- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1507-1508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Slang ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1507

alhaisempi venäläistä, että „länsi mätänee".
Venäjän osaksi tulee näin ollen tärkeä
historiallinen tehtävä ihmiskunnan vapauttamiseksi
itsekkään kulttuurin vallasta. Venäjä, joka vapaana
roomal. kulttuurin vaikutuksista on kehittynyt
itämaisen kirkon suojassa, kykeni antamaan
yleismaailmalliselle kehitykselle uuden suunnan.
S:sta olivat etevimmät Homjakov, Kirejevskij,
Samarin ja molemmat Aksakovit. Valtiollisen
merkityksen tämä teoria sai Katkovin päästyä
valtaan Puolan kapinan (1863) jälkeen. Paitsi
Puolaan, on poliittisen slavofiilisyyden
periaatteita sovitettu muihinkin Venäjän rajaseutuihin.
Tieteellisesti perusteli tätä teoriaa Danilevskij
teoksessaan »Venäjä ja Eurooppa". [A. V.
Igel-ström, »Slavofiilit" (1897), Th. Masaryk, „Zur
russischen Gesehichts- und Religionsphilosophie"
(1913).] V. J. M-kka.

Slavonia ks. K r o a t s i a-S 1 a v o n i a.

Slavonin kieli (kirkkoslavonin kieli) esiintyy
välistä muinaisslaavilaisen kirkkokielen nimenä.
Tällainen nimitys on kuitenkin aivan väärä ja
harhaan viepä, koska se johtaa ajatuksen
Kroatsian yhteydessä olevaan Slavonia nimiseen
maahan, joka ei ole näytellyt mitään erityistä
osaa muinaisslaavilaisen kirkkokielen (ks. t.)
historiassa. J. J. M.

Sleeper /slipa] (engl.), aluspölkky;
ratapölkky.

Sleesia (saks. Schlesien). 1. Provinssi Preussin
kaakkoiskulmassa, Itävallan ja Puolan rajalla;
40,336 km2, 5,225.962 as. (1910; 130 km2:llä),
joista 72,2% saksalaisia ja 23,7% puolalaisia
(S:n itäkulmassa, Neustadtista pohjoiseen
vedetyn viivan itäpuolella); lisäksi on määriläisiä,
vendejä ja tsekkiläisiä. Uskonnoltaan 42,i% on
protestantteja, 56,7% roomal.-katolisia, 0,9%
juutalaisia. — Pinnanmuodostukseltaan S. suureksi
osaksi on alavaa maata. Pitkin S:n
pituussuuntaa, itä-kaakosta länsi-luoteiseen kulkee
keskiosissaan hyvin viljava, idässä ja lännessä osaksi
rämeinen, osaksi liiekkaperäinen laaksopainanne,
S:n pitkittäislaakso. Sen pohjoispuolella on
markkilais-sleesialainen maanselkä (korkein kohta
vain 357 m yi. merenp.) ja eteläpuolella
Tarno-witzin ylätasanko (Annaberg 385 m yi. merenp.),
Sudeetit (Spieglitzer Schneeberg 1.422 m yi.
merenp.) ja Riesengebirge (Schneekoppe 1.603 m
yi. merenp.) edustakumpnineen. — S. kuuluu
melkein kokonaan kulkuväylänä sangen tärkeän
Oderin vesistöön; kaakossa Veikseli lyhyellä
matkalla virtaa S:n rajalla. Ilmasto mantereinen,
varsinkin vuoriseudussa; v:n keskilämpö
vaihtelee -(-50- + 90C välillä. Vuotuinen sademäärä
tasangolla 500-600 mm, vuoristossa yli 1,100 :kin
mm. — V. 1907 44%»S:n elinkeinollisesi
toimivista asukkaista harjoitti maataloutta. 45%
vuori-työtä ja teollisuutta, 11% kauppaa ja liikennettä.
Maatalouden kehitystä hidastuttavat samat syyt
kuin muuallakin Preussin itä-elbeläisissä maissa.
Maasta yli 50% on suurtilallisten hallussa; ei
missään Preussin maakunnassa ole niin paljo
jättiläistiloja kuin S:ssa. Seitsemällä
henkilöllä on jokaisella yli 25,000 ha maita. V. 1900
S:n pinta-alasta 55,«% oli peltoa ja puutarhaa,
28.8% metsää ja vain 10,s% niittyä ja
laidunmaata. Hedelmällisimmät seudut ovat vuoriston
juurella, Liegnitzin ja Ratiborin välillä, jossa
70-80% maasta on peltoa. Maanviljelys on maa-

