- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1497-1498

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skytale ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1497

Skytale—Skyyttalaiset

1498

Skytale [-a’lë] (kreik., = sauva, kapula), muin.
Spartassa kirjekapula, jota käytettiin valtiollisia
salatietoja lähetettäessä, myös itse kapulakirje.
Lähtiessään Spartasta saivat kuninkaat,
sotapäälliköt tai valtion virkamiehet mukaansa
sauvan, josta oli olemassa aivan samankokoinen
kaksoiskappale, mikä jäi kotiin eforien huostaan.
Lähettäessään ensinmainituille viestin eforit
käärivät oman sauvansa ympäri kapean, valkean
nahkakaistaleen, johon piirsivät kirjelmänsä
sisällyksen poikittain siten, että tämä oli luettavissa
vain kun hihna käärittiin toisen, vastaanottajan
hallussa olevan kaksoiskappaleen ympärille, ja
panivat sen menemään ilman sauvaa, vrt.
Salakirjoitus. E. R-n.

Skythit ks. Skyyttalaiset.

Skytte [sytte]. Eräs Geriko S. on 1347-50
Suomen käskynhaltiana (mainitaan jo 1335
suurena tilanomistajana Uudellamaalla), mutta ei
kuulune myöhempään S. nimiseen suom.
aatelissukuun, jonka jäsenistä Olof Bro d ersson
1435-63 oli tuomarina Sääksmäen kihlakunnassa.
Tämän pojanpoika oli piispa Martti S. (ks.
alempana). Keskiaikaisesta S.-suvusta polveutui
1625 Ruotsin ritarihuoneeseen kirjoitettu suku
,,S. i Finland" ainoastaan naiskannalta.
Jälkimäiseen sukuun kuului Jöns S., joka 1581-90
oli Hämeenlinnan isäntänä ja jonka
väkivaltaisuudesta läänin talonpojat haikeasti valittivat,
samoin kuin myöhemmin hänen leskestään
Margareeta Tavastista ja pojistaan. Tämä S.-suku
sammui 1600-luvun keskivaiheilla. K. G.

Skytte [sytte], Martti (n. 1460-1550),
Turun piispa. Opiskeltuaan ensin Raumalla ja
Turussa S. meni Rostockin yliopistoon ja saavutti
siellä 1480 baccalaureuksen arvon. Kotimaahan
palattuaan hän toimi ensin kaniikkina Turussa,
mutta siirtyi sitten Ruotsiin ja rupesi munkiksi
Sigtunan dominikaaniluostariin. Yv. 1500-01 hän
teki matkan Italiaan, jolloin piti luentoja
sikäläisissä dominikaaniluostareissa. Vielä tämän
jälkeenkin hän teki opintomatkan ulkomaille,
tutustuen m. m. Lutheriin. V. 1522 S. valittiin Sigtunan
luostarin prioriksi ja nimitettiin 1524
dominikaanien ylitarkastajaksi pohjoismaissa. Turun
piispaksi hänet nimitettiin 1528 ja vihittiin, ilman
paavin vahvistusta, Strengnäsissä tainmik. 5 p. S.
oli kysymyksessä olevana murrosaikana erittäin
sopiva mies Suomen kirkon johtajaksi. Omalta
kohdaltaan noudattaen katolisen hurskauden
muotoja hän oli kuitenkin syvimmältä
vakaumukseltaan uskonpuhdistuksen periaatteiden kannalla ja
kykeni sentähden johtamaan olojen kehitystä
niin, ettei suurempia mullistuksia tapahtunut.
Pietari Särkilahden alkamaa
uskonpuhdistus-työtä hän edisti tehokkaasti kustantamalla omilla
varoillaan useiden suom. nuorten miesten
kouluu-tuksen uskonpuhdistuksen emämaassa, Saksassa.
Kärsivällisesti hän myös kesti Kustaa Vaasan
yhä mielivaltaisemmaksi käypää menettelyä
kirkollisten olojen järjestämisessä, semminkin
kirkon omaisuuden peruuttamisessa. Piispanaikansa
viimeisinä vuosina hän korkean ikänsä takia ei
enää voinut kaikkia piispantoimia hoitaa, josta
syystä hänellä oli apulaisena Mikael Agricola.

