- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1503-1504

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Skänninge ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1503

Alppien eteläpuolellakin Koillis-Italiassa. Täliän
aikaan on slaav. asutus saavuttanut suurimman
laajuutensa etelässä ja lännessä. 9:nnellä vuosis.
alkaa Kaarle Suuren hallitessa saksalaisuus
työntää tieltään s:ia lännessä ja lounaassa, ja sen
jälkeen supistuu vähitellen slaav. alue Saksassa,
Böömissä, Ala- ja Ylä-Itävallassa, Steiermarkissa
ja Ivärntenissä läpi koko keskiajan. Etelässä
alkoi samalla 9 :nnellä vuosis. varsinainen Kreikka
tyhjentyä s :sta ja vuosisadan lopulla asettuivat
unkarilaiset nyk. paikoilleen kiilaksi eteläisten ja
pohjoisten s:n väliin; myöhemmin tuli myöskin
nykyinen Valakia ja Moldova romaanilaiseksi
maaksi, joten siis Mustaltamereltä alkaen alisen
Tonavan pohjoisrantaa ja keskisen Tonavan
molempia rantoja pitkin kulki
romaanilais-unkarilais-saksalainen vyöhyke jakamassa sitä ennen
yhtenäistä slaavikuntaa kahdeksi. Mutta samaan
aikaan eteni slaavilaisuus nopein askelin itää ja
koillista kohti vallaten suomalais-ugrilaisten
kansain alueita. Sen jälkeen saivat idässä ja
kaakkoisessa väistyä turkkilaiset heimot. Pohjoisessa
voitti slaavilaisuus alaa baltilaisilta heimoilta,
etupäässä jatvingeilta ja liettualaisilta, mutta
enimmän on itäinen slaavilaisuus levinnyt
suomalais-ugrilaisten ja turkkilaisheimojen
kustannuksella.

S:n itsensä käyttämä nimitys on
alkuperäisessä muodossaan slovënin, mon. slovëne. Sitä
käyttivät itsestään Novgorodin s. ja siten
nimittävät nytkin vielä Itävallan alppimaissa asuvat
sloveenit itseään. Germaanilaiset kansat
nimittivät heitä venedeiksi 1. vendeiksi ja siitä
on myöskin suom. Venät, Venäjä nimi johtunut.

Pitempiaikaisia valtakuntia ovat perustaneet
bulgaarialaiset, kroaatit, serbialaiset, tsekkiläiset,
puolalaiset ja venäläiset. Vanhin oli
bulgaaria-laisten valtakunta, joka syntyi aivan Itä-Rooman
pääkaupungin lähimpään naapuruuteen. Se tuli
myöskin kreik. kristillisen kulttuurin
välittäjäksi serbialaisille ja venäläisille. Lounaiset ja
läntiset slaavit, kroaatit, sloveenit, tsekkiläiset
ynnä slovaakit, Lausitzin vendit 1. sorbilaiset ja
puolalaiset joutuivat roomalaiskatoliseen
kulttuuripiiriin. Tämä uskonnollis-kirkollinen
kahtiajako esiintyy myöskin kirjoitus- ja
paino-kirjaimissa: kreikanuskoiset s. käyttävät kreik.
kirjaimistoon perustuvaa n. s. kyrillistä,
rooman-uskoiset taas latinalaista kirjaimistoa.
Protestantteja on vain vähäinen osa s:ia: pääosa
Lausitzin vendejä, joku määrä tsekkiläisiä ja
slo-vaakkeja sekä puolalaisten joukossa masuurit
Itä-Preussissa ja joku tuhatluku Puolan
kuningaskunnan asukkaita. Islaminuskoisia s:ia
on Bosniassa ja Hertsegovinassa vähän yli
puolen miljoonan. Roomalaiskatolisia on kaikista
s:sta enemmän kuin neljäs osa, pääjoukko on
kreikanuskoisia. S:n koko lukumäärän laski ven.
slavisti T. Florinskij v:n 1906 lopussa olevan
148,5 miljoonaa ja niistä 102 milj. venäläistä.
Sen sijaan tsekkiläinen slaavilaistutkija Lubor
Niederle sai 1900 s:n koko luvuksi 136,5
miljoonaa. J. J. M.

Slaavilaiset kielet kuuluvat
indoeurooppalaisen kielikunnan itäiseen ryhmään, n. s.
satem-kieliin, joille ominaista on palataalisen fc:n, g :n
ja gh:n muuttuminen vastaaviksi s tai s ja z
tai z äänteiksi, esim. slaav. desqti = kymmenen
verrattuna lat. decem ja kreik. deka muotoihin.

