- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1479-1480

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skioptikoni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1479

Sklaveenit—Skogman

1480

(1757-1834), ruots. sotilas ja kirjailija. S. otti
vaikuttavalla tavalla osaa Ruotsin vaiheisiin
1809:n vallankumouksessa, Haminan rauhanteossa
Ruotsin edustajana, 1813: n sotaretkellä
Saksassa; oli 1815-28 valtioneuvoston jäsenenä, tuli
1819 kreiviksi, 1820 kenraaliksi. S. oli
tai-teilijaluonne ja lomaketkinään hän harjoitti
soitantoa, maalausta ja runoilua, vaikkei hän
millään alalla kohonnut harrastelua korkeammalle.
Hänen kirjallisista teoksistaan ovat etevimmät
hänen matkakuvauksensa „Voyage pittoresque au
Cap du Nord, avec gravures" (1801-02, S.
matkusti it. Acerbi’n mukana 1798-99 Suonien kautta
Nordkapiin) ja ..Description des cataractes et du
canal de Trollkättä avec gravures" (1804) sekä
näytelmä ,,Herman von Unna" (1795). Useihin
näytelmiinsä luin on säveltänyt myös musiikin.
S:n mielenkiintoiset muistelmat, jotka valaisevat
hänen omaa aikaansa, joskaan kaikki tiedot
eivät ole täysin luotettavia, on H. Sckück
julkaissut (5 nid. "l904). H. Kr-n.

Sklaveenit, kreik. ja lat. kirjallisuudessa
C:nnelta vuosis. alkaen esiintyvä slaavilaisten
nimitys. Myöskin muotoa sklaavit käytetään
sen rinnalla. Niiden pitkäaikaisten sotien aikana,
joita saksalaiset 9:nneltä vuosis. alkaen kävivät
slaavilaisia vastaan, tuli Sklave, joka ensin
tarkoitti slaavilaista alkuperää olevaa sotavankia,
Saksassa merkitsemään orjaa. Samoin myös
ransk. sana csclave. Italiassa on schiavone
nytkin vielä slaavilaisten nimityksenä. J. J. M.

Sklera (kreik. sklëro’s = kova), kovakalvo, ks.
S i 1 m ä.

Sklerenkymi (kreik. sklèro’s - kova, ja
päre n k y m i, ks. t.) ks. S o 1 u k k o.

Sklerodermia (kreik. sklëro’s = kuivettunut,
kova, ja derma- iho), aikuisilla joskus tavattava
kroonillinen taudillinen muutos ihossa, jossa
ilman edellakäypiä ja ihoa kutistavia
tulehdus-ilmiöitä muodostuu kovia kohtia, mitkä välistä
saattavat tuntuvasti häiritä nivelosien
liikkuvai-suutta. S. on hoidolle hyvin vähän otollinen,
mutta saattaa joskus kadota itsestään.

Skleroklaasi, teräksenharmaa, kova mineraali,
jonka kokoomus on PbAs2S4. Harvinainen.

P. E.

Sklerometri (kreik. sklèro’s = kova, ja metron
- mitta), koje, jolla mitataan kiinteiden aineiden,
varsinkin mineraalien kovuutta.

Skleroosi (kreik. sklcro’s - kovettunut),
kudosten ja elimien taudillinen kovettuminen, vrt.
Sklerodermia.

Skleroottinen, kovettunut, vrt. Skleroosi
ja Sklerodermia.

Sklerotio ks. Sienet.

Skobelev, Mihail D i m i t r i e v i t s
(1843-82), ven. kenraali, meni 1861 kaartin
ratsuväkeen, tuli 1866 yleisesikuntaan, lähetettiin
1869 Turkestaniin, missä hän suoritti tärkeitä
tiedusteluretkiä ja m. m. löysi Oxus-joen vanhan
uoman; oli ensimäinen rynnätessä 1873 Kiivaan,
valloitti kenraaliksi korotettuna Kokandin;
Fer-ganan kuvernööri. Nimitettiin Turkin sodassa
1877 divisioonapäälliköksi, taisteli urhoollisesti
Plevnan edustalla, jonne hän tunkeutui jouluk.
1877. Kunnostautui vielä Balkanin yli mentäessä
ja Sipkan-armeiaa vangitessa. Johti retkeä
teke-Uirkmeneja vastaan Keski-Aasiassa, valloitti
Geok-Tepeu 1881. Tuli sam. v. Minskin kuver-

nööriksi. Oli saksalaisille vihamielisen,
pansla-vistisen sotapuolueen johtaja. G. R.

