- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1509-1510

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šleesialainen koulu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1509

Sleesialainen

koulu—Slesvig

1510

tantteja. Opetusolot. hyvällä kannalla; kansakou
luissa 1911 122,571 oppilasta (52,741 saksalaista,
29,842 puolalaista ja 28,230 tsekkiläistä), 89,s %
kaikista kouluiässä olevista lapsista. —
Sanomalehtiä 90, joista 51 saks., 23 puol. ja 15 tsek. (1912).

— Elinkeinot korkealle kehittyneitä. Maasta
n. 49 % on peltoa, 13 % niittyä ja laidunta sekä
34 % metsää kasvavaa. S. on viljavaa ja
huolellisesti viljeltyä, vaikkei satoisuudessa
vedäk-kään vertoja Böömille ja Määrille; 1912 korjattiin
71,000 ton. kauraa, 58,400 ton. ruista, 29,900 ton.
ohraa, 12,700 ton. vehnää, 270,700 ton. perunoita,
53,700 ton. sokerijuurikkaita, hedelmiä y. m.
Karjaa oli 1910: nautakarjaa 196,500, hevosia
31,800, sikoja 144,200, lampaita 5,700, siipikarjaa
739,000 kpl. — Vuorityö tuottaa erinomaista
kivihiiltä (Ostraun-Ivarwinin alueelta), enemmän
kuin missään muualla Itävallassa, 7,i milj. ton.
1912. Muita mineraaleja saadaan vain vähässä
määrässä; koko vuorityön tuotanto 1912 oli
arvoltaan 77,7 milj. mk. (sen voittaa vain Böömi).
Teollisuudenhaaroista mainittakoon
raudanvalmistus (139,900 ton. 1912, arvoltaan 13,2 milj. mk.),
rauta- ja koneteollisuus, kangasteollisuus,
olut-teollisuus, sokeriteollisuus, kern. teollisuus. —
Rautateitä 674 km (1911); kuljettavia vesiteitä
27 km (1912). — Paikallisia asioita varten 3:11a
on omat maapäivät (31 jäsentä). Pääkaupunki
Troppau. Maaoikeus samassa kaupungissa. —
Vaakuna: musta, kultajaikainen kotka (rinnalla
hopeinen apilaskuu) kultaisella pohjalla; maan
värit: keltainen, musta. E. E. K.

Historia. S. oli ajanlaskumme alussa
germaanien asuma; näiden siirryttyä pois 4:nnellä ja
5:nnellä vuosis. j. Kr. tuli sijaan slaavilaisia.
10:nnellä vuosis. S. joutui Puolalle, josta se sai
kristinuskon. Se jaettiin sitten useiden
ruhtinasten kesken, jotka jäivät Puolan vasalleiksi.
Tunnettu on Ala-S:n herttua Henrik II Hurskas, joka
kaatui Liegnitzin taistelussa 1241 yrittäessään
pidättää mongolien etenemistä. Näihin aikoihin
S. sisäänmuuton johdosta yhä enemmän
saksa-laistui. 1300-luvun alkupuoliskolla S. joutui
riippuvaisuuteen Böömistä; keisari Kaarle IV :n
ajoista (1347-78) se kuului böömiläisenä lääninä
Saksan valtakunnalle ja v:sta 1526
Habsburg-su-vulle. Nämä ruhtinaat sortivat S:n
protestantteja; vasta Ruotsin Kaarle XII hankki heille
helpotusta. Preussin Fredrik II valloitti
eräiden vanhojen perintövaatimuksien nojalla n. s.
S:n sodissa (1740-42 ja 1744-45) suurimman
osan maata Itävallalta, jonka jälkeen S:n
hallinto ja oikeuslaitos järjestettiin uudelle
kannalle, ja protestantit saivat täydellisen
uskon-vapauden. G. R.

Sleesialainen koulu. N. s. ensimäisen s:n
k:n muodosti 17:nnellä vuosis. joukko saks.
runoilijoita, jotka ryhmittyivät Martin Opitzin
{ks. t.) ympärille ja kannattivat hänen
teorio-jansa. Etevimmät näistä olivat
näytelmänkir-joittaja A. Gryphius, lyyrikot Paul Fleming ja
Simon Dach sekä epigrammirunoilija Fr. Logau.

— Toiseen s:seen k:iiun luetaan ne saks.
runoilijat, jotka 17:nnen vuosis. loppupuoliskolla
muodostivat piirin kahden sleesialaisen, Hoffmann
v. Hoffmannswaldaun ja D. C. von
Lohenstei-nin ympärille, joiden tuotannolle ajatuksen
tyli-jyys, pöyhkeily, kevytmielisyys ja luonnottomuus
oli kuvaavaa. II. Kr-n.