1504

Siten ovat s. k. likempää sukua
baltilais-ten ja iraanilaisten sekä myöskin albaanin
kielen kuin muiden indoeurooppalaisten kielten
kanssa. S:ssa k:ssä on jo ajanlaskumme alussa
tapahtunut suuria muutoksia varsinkin
kerak-keiden alalla siten, että erotus tavallisten ja
aspi-reerattujen k ja g kerakkeiden välillä hävisi
ja varsinkin siten, että alkuperäinen indoeuroopp.
äänneasu on joutunut laajan
yksinkertaistutta-misen alaiseksi. Tämä tapahtui siten, että
vierekkäin olevat erilaatuiset äänteet joko
mukautuivat samanlaatuisiksi tai, kuten oli laita
kerake-ylitymissä, edellinen kerake hävisi. Siten tuli
kaksoisääntiöistä yksinkertaiset ja sellaisista
ke-rakeyhtymistä, kuin esim. pn, bn tuli n, ps^> s,
kaikki suljetut tavut hävisivät, jonka takia ei
sanan loppuun jäänyt ainoatakaan keraketta, ja jos
ääntiötä seurasi n tai m kerakkeen edessä, niin
n, m katosi muodostaen edelläkäyvästä ääntiöstä
nenä-ääntiön. k ja g muuttuivat alkuperäisten
e ja i äänteiden edessä fs:ksi ja dz:ksi sekä
sittemmin £:ksi, mutta i diftongeista kehittyneiden
e ja i äänteiden edessä £s:ksi ja dz:ksi. s on
eräissä asemissa muuttunut h äänteeksi.
Kerakkeen jäljessä oleva j on sulautunut kerakkeeseen
ja saanut eräissä tapauksissa melkoisia
muutoksia kerakkeen laadussa. Taivutuksessa,
korkoja lauseopissa on säilynyt paljon peräti
vanhanaikaisia piirteitä. S. k. jaetaan tavallisesti
kolmeen ryhmään: itäiseen, joka käsittää
venäjän kielen, läntiseen, johon kuuluu tsekin
ynnä slovakin, puolan ja Lausitzin vendieii 1.
sorbin kieli sekä sukupuuttoon kuolleitten Itämeren
vendiläisten kieli, ja eteläiseen, jonka
muodostavat bulgaarian, serbokroatsian ja sloveenin
kieli. J. J. M.

Slaavit ks. Slaavilaiset.

Slaby, Adolf (1849-1913), saks.
elektrotek-nikko, v:sta 1882 sähkötekniikan professorina ja
1894-95 rehtorina Charlottenburgin teknillisessä
korkeakoulussa, nimitettiin 1902
kunniaprofesso-riksi Berliinin yliopistoon. S. on eritoten
huomattava ansioistaan langattoman sähköttämisen
(ks. t.) alalla.

Slagelse, kaupunki Tanskassa, Sjællandin
saaren länsiosassa, jonkun matkaa Ison-Beltin
rannalta, ratojen risteyksessä, Soron amtissa:
10,463 as. (1911). — St. Mikkels Kirke- ja St.
Peders Kirke (keskiaikaisia kirkkoja), muuta
mia oppilaitoksia (ent. latinakoulun rakennus,
jossa Andersen, Ingeman y. m. kävivät koulua).
Harjoitetaan sekalaista teollisuutta ja melkoista
kauppaa, rikkaan maaseudun kanssa. — Vanha,
keskiajalla huomattava kaupunki.

Slagheck [släghek], Diderik (k. 1522),
tansk. katolinen pappi, Kristian II :n suosikki.
Oli kotoisin Westfalenista, oleskeli jonkun
aikaa paavin hovissa, seurasi anekauppiasta
Ar-eimboldia pohjoismaihin 1517. Ilmaistuaan
viimemainitun neuvottelut Sten Sture nuoremman
kanssa Kristian II :lle hän pääsi kuninkaan
suureen suosioon; vaikutti hänen hyväkseen
Roomassa. Oli Tukholman verilöylyn
pääyllvt-täjä 1520, tuli senjälkeen Skaran piispaksi ja
1521 Lundin arkkipiispaksi. Ruotsin
hallituksen esimieheksi nimitettynä hän kuitenkin pian
näytti kelvottomuutensa, ja menetettyään
kuninkaan tuen hänet tuomittiin kuolemaan sekä
poltettiin Kööpenhaminassa. G. R.

Slaavilaiset kielet—Slagheck

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0782.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free