A. J. P-ä. (K. G.)

Skytte [sytte]. 1. Johan S. (1577-1645),
ruots. valtiomies, pormestari Bengt
Skrädda-ren poika (huhun mukaan Kaarle herttuan

avioton poika), tuli ulkomaiselta
opintomatkalta palattuansa 1602 kruununprinssi Kustaa
Aadolfin opettajaksi, korotettiin seur. v.
aatelis-säätyyn. Häntä käytettiin monissa tärkeissä
valtiollisissa toimissa, joissa hän osoitti suurta
kykyä ja terävää älyä. Kustaa Aadolfin
noustua valtaistuimelle S. 1612 nimitettiin kamarin,
valtakunnan verolaitoksen, johtajaksi, 1617
valta-neuvokseksi, 1622 Upsalan yliopiston kansleriksi
ja tuli 1624 Tuuterin vapaaherraksi. Hän oli
myös Pohjois-Suomen laamannina. V. 1629 hän
nimitettiin Liivinmaan, Inkerin ja Karjalan
kenraalikuvernööriksi ja toimi tässäkin virassa
tarmokkaasti ja taitavasti, m. m. aikaansaaden
päätöksen Tarton yliopiston perustamisesta. V. 1634
S. tuli Göötan hovioikeuden ensimäiseksi
presidentiksi. Hänen viimeinen julkinen tehtävänsä
oli osanotto Brömsebron rauhanteon
keskusteluihin, joiden kestäessä hän kuoli. Perusti Upsalan
yliopistoon erityisen n. s. Skytteläisen
professorinviran.

2. Vendela S. (1608-29), oppinut nainen,
edellisen tytär, oli isänsä toimesta saanut hyvän
opillisen kasvatuksen, joten jo nuorena oli
moniin kieliin ja tieteihin perehtynyt ja tuli
tunnetuksi syvistä tiedoistaan. Hän sepitti myös
useita kirjoitelmia; Stiernhielm nimitti häntä
,,sexus et sæculi miraculum". Vendela S. meni
jo 18-vuotiaana naimisiin Pohjanmaan
maaherran Hans Kylen kanssa; kuoli 3 vuotta
myöhemmin.

3. Bengt S. (1614-83), valtaneuvos, edellisen
veli, oli saanut huolellisen kasvatuksen, tuli 1646
Upsalan maaherraksi, oli 1647 maamarsalkkana
valtiopäivillä ja tuli seur. v. valtaneuvokseksi.
S. kuului Kaarle Kustaan kannattajiin, mutta
koetti kuitenkin samalla mielistellä myöskin
Kristiinaa, s. o. huopasi ja sousi puolueiden
välillä, mutta menetti tällä tavalla pian sen
arvon, jota ensin oli nauttinut. Messeniuksen
maankavallusjutussa hänkin joutui syytettyjen
penkille, mutta vapautettiin. Jo Kaarle X :n
hallituksen lopulla hän lähti ulkomaille, palasi
sitten kotia, mutta erotettiin 1664 valtaneuvoki-en
virasta, kun todistettiin hänen olleen osallisena
herttua Aadolf Juhanan hankkeissa saada
marskin-virka itselleen, ja kuljeksi sitten levottomana
ympäri eri maissa. K. G.

Skyttälä (ennen myös Broddnäs), säteri
Hauhon pitäjässä lähellä kirkkoa Hauhon selän
rannalla, käsittää alustiloineen 3 Vs manttaalia,
n. 900 ha. — S:n omisti 1400-luvun
keskivaiheilla kihlakunnan tuomari Olavi Broderinpoika.
Hänen pojanpoikansa oli piispa Martti Skytte,
jonka tarina tietää syntyneen S:n kartanossa.
S. oli sittemmin, vielä 1600-luvun alussa,
ensin-mainitusta omistajasta äidin puolelta
polveutuvalla, 1625 Ruotsin ritarihuoneen jäseneksi
otetulla Skytte-suvulla. Myöhemmin 1600-luvulla se
kuului Spåra-, Gyllenkjerta- ja
Sölfverarm-suvuille; 1700-luvulla se oli Bosin-suvulla, jonka
hallussa se pysyi n. v :een 1862. Nyk. omistaja
(1916) tilanomistaja Y. V. Alastalo. A. Es.

Skyttälä 1. K y 11 ä 1 ä ks. Tampere.

Skyytat 1. skyytit ks. Skyyttalaiset.

Skyyttalaiset, muinaiskansa, joka asui
Mustanmeren ja Kaukasus-vuorten pohjoispuolella ja
sieltä itään päin, oli iraanilaista sukuperää.
7:nnellä vuosis. e. Kr. he levisivät mainituille

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0779.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free