- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1505-1506

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Slang ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1505

Slang [slärjj (engl.), sananvalinnaltaan ja
käänteiltään jollekin erikoiselle
yhteiskuntaluokalle tai ihmisryhmälle ominainen,
moitteettomasta yleiskielestä poikkeava puhetapa,
varsinkin rahvaanomainen, jokapäiväinen ,.katukieli".
vrt. Argot, Jargon. [Farmer ja Henley,
,,Slang and its analogues" l-VII (1890-1904) ;
Baumann, „Londonismen" (2 :neii pain. 1902).]

Slang. 1. Klaus Eerikinpoika S. (k.
n. 1625), Laukon ja Laakspohjan herra,
sotapäällikkö; kuului rälssisukuun, joka esiintyy jo
j 500-luvun alussa. Piti nuijasodan aikoihin
ensin Sigismundin puolta, mutta siirtyi sitten
Kaarle herttuan puolelle, ollen senjälkeen
hänen sekä myöhemmin Kustaa Aadolfin suosiossa.
Valloitti Venäjän sodassa 1612
Pähkinälinnan tullen sen käskynhaltiaksi; Narvan
alakäs-kynhaltiana 1613. Ruotsin edustajia
rajankäynnissä Stolbovan rauhan jälkeen 1617 .ja 1618.
— 2. E e r i k S. (k. 1642), sotapäällikkö, edellisen
poika; kasvatettiin Kustaa Aadolfin hovissa,
seurasi kuningasta Saksan sotaan, sai suurta
mainetta urhoollisuudestaan ja ripeydestään;
kohosi everstiksi 1635; otti osaa Wittstockin
tappeluun 1636. menetti Saalfeldin luona sam. v.
oikean käsivartensa. Bauerin peräytyessä
Re-gensburgin luota 1641 joutui S., joka suojeli
peräytymistä, Neuburgin luona ylivoimaisen
vihollisen saartamaksi ja pakotettiin urhoollisen
puolustuksen jälkeen antautumaan; pelasti
täten pääarmeian ja sai kunnianimen ,,Ruotsin
Leonidas". Vapaaksi laskettuna ja
kenraalimajuriksi korotettuna S. jo seur. v. kaatui
Leipzigin tappelussa. G. R.

Slatin, Sir Rudolf Carl von (s. 1857),
itäv.-engl. sotilas .ja hallitusmies. S. teki jo
1870-luvun keskivaiheilla tutkimusmatkan
Sudaniin. Otettuaan 1878 upseerina osaa Bosnian
sotaretkeen hän palasi Sudaniin, missä tämän
maan kenraalikuvernööri Gordon nimitti hänet
ensin Daran kuvernööriksi ja 1881 Dar-Furin
kenraalikuvernööriksi. Täällä hän seur. vuosina
taisteli urhoollisesti mahdin nousevaa valtaa
vastaan, kunnes jouluk. 1883 joutui vihollistensa
käsiin. Häntä pidettiin sitten enemmän kuin 11
vuotta vankina Omdurmanissa; v. 1895 hänen
onnistui paeta Egyptiin, missä hän nimitettiin
pasaksi; otti esikuntaupseerina osaa vv. 1897-98
sotaretkeen Sudanissa; korotettiin 1899
aatelisarvoon Itävallassa, tuli 1900 Sudanissa
olevien joukkojen ylitarkastajaksi, ja sai v. 1907
kenraalimajurin arvon Englannin armeiassa;
palasi suurvaltainsodan sytyttyä takaisin
Itävaltaan; julkaissut ,,Feuer und Schwert im Sudän"
(1896)!

Slatoust ks. Z 1 a t o u s t.

Slava [siä-], slaav. sana, =,,kunnia"; tsekin
kielessä tervehdys- ja hyväksymishuutona:
,,eläköön!", „hyvä!". Slaavilaisten nimi, jonka oikea
slaav. muoto on slovëne, on viime vuosis;n alussa
usein väärin johdettu sanasta slava, jonka kanssa
sillä ei ole mitään tekemistä. J. J. M.

Slävata, Wilhelm (1572-1652), kreivi,
böö-mil. valtiomies ja historiankirjoittaja; oli 1618
vksi niitä Böömin maaherroja, joiden syyksi
tämän maan protestanttiset säädyt panivat
keisarin protestanteille epäedulliset toimenpiteet;
sen vuoksi hän ja Martinitz 23 p. toukok.
viskattiin ulos Praagin linnan ikkunasta; tuli 1628
48. VIII. Painettu *</« 16.

