Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skotlanti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1491
Skotomi—Skovgaard
1492
well kuitenkin voitti 1648. Kaarlen mestauksen
jälkeen 164!) tunnustettiin luinen poikansa
Kaarle II kuninkaaksi S :ssa. Mutta
Cromwell voitti skotlantilaiset uudestaan Dunbarin
luona 1650. jonka jälkeen kenraali Monck päätti
S:n valloituksen. S. yhdistettiin Englannin
kanssa yhdeksi tasavallaksi, ja sai vasta
restau-ratsionin jälkeen (1660) entisen valtiosääntönsä
takaisin. Kaarle II uudisti jälleen piispanvirat
S:n kirkossa. V. 1679 syttyneessä kapinassa
murhattiin arkkipiispa Sharp, mutta
kapinoitsijat voitettiin ja heitä rankaisi verisellä
ankaruudella Yorkin herttua. Tämän noustua 1685
Jaakko II :na valtaistuimelle yritti hän S :ssakin
saattaa katolisuutta voimaan, mutta sai siten
kaikki skotlantilaiset vihollisikseen. Mielihyvällä
sentähden yhtyen Englannin »mainioon"
vallankumoukseen S:n parlamentti 1689 tunnusti maan
hallitsijoiksi Vilhelm Oranialaisen ja hänen
puolisonsa Marian. Tosin oli Jaakollakin
puoluelaisensa, jotka varsinkin S :ii ylämaissa
jatkoivat vastarintaa, kunnes heidät kukistettiin 1692.
Kuningatar Annan noustua valtaistuimelle 1702
Englannin hallitus sai S:n parlamentin
taivutetuksi hyväksymään molempien valtakuntien
unionin. V. 1707 tämä astui voimaan, josta saakka
yhtyneiden valtakuntien nimityksenä on ollut
Iso-Britannia. Yhteisessä parlamentissa oli istuva
16 S.-n pääriä ylähuoneessa ja 45 kreivikuntain
sekä kaupunkien edustajaa alihuoneessa. S:n
kirkkojärjestys ja yksityisoikeus jäivät
muuttamatta. — S:n historia tästälähin yhtyy
Englannin historiaan. N. s. jakobiittien yritykset 1715-16
ja 1745-46 toimittaa Stuart-suku jälleen
valtaistuimelle raukesivat tyhjiin. G. R.
Skotomi (kreik. skotios = pimeä), saarekkeen
tapainen himmeämpi osa näköpiiriä. Terveenkin
silmän näköpiirissä on sellainen (vrt. Sokea
pilkku). Taudit aiheuttavat erilaisia s:eja,
joita sanotaan positiivisiksi, jos henkilö
itse ne huomaa, ja negatiivisiksi, jos ne
yleensä vain näköpiiritutkimisen avulla voidaan
näyttää (negatiivinen voi kyllä joskus myös olla
positiivinen), absoluuttisiksi, jos ne ovat
täysin pimeitä ja relatiivisiksi, jos valo
tahi jotkin värit osittain näkyvät.
Sentraali-s. sisältää myös tähystyspisteen. Kehä- 1.
r e n g a s-s. on joko renkaan t. sen osan
muotoinen, kiertäen tähystyspistettä, jonka se usein
jättää vapaaksi, esiintyy etenkin valohäikäisyn
jälkeen ohimenevänä ilmiönä.
Auringonpimennystä varomattomasti katsellessa syntynyt,
luultavasti verkkokalvon osittaisen palamisen
aiheuttama s. on nimeltään scotoma helieclipticum.
A. W:ra.
Skottilaiset ks. S k o t i t.
Skottilainen filosofinen oppikunta on
nimeltään erityisesti Th. E e i d in (ks. t.) perustama,
,,terveeseen järkeen" („common sense")
nojautuva filosofinen oppisuunta, jota aina
nykypäiviin asti on paljon kannatettu Skotlannissa. Sitä
edustivat m. m. J. Beattie, Dug. Stewart,
pääasiassa myöskin Will. Hamilton (ks. n.) ;
myöhemmin sitä ovat kannattaneet m. m. J. Veitch
(1829-94, professori Glasgow’n yliopistossa), A.
Seth (1. Setli Pringle Pattison, s. 1856,
professori Edinburgh’ssä) ja H. Laurie (professori
Melbourneen yliopistossa), osittain S. S. Laurie
(1829-1909, professori Edinburgh’ssä). Samaa
aatesuuntaa levitti 1800-luvun alussa Ranskaan
Royer-Collard. [Mc Cosli, ,.The scottish
philo-sophv" (1875); Seth, »Scottish philosopliy" (4:s
pain. 1907); H. Laurie, »Scottish philosopliy in
its national development" (1902).] A. Gr.
