- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1483-1484

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skokloster ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1483

Skolastikko—Skoptsit

1484

■dettä vastaan. [M. de Wulf, „Histoire de la
philosophie médiévale" (1900) ; M. Grabmann,
,,Geschichte der scholastischen Methode" (2 nid.
1909-11).] E. K-a.

Skolastikko, skolastiikan (ks. t.), edustaja.

Skolastinen, skolastiikkaan (ks. t.) kuuluva,
viisasteleva, saivarteleva.

Skolastisuus ks. S k o 1 a s t i i k k a.

Skoletsiitti, zeoliittimineraali, natroHitin
kanssa isomorfinen ja hyvin sen kaltainen,
mutta harvinaisempi. Kemiallinen kokoomus
CaAloSiaOio. 2H20. P. E.

Skolionit (kreik. sk olion), kreik. pöytä- 1.
seuralaulut, miesten pidoissa noudatettavaan
komentoon kuuluvat lyhyet runopätkät, joita
läsnäolijat kukin vuorostaan lauloivat viinin
ääressä; vuorot määrättiin siten, että se, joka
oli laulanut laulunsa, aina ojensi myrtinoksan
toiselle, jonka silloin tuli esittää laulu.
Sisällykseltään nämä s. olivat milloin rukous- tai
ylistyslauluja jumalille, milloin valtiollisia tai
eetillisiä mietelmiä, milloin varsinaisia
juomalauluja, milloin minkin tunteen purkauksia.
Tunnetuimpia ovat eräät kansanlauluntapaiset
attikalaiset s., joissa tulevat ilmi ne isänmaalliset
tunteet, mitkä 6: unella vuosis. innostivat Ateenan
miehiä ja joissa m. m. liikuttavasti ylistetään
vapauden marttyyreja Harmodiosta ja
Aristogei-tonia. Suuri osa niistä pienistä elegioista, jotka
ovat säilyneet Theogniin runojen kokoelmassa,
ovat niinikään s:eja. — S:ksi nimitettiin
myöskin eräänlaisia uhri juhlissa esitettäviä
koorilau-luja; sellaisia sepitti m. m. Pindaros. O. E. T.

Skolioosi (kreik. skoli’ösis - kierous) ks.
Kieroselkäisyys.

Skolootit olivat Herodotoksen mukaan
skyyttalaisten (ks. t.) pääheimo ja asuivat
Maiotis-(Asovan-) järven ja Mustanmeren pohjoispuolella
Tonava- ja Don-jokien välillä.

Skolopendri ks. Tuhatjalkaiset.

Skonto (it. sconto) ks. Diskontto.

Skontro (it. scontro, riscontro, engl. clearing),
keskinäisten sitoumusten tasoitus ja kuittaus
siten, että vain saldot maksetaan, vrt. C1 e
a-ringhouse. — Kirjanpidossa s. (skontra) on
= apukirja, esim. tavaraskontra, vekseliskontra
y. m:

Skopas [-päs], kreik. kuvanveistäjä (4:nnen
vuosis. alkupuoliskolla e. Ivr.), syntyisin
Paros-saarelta: toimi myös arkkitehtina. Työskenteli
alussa Peloponnesoksessa, sittemmin etupäässä
Ateenassa; laati myös taideteoksia
Vähän-Aasian yhteiskunnille ja ruhtinaille. Kun Tegean
Athene Alean temppeli v:n 395 paikkeilla oli
palanut, rakensi S. sen sijalle uuden komean
marmoritemppelin, jonka eri osissa Kreikan
kaikki kolme rakennustyyliä tulivat käytäntöön;
päätykolmioihin hän laati suurenmoiset
kuva-patsasryhmät (aiheet: itäpäädyssä Kalydonin
metsäkarjun ajo, länsipäädyssä Akhilleuksen ja
Telephoksen taistelu). Useissa paikoissa
Kreikkaa ja Vähää-Aasiaa oli hänen tekemiään,
enimmäkseen marmorisia, jumalien kuvapatsaita y. m.
veistoteoksia. S. oli mukana Halikarnassoksen
353 manalle menneen ruhtinaan Maussoloksen
maanmainion hautarakennuksen veistokuvallisessa
koristamisessa sekä myöskin Ephesoksen
Artemiin-temppelin pylväiden korkokuvia laatimassa. On
vanhastaan ollut tapana mainita S. Praksiteleen

