- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1475-1476

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skaraborgin järjestelmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1475

Skevik—Skinnarvikin lasitehdas

1476

Skevik /sëvik] ks. Ericksson.

Sklieria [-i’ äj 1. Skherie [-i’c], kreik.
tarustossa Phaieekien (ks. t.) saari. S:aa näkyy
alkuaan kuvaillun »autuaitten saarten"
kaltaiseksi tarunomaiseksi paikaksi. Muutamat
Odysseiassa olevan kuvauksen piirteet antoivat jo
vanhalla ajalla aihetta siihen käsitykseen, että
S :11a oli tarkoitettu Kerkyraa (nyk. Korfu).

0. E. T.

Skholion (kreik., < skholë’ = luento),
pikku-tieto; filologisena terminä s :11a tarkoitetaan
antiikkisissa käsikirjoituksissa olevia, tekstin
sanamuotoon tai selitykseen kohdistuvia
reunamuistutuksia. Mikäli nämä ovat johdetut
kadonneista arvokkaista lähteistä, saattaa niiden
tieteellinen merkitys olla hyvinkin suuri. Aikojen
kuluessa niitä on mielin määrin supistettu,
lisäilty ja sekoitettu; välistä niistä on säilynyt
useita laajempia tai suppeampia toisintoja;
yleensä ne ovat vasta bysanttilaisella ajalla
vakiintuneet siihen muotoon, jossa ne esiintyvät
käsikirjoituksissa. Arvokkaimmat kreik. s;t
perustuvat aleksandrialaisten tutkijain teoksiin;
sellaisia ovat esim. Codex Venetus A :ssa olevat
Uiadin s :t, jotka ovat suureksi osaksi
(välillisiä) poimintoja Aristarkhoksen teoksista;
samoin myös useat Pindarokseen, traagikkoihin,
Aristophaneeseen y. m. kohdistuvat s:t. —
Latinalaisia s;eja mainittakoon esim. Donatuksen s:t
lerentiukseen ja Serviuksen Vergiliukseeu.

O. E. T.

Skibotn [sl-J, kylä Jyykeänvuonon
(Lyngs-fjordin 1. Lyngenfjordin) itärannikolla Ruijassa,
Lyngenin pitäjässä Tromsan läänissä. Posti- ja
sähkölennätinasema; höyrylaivain pysähdyspaikka.
Huomattavat markkinat kolmasti vuodessa
(22 p. tammik., 16 p. maalisk. ja 12 p. marrask.).
Runsaasti suomalaisasutusta. — S:sta vie uusi
maantie Enontekiöön (Kilpisjärvelle)
suurenmoisen luonnonihanien seutujen kautta. L. II-nen.

Skibotten ks. Skibotn.

Skien [si-J, kaupunki Etelä-Norjassa,
Brats-bergin amtissa rautatien päätekohdassa, S.-joen
pohjoisrannalla, siinä kohdassa, jossa joki
lähtee Norsjon-järvestä itäänpäin pistävästä
Hjel-levandet nimisestä kapeasta lahdesta, sekä
Hjelle-vandetin ja S.-joen välissä olevilla saarilla;
12,326 as. (1913). — Uudenaikaisesti rakennettu
viimeisen suuren palon jälkeen 1886; komea
kirkko (1890-94), raatihuone, pankki- ja
hotellirakennuksia. Useita oppi- ja sivistyslaitoksia.
Harjoitetaan huomattavaa paperi- y. m.
teollisuutta (tehtaita 46, työväestö 2,139 henkeä; 1909) ;
käyttövoimaa saadaan koskista. Kanavoitua
S.-jokea myöten merialukset pääsevät S:iin asti ja
pienemmät alukset sivuuttavat sen luona olevat
kosket suluissa. S :n kauppalaivastossa on 27
alusta, yht. 16,607 rek.-ton. netto, josta
höyryaluksia 12, yht. 4,954 rek.-ton. Ulkomailta tuonti
1911 oli arvoltaan 18,6 milj., ulkomaille vienti
12,6 milj. mk. — S. syntyi joessa olevalle
saarelle 1100-luvulla perustetun nunnaluostarin
tienoille, sai kaupunginoikeudet 1346, harjoitti
1500-luvulta alkaen sahateollisuutta ja puutavarain
vientiä, mutta vasta 1850- ja 1860-luvuilla
suoritetut S.-joen koskien perkaukset, jotka
avasivat tien suoraan mereen, tekivät mahdolliseksi
sen voimakkaan kehityksen, joka varsinkin tällä
vuosis. on ollut niin huomattava ja joka liittyy

S:n takamaissa syntyneeseen suurenmoiseen
teollisuuteen (vrt. R j u k a n, Notodden).

