- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1499-1500

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skytale ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1499

Skyyttiläiset-Skånen laki

1500

seuduille karkoittaeii tieltään kinimerialaiset
(ks. t.) ja seuraavalla ajalla he näyttävät olevan
valtansa huipulla. Herodotos kuvaa heitä
jakautuneiksi moneen kansaan, joista muutamat jo
olivat omaksuneet korkeamman sivistyksen
(hel-leeniläiset s., maanviljelijä-s.), mutta enimmät,
m. m. myös pääheimo, kuninkaalliset s., vielä
elivät alkuperäisellä paimentolaiskannalla. S.
olivat ratsastajakansaa, taitavia jousimiehiä; heidän
perheensä elivät huopateltalla katetuissa
vankku-reissaan, joissa he kulkivat paikasta paikkaan.
Heitä hallitsivat heimopäälliköt, mutta muudan
heimo oli saavuttanut etusijan ja sen
hallitsija-perheestä valittiin ylikuningas. Herodotos kertoo,
että eräs kuningasperheen jäsen, Anakharsis (ks.
t,), lähettiläänä oli tullut Kreikkaan ja
omaksunut kreikkalaiset tavat, mutta palattuaan kotiin
tullut murhatuksi. Myöhemmin kuningas Skyles
suosi kreikkalaisuutta, mutta herätti siten s:n
tyytymättömyyttä, karkoitettiin ja surmattiin.
Kun Dareios v. 515 teki suuren sotaretkensä heitä
vastaan, oli heidän kuninkaanansa Idanthyrsos,
joka väistyi hänen joukkojensa edestä vetäytyen
yhä kauemmas tiettömille ja asumattomille aroille
ja siten lopulta pakotti Dareioksen tyhjin toimin
palaamaan. S :n tavat olivat monessa suhteessa
raa’at; kun nuorukainen surmasi ensimäisen
vihollisensa, joi hän kaatuneen verta;
kuninkaansa kuoltua he hänen haudallaan surmasivat
jonkun hänen vaimoistaan ja suuren joukon
hänen palvelijoitaan. Heidän uskontoonsa kuului
myös ihmisuhri; neuvoa he kysyivät arpojilta.
Runsaat hauta- y. m. löydöt nyk. Etelä-Venäjällä
ovat osoittaneet, että kreik. teollisuudentuotteita
jo joitakin vuosisatoja e. Kr. levisi sai
keskuuteen, jopa nähtävästi osaksi valmistettiin juuri
heitä varten. Skyyttalaisia orjia ja matkustajia
mainitaan usein Kreikassa ja avioliittoja
solmittiin s;n ja kreikkalaisten välillä; niin esim.
kuuluisan puhujan Demostheneen äidinäiti oli
skyyttalainen, josta syystä hänen vastustajansa
häntäkin sanoivat skyyttalaiseksi. S:n heimoja olivat
s k o 1 o o t i t, sauromaatit, m a s s a g e
e-t at ja enimmän idässä päin sakat,
luultavasti myöskin roksolaanit (ks. t.).
Mithri-dates Suuri taisteli s:ia vastaan ja levitti
valtansa heidän alueelleen Mustanmeren
pohjoispuolelle, mutta sen ajan jälkeen varsinainen s:n
kansa katoaa, vaikkapa heidän nimeänsä vielä
kauan käytetään yleisenä Itä-Euroopan
paimen-tolaiskansojen nimityksenä, [Neumann, ,,I)ie
Hel-lenen im Skythenlande" (1855) ; Schafarik,
,,Sla-vische Altertiimer" (1837); Müllenhoff, „Die
Skythen" (1871); Minns, „Scythians and greeks"
(1909).] ’ K. G.

Skyyttiläiset ks. Skyyttalaiset.

Skäne
Ö-J, vanha maakunta Etelä-Ruotsissa,
käsittää Skandinaavian niemimaan eteläisimmän
kärjen Itämeren, Juutinrauman ja Kattegatin
välissä; 11,289 km2, 707,522 as. (1915), 63,e
km2 :llä, Ruotsin taajimmin asuttu maakunta.—
S:n rannikot, varsinkin muuhun Ruotsiin [-verrattuina, ovat hyvin ehjiä, lahdet, luoteessa olevaa
Skeldervikeniä lukuunottamatta, laakeapohjaisia
poukamia (suurin Hanön mutka itärannalla),
huomattavia niemiä vain Falsterbon ja Kullenin
niemet; Juutinraumassa oleva Hven-saari luetaan
S;een. Smålandin ylänköön kuuluvassa
Pohjois-S:ssa vuoriperustana on alkuvuori, joka eteläm-