rinnalla, mutta hänen varsinaista
taiteilijaluon-nettaan ja hänen asemaansa kreik. taiteen
kehi-tj^ksessä on pelkästään kirjallisten tietojen
nojalla ollut vaikea varmasti määrätä. Vasta
1880 j. Kr. löydettiin Athene Alean temppelin
raunioista muutamia marmoriveistoksien
murto-kappaleita, jotka ilmeisesti ovat peräisin hänen
laatimistaan päätykolmiorykmistä ja joissa ilmeni
erittäin voimakas ja perin itsenäinen
taiteilija-persoonallisuus. S:n veistokuville ominaista on
varsinkin kuvatun liikkeen eloisa tarmo sekä
pään asennossa ja kulmakaarten voimakkaasti
varjostamien silmien katseessa ilmenevä kaihoisa
kiihko. Hän on diadokkiajan pateettisen
taidesuunnan nerokas edelläkävijä. S:n teoksia on,
paitsi mainituita murtokappaleita, luultavasti
sarja Maussoleionin raunioista löydettyjä
korkokuvia (amatsonien taisteluja; kuva ks. M a u s
o-1 e u m) ja kenties myös Ephesoksen
Artemiin-temppelin eräässä pylvääntyngässä oleva
korkokuva. Sitäpaitsi pidetään useita tunnettuja
kuvapatsaita hänen teostensa jäljennöksinä; niistä
mainittakoon vaukkavartaloinen. mutta
liaikea-katseinen Meleagros ja pahasti särkynyt riehuva
Mainadi. " O. E. T.

Skopin-Sujskij, Mihail (1587-1610),
ruhtinas, ven. sotapäällikkö. S. osoitti suurta
sotilaallista kykyä ,,sekasorron aikana". Tsaari
Vasilij éujskij, hänen sukulaisensa, lähetti hänet
neuvottelemaan ruotsalaisten kanssa avun
saannista; yhdessä Jaakko De la Gardie’n jolitamain
ruotsalaisten kanssa hän taisteli menestyksellä
Vale-Dimitriä ja puolalaisia vastaan ja saavutti
suuren kansansuosion; herätti tämän johdosta
tsaarissa ja muissa läheisissä sukulaisissaan
kateutta ja epäluuloja, niin että hän heidän
toimestaan myrkytettiin. J. F.

Skopiski, vähäinen, maataloutta harjoittava
kauppala Venäjällä, Ivovnon kuvernementissa,
Novoaleksandrovskin piirikunnassa lähellä
rautatietä. Itämaisen sodan aikana länsirajalle
komennettu Suonien kaarti sairasti ollessaan
talvikortteerissa 1854 S:ssa ja lähellä olevassa
Ra-kiskissa lavantautia, joka surmasi suuret
joukot miehiä; yhteisen muistopatsaan alla makaa
S:ssa 220 suomalaista soturia. E. E. K.

Skoplje ks. Y s k y b.

Skopolamiini, myrkyllinen, /SoZ«/iacece-heimon
kasveissa esiintyvä kasviemäs, jonka isomeerisiä.
muotoja ovat hyosciini (ks. t.) ja atrosciini. S:n
bromi vety-yhdistystä käytetään silmä- ja
unilääkkeenä. S. S.

Skoptsit, ven. talonpojan Kondratij Selivanovin
1772 perustama uskonlahko. Lahkolla oli ollut
jo aikaisemmin lukuisia kannattajia Pietarissa.
Moskovassa, Riiassa, Odessassa y. m. kaupungeissa,
kun siihen 1850-luvulla liittyi useita
Inkerinmaan luterilaisia suomalaisia Slavankan, Ropsun,
Gubanitsan, Moloskovitsan v. m. seurakunnista.
Johtohenkilöinä olivat Matti Simonpoika Jänis.
Annikka Antintytär Parri sekä Juhana
Riikonen ja Joosef Muratta, jotka viimemainitut
olivat ennen olleet hyppääjäin lahkon johtajia.
Pian liike levisi Suonienkin puolelle, voittaen
yhteensä muutamia kymmeniä kannattajia
etupäässä Jaakkimassa ja Kuokkaniemeii kylässä
Sortavalan seurakunnassa. Huolimatta liikkeen
jäseniltä otetusta juhlallisesta lupauksesta yksin
..pyhän valheenkin" avulla salata ,.näkymättömän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0772.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free