E. E. K.

Skienin vesistö [si-] (nor j. Skiensvasdraget).
Etelä-Norjassa, Telemarkenissa, keskusjärvenä.
Norsjo (60 km2, 76 m yi. merenp.), laskujokena
8 km pitkä Skien-joki, vesialue 10,450 km2.
Norsjohön laskee pohjoisesta käsin Iiitterdalin
vesistö (Tinnsjø), lännestä Seljordin ja
Bandak-Kviteseidin vesistöt. Järjestelyillä on S. v-.ssä
saatu 400,000 hevosv., josta jo melkoinen määrä
on käytännössä (vrt. Notodden, Rj ukan,
Skien), Perkauksilla ja kanavoimistöillä S. v.
on saatu kuljettavaksi Daleniin (Bandak-järven
länsipäässä) asti lännessä ja Notoddeniin
(Hit-terdalsvandetin pohjoispäässä) asti pohjoisessa.
Merialukset pääsevät Skienin kaupunkiin asti.

Vesistöä myöten uitettiin 1901-10 vuosittain
keskimäärin 160,350 tolttia tukkeja. (E: E. K.)

Skierniewice [skjernjevi’tse], kaupunki
Puolassa, Varsovan kuvernementissa,
Skierniewka-joen ja Varsovan-Wienin rautatien varrella, 66
km Varsovasta lounaiseen; 11,532 as. (1910),
puoleksi puolalaisia, puoleksi juutalaisia. -—-
Gnese-nin arkkipiispan (jonka asuntona S. ennen oli)
rakentama suurenmoinen linna laajoine
puistoineen; sairaala. Sekalaista teollisuutta. -—- S:ssä
oli jonkun aikaa yliopisto. Venäjän, Saksan ja
Itävallan keisarit kohtasivat toisensa S :n
linnassa. 1884. Suurvaltain sodan aikana
saksalaiset von Hindenburgin johdolla helmikuun
alkupäivinä 1915 S:n tienoilla tekivät ensimäisen,
epäonnistuneen murtautumisyrityksen Varsovaa
kohden.

Skietsemjoki (lap. Skietsemjohka), Tenojoen
latvahaaroja, alkaa Peltotunturilta, juoksee
koskisena ja usein syvään rotkoon ahtautuneena
pohjoista ja koillista kohti, yhtyen
Kaatsasvaa-ran luoteispuolella Inarijokeen. S :sta on viime
aikoina ryhdytty huuhtomaan kultaa. — S.
toimii n. 35 km matkalla Suomen ja Norjan
välisenä rajana. L. U nen.

Skiftet ks. Kihti.

Skinkkisisilisko (Seinens officinalis),
Brevi-linguia-ryhmään sisiliskojen joukossa kuuluva, n.
15 cm pitkä, lyhytjalkainen ja lyhytpyrstöinen.
paksulikoruumiinen sisilisko. Väri selkäpuolelta
harmahtava mustansinisin levein poikki juovin.
S. asustaa Polijois-Af rikan erämaa-alueilla,
käyttää ravinnokseen hyönteisiä y. m. ja voi monien
muiden erämaan eläinten tavoin ahdistettaessa
silmänräpäyksessä kaivautua hiekkaan. I. V-s.

Skinnarvikin lasitehdas [sinnarvik-J (S k i
n-narvik glasbruk) on Kemiön saaren
länsirannalla, Tolfsnäsin selän eteläpuolella
(erinomainen satama), Dragsfjärdin kappelissa
Skinnarvikin kartanolta (ratsutila, alustiloineen
1 V3 manttaalia, n. 1,500 ha) vuokratulla maalla.
Sen perustivat 1875 johtaja Robert Stenroth,
maanviljelysneuvos Wolmar af Heurlin ja insinööri
John öström. Osakepääoma aluksi 150.000 mk.,
sittemmin korotettu 300.000 mk:aan. Tehtaassa
valmistettiin aluksi yksinomaan pulloja, mutta
kannattamattomuuden takia pulloteollisuudesta
1878 kokonaan luovuttiin ja ruvettiin
valmistamaan yksinomaan ikkunalasia (nyk. 3 lasiuunia).
Tulipalo hävittänyt laitosta kolmasti, viimeksi
1908. V. 1906 perustettiin polttoturvetelidas
(tuotanto vuosittain n. 3,000 ton.), josta saadaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0768.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free