenteessä selvitettiin
170,366 rek.-ton. netto. — Per. 1845.

Skelskör [-ör], kaupunki Tanskassa,
Lounais-Sjællandilla, Sorøn amtissa, S;n-vuonon
perukassa, radan päätekohdassa; 2,581 as. (1911). —
St. Nicolaus-kirkko (alkuaan 1200-luvulta),
raatihuone ; muutamia oppilaitoksia. Elinkeinot:
maatalous, kauppa, merenkulku ja kalastus;
sekalainen teollisuus. — Vanha, keskiajalla melkoisen
tärkeä kaupunki.

Skemaattinen (ks. Skeema), kaavamainen.

Skematismi (ks. Skeema), kaavamaisuus.

Skeninge ks. S k ä n n i n g e.

Skeppare, Erik ks. Schepperus.

Skepsis (kieik. skepsis), epäilys, epäileväisyys;
skeptikko, epäilijä; skeptillinen,
epäileväinen, epäilykseen taipuvainen.

Skeptisismi (ks. Skepsis), on se filosofinen
oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa
varmaa tietoa. Jo muinaiskreik. filosofiassa tätä
oppia esitettiin sangen jyrkästi, sitä yritettiin
näyttää toteen monilla perusteilla ja muodostui
filosofisia oppisuuntia, jotka sitä kannattivat
(ks. P y r r h o n, Akatemia, Sextus E m p
i-ricus). Uuden ajan filosofiassa s:n
kannattajat eivät ole muodostaneet mitään yhtenäistä
oppikuntaa, mutta esim. Montaigne, Bayle ja
Hume (ks. n.) ovat edustaneet s;iä tahi sitä
lähenevää kantaa; ks. myös Agnostisismi.
[R. Richter, ,,Der Skeptizismus in der
Philo-sophie" (2 os., 1904-08).] .4. Gr.

Skernevitsy ks. S k i e r n e w i c e.

Skerpentiini, eräänlainen 1400- ja 1500-luvuilla
käytännössä ollut takaaladattava tykki.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0767.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free