1508

talouden tärkein haara; se tuottaa ruista l,i
milj., kauraa 0,89 milj. (enemmän kuin missään
muussa Preussin maakunnassa), ohraa 0,as milj.,
perunoita 5,»s milj. ton. (1913),
sokerijuurikkaita (Breslaun ja Sehweidnitzin tienoilla),
humaloita, tupakkaa, hedelmiä, sikuria,
vihanneksia y. m. Nautakarjaa 1913 1,650,000
(enemmän kuin missään muussa Preussin
maakunnassa), hevosia 344,300, sikoja 1,386,500,
lampaita 185,400 (aikanaan S. oli kuuluisa
hieno-villaisista roduistaan), vuohia 271,600 kpl.,
lisäksi hoidetaan siipikarjaa (4,844.200 kpl. 1912)
ja mehiläisiä (1S8.100 pesää, enemmän kuin
muualla Preussissa; S:ssa vaikutti Dzierzon).

— Vuorityö tavattoman tärkeä; S. on Saksan
valtakunnan mineraalirikkaimpia osia.
Kivi-hiilikerrokset Ylä-S:ssa, Puolan rajalla
Tarno-witzin alueella käsittävät vähintänsä 1.375 km2,
ollen suurimmat koko Euroopan mantereella,
vaikka ne tuotannossa ovatkin toistaiseksi
vähemmän tärkeät kuin Ruhrin kivihiilikerrokset (vrt.
Saksa, palsta 571); Ala-S:ssa, Waldenburgin
alueella Sudeettien juurella on myös
kivihiili-kerroksia ja ruskohiiltä on runsaasti
kumpu-alueilla. Kivihiilen jälkeen arvokkain tuote on
sinkki, jota louhitaan Beuthenin luona
(kerrokset maailman rikkaimpia, saalis n. 2/3 koko
Saksan sinkkisaaliista). Lisäksi S:ssa saadaan
rautamalmia (etenkin Oppelnin ympärillä Oderin oik.
rannalla), vaikkei läheskään riittävästi
kivi-hiilialueilla työskentelevien masuunien ja
rautatehtaiden tarpeisiin (malmia siitä syystä
tuodaan melkoiset määrät Ruotsista), lyijy-, vaski-,
nikkeli- y. m. malmeja, savea, marmoria y. m.—
Teollisuus kukoistava. Etelän vuoristoissa
harjoitetaan pellava-, puuvilla- ja villateollisuutta,
kivihiilialueilla on suurenmoisia
raudanvalmistus- ja raudan jalostuslaitoksia (etenkin
Glei-witzissä, Tarnowitzissä, Beuthenissä,
Königshiit-tessä, Myslowitzissa sekä näiden välissä olevissa
kaupungeissa), erikoisesti konepajoja Breslaussa,
Ratiborissa ja Görlitzissä, sokerijuurikkaan
viljelysalueella on sokeritehtaita j. n. e. — Kaup
paa ja liikennettä välittävät Oder sekä t aa t a
rautatieverkko; normaaliraiteisia ratoja 1912 oli
4,690 km sekä paikallisia ja kaupunkiratoja
906 km. — Hallinnollisesti S. jakaantuu Breslaun,
Liegnitzin ja Oppelnin hallitusalueisiin.
Pääkaupunki Breslau. Saksan valtiopäiville S.
lähettää 35, Preussin edustajakamariin 65 jäsentä. —
Vaakuna: musta, kultajalkainen kotka
kultaisella pohjalla; maakunnan värit: valkoinen,
keltainen.

2. ITerttuakunta ja Itävallan kruununmaa
(Itävallan S.), Itävallalle 1742 jäänyt S:n
osa, Preussin rajalla, n. s. Sudeettimaita;
5,147 km2, 756.949 as. (1910), 147 km2:llä. —
S., jonka Määristä pohjoiseen pistävä kieleke
erottaa kahteen osaan, on idässä ja lännessä
vuorista (idässä Beskidit, korkein huippu S:ssa
Lissa Ilora 1,325 m yi. merenp.. lännessä
Sudeetit, korkein huippu Altvater 1,490 m yi. merenp.),
matalampaa keskellä, Oderin tienoilla. S. kuuluu
Oderin (listi joet Oppa, Ostrawitza ja Olsa) ja
Veik-selin vesialueisiin. Ilmasto koleahko (v:n
keskilämpö -f- 8° C). Vuotuinen sademäärä 600-700 mm.

— Asukkaista 1910 43,9 % oli saksalaisia,
31,7 % puolalaisia ja 24.s tsekkiläisiä;
uskonnoltaan 84.5 % oli roomal.-katolisia, 13,e % protes-

Slavonia—Sleesia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0784.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free