Sleesian sodat ks. Itävallan
perimyssota.

Sleidanus /-«’-/, Johannes (1506-56), saks.
historiankirjoittaja, oli Frans I:n palveluksessa
Ranskassa, mutta protestanttiseen uskontoon
käännyttyänsä hänen täytyi muuttaa
Strassbur-giin. Hänen tärkein teoksensa on ,,De statu
re-ligionis et reipublicæ Carolo V Cæsare
commen-tarii" (1555). K. G.

Sleipnir, skand. mytologiassa Odinin
8-jalkai-uen hevonen.

Slemil /-i-] (hepr. slömiël = Jumala on
vapahdus), henkilö, joka aina epäonnistuu.

Slentriaani (saks. Schlendrian), totunnaisuus,
veltto vanhan tavan noudattaminen.

Slesvig (saks. Schleswig), kaupunki
Pohjois-Saksassa, Jyllannin niemimaan sisäosassa,
Sclilein pohjoisrannalla, ratojen risteyksessä,
Slesvig-Holsteinin pääkaupunki; 19,908 as. (1910).
— S. on muodostettu Friedrichsberg, Lollfuss ja
Altstadt (johon vielä liittyy Holm niminen
esikaupunki) nimisistä kaupungeista, jotkaf 1711
yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Goot.
tuomiokirkko St. Peter (rak. uudestaan tulipalon
jälkeen 1440; siinä on Fredrik I :n marmorinen
muistopatsas, puuleikkauksilla koristettu
alttari-lipas y. m.) ja Gottorpin linna (alk.
piispanistuin, sitten herttuan palatsi, v:sta 1850 kasarmi)
ovat mainitsemisen arvoiset rakennukset.
Keisari Vilhelm I:n y. m. muistopatsaita. Lukio,
reaalikoulu, opettajatarseminaari y. m. —
Harjoitetaan laivanrakennusta, rauta-, kone-,
olut-y. m. teollisuutta, kalastusta ja
laivanvarustus-liikettä. —- S:stä etelään ovat Danevirken
(ks. t.) jätteet. — S. oli jo 808 tärkeä
kauppapaikka. Sen lähelle Hethabyliyn Ansgarius
rakensi Tanskan ensimäisen kirkon.
Piispanistuimeksi S. tuli 948, sai kaupunginoikeudet
n. 1200. Oli viimeisissä Tanskan ja Saksan
välisissä sodissa tärkeä paikka.

(E. E. K.)

Slesvig, v:een 1864 Tanskalle kuuluva
hert-tuakunta, käsittää nyt Eideristä pohjoiseen
olevan osan Preussin provinssia S.-Holstein. S:ssä
asui jo vanhaan aikaan germaaneja, nim. idässä
angleja, sisäosissa juutteja ja lännessä
friisiläisiä. Alkaen 5 :nneltä vuosis. j. Kr. tanskalaiset
(daanit) tunkeutuivat maahan, jolloin osa angleja
lähti Britanniaan ja muut asukkaat sulautuivat
yhteen tanskalaisten kanssa. S :iä (Etelä-Jyllantia)
hallitsi Hetliabyssa asuva tansk. pikkukuningas.
Kun Kaarle Suuri oli kukistanut saksilaiset ja
slaavilaiset nyk. Holsteinissa, rakensi
kuningas Godfred 808 maansa suojaksi vallin
(Dane-virke) Eiderin pohjoispuolelle. Kuningas Gorm
Vanhan aikana 10 :nnellä vuosis. yhdistettiin S.
Jyllannin kera tansk. saarivaltakuntaan. Sitä
hallitsi 13 aineita vuosisadalta alkaen eräs
Tanskan kuningassuvun nuorempi haara herttuoina.
Herttua Valdemar V, joka 1326 pääsi Tanskan
kuninkaaksi, luovutti S:n Holsteinin kreivi
Gerhardille tansk. lääninä sekä sääsi samalla, ettei
S:iä vastaisuudessa yhdistettäisi Tanskaan (C o
listi t u t i o Valdemariana). Tähän aikaan
saksan kieli tuli S:n hallintokieleksi. Kun
Valdemar 1329 menetti Tanskan kruunun, antoi
Gerhard hänelle S:ii takaisin, mutta vahvistutti
itselleen Valdemarin säännöksen sekä sukunsa
perintöoikeuden S:ssä. V. 1386 Holsteinin kreivi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0785.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free