1506

Böömin ylimmäksi kansleriksi, 1630 palatiiniksi.
S. jätti jälkeensä käsikirjoituksena 14 kirjaa
Böömin historiaa ja muistelmia, joista keisari
Maksimilian II :n kuoleman ja Valkoisen vuoren
taistelun välistä aikaa koskevat julkaistiin
painosta 1857-68. J. F.

Slavejkov. 1. Petko S. (1827-95), bulgaar.
kirjailija ja valtiomies, kotoisin Makedoniasta,
toimi opettajana Tyrnovossa, mutta menetti
paikkansa erään ivarunon takia. Sen jälkeen
hän oli 34 vuoden kuluessa vuoroin eri seuduilla
Bulgaariaa opettajana, vuoroin istui
turkkilaisessa vankeudessa. V. 1852 ilmestyi hänen
ensimäinen runokokoelmansa Bukarestissa ja sitä
seurasivat 1855 hänen ,,Bulgaarialaiset laulunsa",
jotka painettiin Pietarissa; Bulgaariassa, joka
silloin kuului Turkkiin, hänen ei sallittu
julkaista mitään. V:sta 1857 hän toimitti yhdessä
Tsankovin ja muutamien muiden kanssa
Konstantinopolissa ilmestyviä bulgaariankielisiä
aikakauskirjoja ja perusti 1867 „Makedonia" nimisen
viikkolehden, joka vaikutti kansallisessa ja
sivistyksellisessä suhteessa erittäin herättävästi
Bulgaari an kansaan. Lehti kiellettiin 1872 ja S. alkoi
koota aineksia laajaan maantieteelliseen
Bulgaa-rian kuvaukseen, mutta turkkilaisvenäläisen sodan
aikana hänen kallisarvoiset kokoelmansa
hävisivät. Bulgaarian vallankumoukselliseen
liikkeeseen S. otti tehokkaasti osaa, V. 1879 oli
Bulgaarian ensimäisen kansaneduskunnan
puheenjohtajana. V. 1880-81 hän oli
kansanvalistus-ministerinä ja sen jälkeen vähän aikaa
sisäasiainministerinä Karavelovin hallituksessa. Sen
jälkeen hän toimi sanomalehtimiehenä ja
innokkaana Karavelovin puolueen jäsenenä. — 2.
Pentso S., bulg. runoilija, edellisen poika,
julkaissut useampia runokokoelmia ja
käännöksiä länsimaisesta runoudesta, S. on
bulgaaria-laisen kirjallisuuden hienostunein
muodonkäyt-täjä ja etevin lyyrillinen runoilija.

J. J. M.

Slavjansk [-ja’-], kaupunki Etelä-Venäjällä,
Harkovin kuvernementissa, kuverneinentin
eteläosassa, Torets-joen ja Kurskin-Sevastopolin
radalta lähtevän haararadan varrella; 24.274 as.
(1911). — Muutamia kouluja. Suolakeittämöitä,
sekalaista teollisuutta, melkoista suola-,
vilja-y. m. kauppaa. N. 3 km päässä tunnettu
suola-ja mutakylpylä. — S:n paikalla harjoitettiin
suolateollisuutta jo ennen kuin sinne 1676
perustettiin Tor niminen kaupunki, joka Katariina
II;n aikana sai S:n nimen (alkuaan SolevansJc
< solj, ven. = suola). E. E. K.

Slavofiilit (s 1 a v o-= slaavilais-, ja kreik.
philos = ystävä), Venäjällä 19:nnen vuosis.
alkupuoliskolla syntyneen valtiollis-kulttuurisen
aate-suunnan kannattajat. Kansallis-filosofinen
teoria, joka ihannoi muinaista Venäjää ja ven.
kan-sanhenkeä ja määritteli Venäjän tulevaista
kulttuuritehtävää, sai alkunsa romantiikan ja saks.
filosofian (Hegelin ja Schellingin) vaikutuksesta.
Tämän aatesuunnan kannattajilla ei kuitenkaan
ollut sanottavasti yleisslaav. harrastuksia.
Päähuomionsa he kiinnittivät Venäjän kansan
vaiheisiin, sen kansallisiin ominaisuuksiin ja
tule-vaisuudentehtävään. Vertaamalla toisiinsa
Venäjän ja Länsi-Euroopan historiallisia vaiheita
he tulivat siihen vakaumukseen, että
länsieu-roopp. kulttuuri ja kausanhenki on siveellisesti

Slang-Slavofiilit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0783.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free