Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skioptikoni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1477
Skioptikon|—Skjöldebrand
1478
melkein koko laitoksen polttoainetarve.
Sähkövoima otettiin käytäntöön 1909. Lasitehtaan
valmistusarvo vuosittain yli 500,000 mk. (myödään
Suomeen ja Venäjälle), työväestö 92 henkeä
(1914); vapaa asunto ja lämpö, sairaskassa,
ylempi ja alempi kansakoulu, kirjasto. E. E. K.
Skioptikoni (kreik. skia’ - varjo, ja optiko’s
-näköopillinen), läpinäkyvien esineiden
suurennettujen, valkoiselle varjostimelle projisioitavien
kuvien esittämiseksi suunniteltu koje; laterna
Kuva l.
magican parannettu laite. Parannusta on saatu
aikaan sekä valaistuslaitosta että
projektsioni-linssien järjestelmää kehittämällä. Siten
käytetään s:ssa laterna magican yksinkertaisen
öljylampun sijasta voimakkaampia valolähteitä
kuten esim. sähkökaari- tai Nernstin lampun liekkiä
(L, kuva 1; Duboscq’in lyhdyn läpileikkaus). Sen
takana oleva kovero kuvastin SS’, n. s.
reflektori, heijastaa valoa ja suuntaa sen k o n d e
n-soriksi sanottua linssiyhdistelmää CC’DD’EE’
vastaan. Sen läpi kulkenut, heikosti
yliteenlän-keävä sädekimppu kohtaa läpinäkyvän kuvalevyn
AA’, jommoisena mieluimmin käytetään
valo-kuvausdiapositiivia. Siitä ruuvilla edestakaisin
siirrettävissä oleva
projektsioniobjek-t i i v i-yhdistelmä M M’NN’ luo suurennetun
kuvan varjostimelle, jos kuvalevy asetetaan jonkun
verran objektiivin polttopisteen ulkopuolelle.
Luennoitsijat kuvastavat usein s :11a sellaisiakin
esineitä kuin läpikuultavia kasvien osia, ohuiksi
hiottuja kivennäislevyjä v. m. esitelmöidessään
monilukuiselle kuulijakunnalle. Jos tahdotaan
kuvastaa esinettä moninkertaisesti
suurennettuna, käytetään mikroskooppia
projektsioniobjek-tiivina. Kun sellaisessa s:ssa valolähteenä on
aurinko, sanotaan s :ia a u r i n k o m i k r o s k o
o-piksi (ks. t.). Kuva 2 esittää uusinta mallia
olevaa projektsionimikroskooppia. Sitä
käytettäessä asetetaan mikroskooppi niin, että sen läpi
näkyy selvä tutkittavan esineen kuva.
Senjäl-keen mikroskoopin okulaari vaihdetaan n. s.
pro jektsio n ioku laariin varjostimelle
(S.H.)
Kuva 3.
kuvastamista varten.
Läpinäkymättömistä
esineistä saadaan s :11a
kuvia valaisemalla
niiden etupuolta
tasaisesta kuvastimesta
heijastuneella valolla.
Sellaista yhdistelmää
sanotaan megaskoo-piksi 1.
episkoo-p i k s i. Fr. Schmidtin
& Haenschin
suunnittelemalla e p i d i
a-s k o o p i 1 1 a (kuva 3 :
b on kuva, Si
kuvastin, O
projektsioni-objektiivi, S2
kuvastin, L projekt sion il ylity) voidaan kuvastaa sekä
läpinäkyviä esineitä että kirjojen kuvaesityksiä.
[Schiendl, „Die optische Laterne und die
Projektion" (1896); Schmidt, „Anleitung zur
Projektion" (1901) ; Liesegang, „Die
Projektions-kunst" (12 :s pain. 1909).] JJ. S :n.
Skioptikonkone ks. Skioptikoni.
Skipetaarit 1. skypet aarit ks.
Albania.
Skirrus (kreik. skirro’s = kovettuma), runsaan
tukikudoksen aiheuttama kova syöpäkasvain, vrt.
Syöpä.
Skirting ks. S e r t i n k i.
Skisma (kreik., = erottaminen), kirkon hallintoa
ja järjestystä koskevien erimielisyyksien
aiheuttama hajaannus, erotukseksi heresiasta, jossa
hajaannuksen syynä ovat opilliset
erimielisyydet. Huomattavin on n. s. suuri s. 1378-1417,
jolloin länsimaisen kirkon jäsenet olivat
jakaantuneina Rooman ja Avignonin paavien
kannattajiin. A. J. P-ä.
Skitsi (it. schizzo, ransk. esquisse), luonnos
(ks. t.).
Skive [skl-J, kaupunki Tanskassa,
Pohjois-Juu-tinmaalla, Viborgin amtissa, S.- 1. Kaarup-joen
vas. rannalla, lähellä sen laskua Lim-vuonosta
etelään pistävään S.-vuonoon, ratojen
liaarauk-sessa; 5,528 as. (1911). — Vanha romaanil.
kirkko (käyttämätön; kalkki maalauksia), uusi
renesanssikirkko, raatihuone, muutamia
oppilaitoksia. Kauppa melkoinen, teollisuus sekalainen.
— Vanhin tunnettu oikeuskirja v:lta 1326.
Skjoldungit, Tanskan ensimäinen
tarunomainen hallitsijasuku, jonka esi-isä muka oli
Skjold. Tämä oli lapsena saapunut Skånen
rantaan yksin laivassa, maaten kilvellä,
ohra-lyhde ja kalleuksia vieressään. Kuninkaanhovi
oli Lejressä Sjællandissa. S:ien suvun
mainioimmat kuninkaat olivat hallitusaikanaan
vallinneesta rauhasta kuuluisa F röde (ks. t.),
veljekset R o a r ja Helge, jälkimäisen poika,
pohjoismaisten tärinäin ylistämä Rolf K r a k i
(ks. t.) ja Rörik S 1 ö n g v a n b a u g i (s. o.
..Renkaanheittäjä", antelias). Rörikin tyttären
ja Jyllannin alakuninkaan Hörvendelin poika
oli Am led 1. Hamlet (ks. t.), joka 011 tullut
kuuluisaksi Shakespearen samannimisen
näytelmän päähenkilönä. K. (7.
Skjäppe /sep-], tansk. suola- ja jyvämitta
= V8 tönde = 18 potter = 17,39 1. Norjassa s.
(s k j e p p e) = 17,87 1. vrt. S k ä p p a.
Skjöldebrand [söl-], Anders Fredrik
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
