- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1519-1520

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Slowacki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1519

tarudraama .,Lilla Weneda" ja näytelmä
„Ma-zepa" (1840). Ehjin S:n laajemmista teoksista
011 varmaan romanttinen runoelma ,,Beniowski"
(1841), joka on puolalainen vastine Byronin
,J)on Juanille" ja Arioston »Orlando
Furio-solle". Runoelman venyviin puitteiliin on
mahdutettu useita poikkeuksia sivullepäin, joissa
tekijä purkaa persoonallisia tunteitaan.
Varsinkin merkilliset ovat hyökkäykset Mickiewicziä
vastaan. Mutta 1842 tapahtui runoilijassa
täydellinen käänne. Hän joutui kuten Mickiewiczkin
Towiaiiskin mystillisen uskonnollisuuden
alaiseksi. Uhma ja voima hävisivät, runoilija
katsoi itseänsä nyt Jumalan tulkiksi, jonka
tehtävänä on ilmoittaa Puolan kansalle, miten sen
yksilöiden on elettävä ja kärsimysten ja
sielunvaelluksen kautta päästävä lopulliseen
täydellisyyteen. Tältä aikakaudelta on Calderonin
vaikutuksen alaisena kirjoitettu näytelmä ..Ksiijdz
Marek" (1843), runoelma ,,Sen sebrny Salomei"
(..Salomen hopeinen uni"), jossa esitetään, miten
siitä, että ei noudata unessa saatua ilmoitusta,
seuraa rangaistus, ja hämärä, mutta paikoittain
syvämietteinen ja kaunis runoelma ..Kröl-Duch"
(»Kuningas Henki", 1847). Käytyään 1848
Pose-nissa tapaamassa äitiään, jonka kanssa
vaihtamansa monet ja laajat kirjeet muodostavat
erittäin mielenkiintoisen osan S:ii tuotantoa,
runoilija kuoli keuhkotautiin, joka oli aina
nuoruudesta asti jäytänyt hänen voimiaan. Pariisissa
huhtik. 4 p. 1S49. Huolimatta kaikesta
rikkinäisyydestä ja ärtyisyydestä on S:ii hehkuva,
väririkas ja harvinaisen mielikuvituksen
kantama tuotanto Mickiewiczin ohella Puolan
kirjallisuuden suurinta ja tenhoovinta. Hän oli
demokraattisin kaikista Puolan romantiikan
suurista kirjailijoista, ja ehkäpä siksi tuskin edes
itse Mickiewicz on siinä määrässä kuin S-
vaikuttanut uusimpaan puolalaiseen runouteen.
Täydellisin S:n koottujen teosten painos on A.
Gön-skin julkaisema (6 os. 1909). [Elämäkerrallisista
tutkimuksista laajin Malecki’n (2 os., 1866-69).]

J. J. M.

Sloveenin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
S. k. kuuluu eteläslaavilaisten kielten ryhmään
ja on likeltä sukua serbokroaatin kielelle.
Erityisominaisuuksia: nasaalivokaali ö on
muuttunut o:ksi, tj c :ksi ja dj /:ksi. Esim. röka
’käsi’ (alkumuoto röka), jota vastoin
serbokroaa-tissa samoinkuin venäjässä ja tsekissä ruka;
svéca [svëtsa] ’kynttilä’ (alkumuoto svëtja’),
jotavastoin serbokroaat. svijeéa, bulg. svesta, mutta
ven. svjetia; viéja ’raja’ (alkumuoto medja),
jotavastoin serbokroaat. medja, bulg. mezda, ven.
meza’. S. k:ii alue on kolmio, jonka koillisesta
lounaaseen suuntautunut kantasivu nojaa
serbo-kroaattilaiseen kielialueeseen. Siihen kuuluu
Itävallan kruununmaista melkein koko Krain
(paitsi Gottscheen saksalaista kielisaarta),
Ist-rian pohjoisosa, Görz (sloveeniksi Gorica, äänn.:
Gori’tsa), kaakkoinen osa Kärnteniä, eteläinen
Steiermark ja siilien rajoittuva pieni kappale
Unkaria Mur-joen ympärillä sekä pieni kulma
Udinen piirikuntaa Italiassa. Adrianmereen se
ulottuu Triestin-lahdessa. Se on alppimaata,
jossa eri laaksojen murteet eroavat melkoisesti
toisistaan. Noin yhdeksän vuosisataa sitte tämä
kielialue oli paljoa isompi, ulottuen pohjoisessa
Tonavaan saakka. Kun sloveenit jo varhain