Skoda. 1. Joseph S. (1805-81), itäv. lääkäri,
tuli professoriksi Wienissä 1846. S. on tunnettu
etupäässä siitä, että hän rupesi käyttämään
auskul-tatsionia (ks. t.) ja perkussionia (ks. t.)
sisällis-ten tautien tutkimisessa. Hän huomasi näet, että
näiden avulla voidaan monessa tapauksessa
arvostella sisäelinten fysikaalista tilaa ja siten tehdä
johtopäätökset itse tautien luonteen
selvillesaa-miseksi. M. O-B.

2. Emil von S. (1839-1900), edellisen
veljenpoika, tehtailija, tuli erään Pilsenissä sijaitsevan
konetehtaan johtajaksi 1866 ja omistajaksi 1868
ja kehitti laitoksen Itävallan huomattavimmaksi
tykkitehtaaksi. V. 1899 tehtaat, Skodawerke,
siirtyivät osakeyhtiölle.

Skodsborg [-bor], huvila-asutus ja suosittu
kylpypaikka Tanskassa, Sjællandin saarella
Juutinrauman rannalla n. 14 km
Kööpenhaminasta pohjoiseen, rautatien varrella. Kaunis
asema, sanatori, hotelleja y. m.

Skogby [skügby], ratsutila Tenholan
pitäjässä merenlahden rannalla n. 5 km Lappvikin
rautatieasemalta pohjoiseen, käsittää nyk.,
osittain Tenholassa osittain Tammisaaren
maaseurakunnassa olevine alustiloineen (joiden
joukossa on Leksvallin allodisäteri, kaksi
ratsuvel-vollista säteriä, yksi ratsutila sekä rälssi- ja
verotiloja), 9 7/24 manttaalia, 13 tilaa, 5,492,09 ha
(ilman vesialueita). Höyrysaha (per. 1S89) ja
2 vesimyllyä; 2 laivalaituria. — S:n kartanon
historia on sama, kuin S:n 1904 lakkautetun
masuunin, joka alkoi toimintansa 1686. Sen
perusti Fagervikin ja Pinjaisten rautatehtaiden
omistaja Carl Billsten nuorempi (1682 saadun
lupakirjan nojalla). V. 1723 siirtyivät sekä S:n
tehdas että tila Billsteneiltä oston kautta
Hising-Ilisinger-suvulle. Masuuni valmisti takkirautaa
Fagervikin ja Pinjaisten vasarapajoille, joilla
v:een 1891 oli samat omistajat, kuin S:llä (ks.
Pinjainen). Main. v. S. oston kautta siirtyi
Fiskars Aktiebolagille. A. Es.

Skoglund /sküg- J, Gustaf Maurits
(1840-80), ensimäisiä suom. lähetyssaarnaajia
Ambomaalla Afrikassa. M. m. toimittanut
ondon-gankielisen raamatunhistorian ja muutamia
virsiä. U. P.

Skogman [sküg-], David (1840-67), pappi
ja kansatieteilijä, tuli ylioppilaaksi 1860, papiksi
1863; suoritti kansatieteellisiä keräyksiä
Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Ruotsin ja Norjan
suomalaisten keskuudessa. Tärkeimmät
julkaisut: ..Kertomus matkoilta Satakunnassa" (Suomi,
uusi jakso II) ja ,,Suomalaiset Ruotsissa ja
Norjassa" (Suomi, u. j. VIII). J. F.

Skogman [sküg-], Karl David (1786-1856).
vapaaherra, suom.-ruots. virkamies, tuli
ylioppilaaksi Turussa 1801, virkamieheksi Tukholmaan
1806 ja yleni sitten Ruotsissa, jonne jäi
Haminan rauhan jälkeen, korkeihin virka-asemiin,
1824 kauppa- ja finanssitoimituskunnan
valtiosihteeriksi, 1838 kauppakollegin presidentiksi.
Hän oli aikanansa Ruotsin taitavimpia ja
kokeneimpia virkamiehiä ja hänelle uskottiin
virkojen lisäksi useita muitakin tärkeitä tehtäviä;
ajoi m. m. perille ensimäisen asetuksen
yksityispankeista ja säästöpankkien perustamisesta;
kutsuttiin 1847 Ruotsin akatemian jäseneksi; j ui -

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0770.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free