- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1515-1516

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sliippi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1515

Slotte—Slovaakit

1516

Baranovitsin radan ja Sara-joen varrella;
21.440 as. (1011), joista n. 2/3 juutalaisia, loput
roomal.-katolisia, myös muhamettilaisia. — Useita
kirkkoja, kymmenkunta synagogaa, linna.
Muutamia kouluja. Vähäistä teollisuutta.
Joki-satama. — S. perustettiin kenties jo 800-luvun
lopulla. Monien kohtaloiden jälkeen S. 1316
joutui Liettualle, oli 1341-92 suuriruhtinaskuntana.
Vladislaus IV:n (1632-48) ajoista alkaen
Liettuan valtiopäivät pitivät kokouksiaan S:ssa.
S. joutui sitten vähitellen rappiolle, etupäässä
uskon nol 1 is-valtiollisten riitaisuuksien
vaikutuksesta. Tuli 1795 Venäjälle. Saksalaiset
miehittivät sen syksyllä 1915.

E. E. K.

Slotte. 1. Carl Johan S. (1827-1903),
valtio-päivämies, talonpoikaissäädyn puhemies, toimi
maanviljelijänä kotipitäjässään Alavetelissä,
sittemmin myös kunnallistoimissa, esim. 1867-73
kunnallislautakunnan puheenjohtajana; v:sta 1875
kuntakokouksen puheenjohtajana. Otti
talonpoikaissäädyn jäsenenä osaa kaikkiin valtiopäiviin
v :sta 1863 olien jäsenenä useissa valiokunnissa.
Talonpoikaissäädyn puhemiehenä 1877-91, jossa
toimessa sai osakseen suurta tunnustusta;
viime-main. v. hän valtiopäiväin avajaisissa pitämänsä
puheen johdosta, jossa hän avoimesti lausui ilmi
kansan huolestuneen mielialan valtiollisen aseman
muutoksen johdosta, antoi erikoisen säädyn
hyväksymän selityksen. Oli jäsenenä useissa
valtion asettamissa komiteoissa (esim. papiston
palkkausta, metsänhoitoa ja asevelvollisuuden
järjestämistä pohtivissa). Perusti ensimäisen
kansakoulun Alaveteliin. G. R.

2. Karl Fredrik S. (1848-1914), suom.
fyysikko, edellisen poika, yliopp. 1867, f il. kand.
1872, fil. lis. 1882. Toimittuaan koulunopettajana
Turussa 1876-80 ja yleisen ja sovelletun fysiikan
v. t. vanhempana opettajana polyteknillisessä
opistossa 1881-82 S. nimitettiin viimemainitun
viran vakinaiseksi haltiaksi 1882 ja 1908
teknillisen korkeakoulun fysiikan professoriksi.
Suomen tiedeseuran julkaisuihin sekä ulkomaisiin
tieteellisiin aikakauskirjoihin S. on painattanut
joukon arvokkaita tutkimuksia. S. osoittautui
jo lisensiaatti väitöskirjassaan (,,Uiulersökningar
angående den inre friktionen hos vätskor", 1882)
taitavaksi, huolelliseksi ja kriitilliseksi
kokeilijaksi ja tutkijaksi. Siinä hän määräilee
suolaliuosten n. s. sisäisen friktsionin ja suolojen
kemiallisen kokoomuksen keskinäistä yhteyttä
ja friktsionikoeffisientin riippuvaisuutta
nesteiden lämpötilasta. Tämän koeffisientin
laskemi-seksi vettä varten hän antaa yksinkertaisen ja
tarkan kaavan. Aloittamaansa työtä tällä alalla
S. jatkoi ja esitti tuloksensa Suom. tiedeseuran
,,öfversigt" sarjassa 1890, 1895, 1905. Näissä
tutkimuksissa käsitelty nesteiden
molekylivoi-mien ja sisäisen friktsionin yhteys johti S:n
tutkimukset sille alalle, missä hän
suuriarvoisim-man työnsä on suorittanut, nimittäin nesteiden
ja jähmeiden kappaleiden kineettisen teorian
suunnittelemiseen. Tällaisen teorian
aikaansaamiselle S:n onnistui rakentaa hyvä perustus.
Kineettisen teoriansa avulla hän m. m. on
laskenut molekylien värähdysnopeudet, suuruudet ja
värähdysluvut 26 metallille
(..Molekular-pliysika-lische Konstanten für einfache feste Körper",
Suom. tiedeseur. Acta XL, 1910). S. on monessa