Skovgaard [skaugörd]. 1. Peter
Christian Th am se n S. (1817-75), tansk.
taidemaalari; opiskellut Kööpenhaminan taideakatemiassa
J. L. Lundin johdolla; saanut herätteentekeviä
vaikutuksia seurustellessaan N. Hoyenin piiriin
liittyneiden kansallismielisten taiteilijain kanssa.
S. oli Tanskan tuotteliaimpia, suosituimpia sekä
etevimpiä maisemamaalareita, joka onnistui
parhaiten esittäessään metsäkuvissaan puiden ja
kasvien rehevyyttä. Hän on myös tehnyt
muotokuvamaalauksia. — 2. Joakim Frederik
S-(s. 1856), taidemaalari, edellisen poika ja
oppilas; harjoittanut opinnoita Kööpenhaminan
taideakatemiassa ja J. La Courin johdolla; ollut
Pariisissa Bonnafn oppilaana 1880-81,
opintomatkoilla Italiassa ja Kreikassa 1882-84 sekä useasti
myöhemminkin. S. aloitti maisemamaalaajana,
tehden myös kansanelämän kuvauksia. Lopulla
1880-lukua S. alkoi rehevän mielikuvituksensa mukaan
maalata satuaiheita ja varsinkin raamatullisia
kuvia, esim. ..Betesdan lammikko" (1888),
»Kristus vie ryövärin paratiisiin" (Hirsclisprungin
kokoelmassa), »Kristus kuolleiden valtakunnassa"
(1894, Tanskan valtionmuseossa
Kööpenhaminassa., vesiväriluonnos Turun taidemuseossa),
..Hyvä paimen" (Kristiaaniassa) ja »Vastaluotu
Eeva". S:n päätyö on Viborgin tuomiokirkon
koristaminen uutta ja vanhaa testamenttia
esittävillä f reskomaalauksilla, jotka hän nuorten
taiteilijain avustamana suoritti 6 v:n aikana
v:sta 1904 alkaen. Tästä suurvaltaisesta työstä,
joka on voimakkaan persoonallisen
uskonnollisuuden ilmaus, on täydellä syyllä sanottu, että
renesanssista saakka ei Alppien pohjoispuolella
ole tehty niin syvätunteista ja taiteellisesti
tehokasta uskonnollista maalausta. Etenkin tulee
siinä näkyviin S:n tarmokas, arkaistisen
suuri-piirteisesti tyylittelevä viiva- ja muotoaisti, jonka
hän on kehittänyt tutkimalla m. m.
muinais-kreik. taidetta ja pitämällä esikuvinaan Italian
1300- ja 1400-lukujen maalauksia. Edellisen
lisäksi S. on maalannut maisemia, kotoisia
sisusta-kuvia ja muotokuvia. Hän on myös
työskennellyt kuvittajana, savenvalajana ja erittäin
innokkaana taideteollisuusmiehenä sekä avustanut
arkkitehtejä kirkkojen ennalleenkorjäämisessä ja
uudestaanrakentamisessa. Monipuolisen
toimintansa vuoksi S. on nykyajan Tanskan
vaikutusvaltaisimpia taiteilijoita. — 3. Niels
Kristian S. (s. 1858), taidemaalari ja kuvanveistäjä,
edellisen veli. Opiskellut isänsä P. C. T. S:n
johdolla ja Kööpenhaminan taideakatemiassa, ollut
opintomatkoilla Kreikassa ja Italiassa. Paitsi
maisemia ja eläinkuvia S. on maalannut
uskonnollisia tauluja, tehnyt runojen kuvituksia,
ra-deerauksia, saven valutöitä ja erittäin
ansiokkaita kuvanveistoksia (esim. »Maunu Hyvän
muistokivi" ja Ilostrupin, Monradin, Pietro
Krohnin ja Birkedalin muistomerkit). S., joka
on innokkaasti tutkinut Kreikan vanhinta
taidetta, osoittaa miltei yhtä suurta tyylintajua ja
tekotavan rauhallista hallitsemista kuin hänen
veljensäkin, vaikkakaan hänellä ei ole tämän
mahtavasti luovaa mielikuvitusta. E. R-r.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