pänä. Sai alangolla vaihtuu nuorempiin, muulle
Skandinaavialle vieraisiin muodostumiin (trias,
juura, liitu y. m.) ; S. on siis geologisesti välimaa
Skandinaavian ja Tanskan välillä. Vuoriperusta
on enimmäkseen tavattoman hedelmällisten
jääkautisten savikerrosten peitossa, jotka usein ovat
hyvin merkelinpitoisia. Poikkeuksena on karumpi
Pohjois-S., jossa alkuvuori monessa paikassa on
esillä, etenkin korkeammissa selänteissä,
samoinkuin etelämpänäkin tasangon poikki kulkevissa
harjuissa (Hallandsås S;n ja Hallandin rajalla
206 m yi. merenp., Linderödsåsen 193 m. Söderås
188 m. Romelås 176 m, Kullaberg 188 m). S :ssa,
Landskronan pohjoispuolella, ovat Ruotsin ainoat
kivihiilikaivokset. Ilmasto hyvin lauhkea, vai
keskilämpö +6°-+7°C, tammik:n 0°-—1°C,
hei-näkai -j-16°C; vuotuinen sademäärä 400-650 mm.
Laivaliikenne jatkuu keskeytymättä kautta
talven. Pääjoet Rönneån (lähtee Ringsjön järvestä)
ja Helgeån (lähtee Smålandista). —
Taloudellisesti S. on Ruotsin monipuolisin ja kehittynein
maakunta. Elinkeinoista ks. lähemmin Malm
ö-h u s Iän ja K r i s t i a n s t a d i n lääni,
joihin S. hallinnollisesti jakautuu. —— Historia.
Asutus S :ssa on hyvin vanha. Smålandin
metsä-seudut eristivät S:n ruots. maakunnista,
jota-vastoin helppo yhteys meritse liitti sen
Sjællan-diin ja Tanskaan, johon se Tanskan valtion
syntyessä valtiollisestikin yhdistettiin; väestökin on
tansk. heimoa. Lukuunottamatta lyhyttä aikaa
900-luvun lopulla, jolloin S. kuului Ruotsin
kuninkaan Eerik Voittoisan maihin sekä 1332-60.
jolloin se niinikään kuului Ruotsiin, S.
1600-lu-vun keskivaiheille asti oli Tanskan maakuntana
ja. hyvin tärkeänä osana Tanskaa. Lundissa oli
1104-1536 Tanskan valtakunnan arkkipiispan
istuin, jonka hallintopiiriin jonkun aikaa
kuuluivat kaikki pohjoismaat. Hansakaupungeilla oli
1300-1400-luvuilla suuri vaikutusvalta S:ssa
(niillä oli 1370-85 pantteina useita S:n
tärkeimpiä kaupunkeja), jonne heitä houkutteli suuri
sillinkalastus. Keskiajan lopulta alkaen S. sai
kärsiä suuresti Ruotsin ja Tanskan välisissä
vainoissa. joiden näyttämönä juuri S. etupäässä oli.
Roskilden rauhassa 1658 ja Kööpenhaminan
rauhassa 1660 Tanska vihdoin luovutti S;n
Ruotsille, joka heti ryhtyi tarmokkaisiin
toimenpiteisiin sen ruotsalaistuttamiseksi. Siihen tähtäsi
m m. Malmön resessi 1662 ja Lundin yliopiston
perustaminen 1668. S;ea ja muita Tanskalta
saatuja maakuntia hoiti kenraalikuvernööri
v:een 1719 (lukuunottamatta 1670-75), jolloin S.
jaettiin nyk. lääneihin. Tanskan kanssa 1675-79
käydyn sodan aikana Sai rahvas monessa
paikassa ryhtyi sissisotaan ruotsalaisia vastaan,
mutta kapinat kukistettiin ja tanskalaiset
voitettiin Lundin (1676) ja Landskronan (1677)
taisteluissa; Lundin rauhassa 1679 S. jäi Ruotsille.
Vielä kerran, Suuren pohjan sodan aikana,
tanskalaiset nousivat maihin S:ssa yrittäen vallata
sen. mutta kenraalikuvernööri M. Stenboekin
voitot pakottivat tanskalaiset 1710 poistumaan
S;sta, Siitä pitäen S. on saanut kehittyä
rauhassa vihollishyökkäyksiltä, E. E. K.

Skånen laki fskö-J syntyi Skånen
maakunnassa, kun tämä vielä oli tanskalaisvallan
alaisena, n. 1202-1216. Samoihin aikoihin
arkkipiispa Andreas Sunesson kirjoitti latinaksi
tutkimuksen Skånen oikeudesta. C. J. Schlyter on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0780.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free