julkaisussa koettanut määrätä homogeenisten,
isotrooppisten, yksinkertaisten juoksevien tai
jähmeiden kappaleiden liimpövärähdyksistä
johtuvaa n. s. molekulaari- 1. lämpöpainetta („über
den molekularen l)ruck und die
Oberflächen-spannung geschmolzener Metalle", Acta XXXV,
1908). S:ii muista tieteellisistä julkaisuista on
mainittava hänen lämpöopillisia seikkoja (kuten
esim. ominaislämpöä ja sulamislämpöä) sekä
kappaleiden kimmoisuutta ja sähköoppia
käsittelevät tutkimuksensa (,,über die innere Bewegung
und die Schmelzwärme der Metalle", Acta Xiv,
1911; „über die Elasticität der Metalle", XXX VI,
1899, XXIX, 1900 ja XXXV, 1908; „über eine
Beziehung zwischen der
Dielektrizitätskonstan-ten und dem spezifischen Volumen dielektrischer
Körper", XLIV, 1914). Monivuotisten
luennoiden tuloksia ovat hänen oppikirjansa
„Meka-niska värmeteorin och dess tillämpningar" (2 os.,
1912) ja ,.Fysikens grundprinciper" (1913).
Julkaisusarjaan ,,Abo universitets lärdomshistoria"
S. on kirjoittanut matematiikkaa ja fysiikkaa
käsittelevän osan. [Hj. Tallqvist, „Minnestal
öfver professoren K. F. S." (Acta XLVI, 1915).J

U. S :n.

Slottsbacken ks. Tammisaari.

Slovaakin kieli ja kirjallisuus. S. kieli

on tsekin kielen lähin sukulainen ja eroaa tästä
etupäässä siinä, että se on vanhanaikuisempi
kuin tsekin kieli. Sitä puhutaan
Luoteis-Unka-rissa. Läntisenä rajana on Morava- (March-)
joki. Tonavaan asti slovaakkien kielialue
ulottuu vain Pozsonyin kohdalla. Siitä kieliraja
käy mutkaisena viivana itää kohden
Balassa-Gyarmatin kaupungin tienoille kääntyen täällä
koilliseen Rima-Szombatin ja Kassan ohitse
Ungvärin kaupunkia kohti. Pohjoisena rajana
ovat Karpaatit. Pienempiä kielisaaria on
mainitun alueen eteläpuolellakin. Lännessä
slovaakki-laisalue rajoittuu tsekki Iäiseen, pohjoisessa
puolalaiseen, koillisessa vähävenäläiseen ja etelässä
unkarilaiseen kielialueeseen. Aina Unkarin
valtakunnan perustamisesta saakka, jota ennen
slovaakit olivat kuuluneet suurmääriläiseen
valtakuntaan, on slovaakkien kielialue
vähentymistään vähentynyt. — S. kirjallisuus
alkaa 18:nnen vuosis. lopulta, jolloin A. Bernoläk
alkoi käyttää länsislovaakkilaista murretta kir
jakielenä. Siihen asti oli slovaakeilla ja
tsekki-läisillä yhteinen kirjakieli. 1840-luvulla tuli
slovaakkien kansallisen herättäjän Ludevit Stürin
vaikutuksesta keskinen murre vallitsevaksi
kirjakielessä. Lukuisista kirjailijoista, joiden
joukossa on muutamia alkuperäisiä kykyjä,
mainit-tavimmat ovat runoilijat Jan Ilolly
(1785-1849), Slädkovic, Sam o Chalupka,
J. Kräl, Svetozar Hurba n-V a j a n s k y,
novellinkirjoittajat J. Kalincäk ja
sanoma-lehtimiehet Skultety ja V.
Pauliny-T ö t h. Slovaakin kielioppeja ja sanakirjoja:
Ilattala, „Mluvnica jazyka slovenského" (1864) ;
Czambel, „Rukovät’ spisovnej reci slovenskej"
(1902); Bernoläk, ,,Lexicon slavicum
bohemico-latino-germanico-hungaricum" (6 os. 1825-27);
Loos, ,,Slowakisch-ungarisch-deutsches
Wörter-buch" (1871). J. J. M.

Slovaakit (slovdk, mon. slovdci, unk. töt),
länsislaavilainen kansa Luoteis-Unkarissa,
tsek-kiläisten lähin sukulainen, kuuluivat 9:nnellä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0788.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free