1520

kadottivat itsenäisyytensä, on saksalaisuus
vähitellen noin tuhannen vuoden ajalla valloittanut
suurimman osan entistä sloveenilaista aluetta
pohjoisessa ja lännessä. Vasta 19:nnellä vuosis.
on sloveenilainen kielialue pysynyt jotenkin
muuttumattomana Itävallan maissa. LTnkarissa
ja Italiassa ovat s. k:n päivät luetut. Sloveenin
kielioppeja: Kopitar, „Gramniatik der slow.
Sprache in Krain. Kärnten und Steiermark"
(1808), Miklosich, ,,Vergleichende Grammatik der
slaw. Spraclien" ja siihen perustuva Suman,
,,Slo-venska slovnica" (1881). Sket. „Slo\v. Sprach- und
übungsbuch" (useita pain.), Peenik, ..Praktisehes
Lehrbuch der slow. Spraehe" (Hartlebenin
,.Kunst der Polyglottie", nid. 31). Sanakirjoja:
Janezie, „Slow.-deutsches Wörterbuch" (1905)
ja Pletersnik, „Slovensko-nemski slovar" (2 os.,
1894-95).

2. Kirjallisuu s. S. k. on nuori. Tosin
on muutama pieni muistomerkki sloveenin
kielestä jo 10:nneltä ja 14:nneltä vuosis., mutta
varsinaisesta kirjallisuudesta ei voi puhua
ennenkuin 1500-luvun puolivälissä, jolloin
sloveenilais-ten keskuuteen levisi protestanttinen liike.
Silloin toimitti Primus Trubar ja hänen apulaisensa
useita protestanttisia uskonnollisia kirjoja
kansankielellä. mutta seuraavan vuosisadan alussa
oli katolinen reaktsioni jo ehtinyt tukahuttaa
tämän liikkeen ja alkavan s. k:n. Vasta silloin
kun Napoleon oli valloittanut sloveenilaiset maat,
alkoi kansallinen herätys. Sen etevimpänä
kirjailijana oli runoilija V a 1 e n t i n V o d n i k
(1758-1819). Niin sanottu ..illyriläinen liike" tempasi
sloveenitkin mukaansa. Kuitenkaan nämä eivät,
kuten Kroatsian slaavilaiset, luopuneet omasta
kirjakielestään yhteisen serbokroaattilaisen
kirjakielen hyväksi, vaikka sloveenilaissyntyinen
runoilija ja sloveenilaisten kansanlaulujen
kokooja Stanko Vraz siihen kehoitti ja itse
kirjoitti serbokroaatiksi. Siilien vaikutti enimmin
etevä slaav. kielten tutkija,
sloveenilaissyntyinen B. Kopitar, uuttera kansanvalistaja ja
sanomalehtimies J. Bleiweis (1808-81) ja suuren
lyyrikon F. Preserenin (1800-49) runous,
joka yhtäkkiä kehitti sloveenin kielen
huomattavan korkealle. Sen jälkeen 011 syntynyt
erittäin elinvoimainen kirjallisuus. Runoilijoista on
mainittava Fr. L e v s t i k, J. Stritar, S.
Gregorcic ja varsinkin A. Askerc
(1856-1910) ja O. Zupancic (s. 1878). ja
romaanin-sekä novellinkir joitta jista J. J u r c i c. J. T
a-v e a r sekä lahjakas J. C a n k a r. joka on
esiin-tvnyt myöskin näytelmäkirjailijana.
Kansanrunokokoelmista on ennen kaikkea mainittava K.
Strekeljin erinomaisesti järjestämä laaja,
useampiosainen ,,Slovenske narodne pesmi". joka alkoi
ilmestyä 1895. J. J. M.

Sloveenit, eteläslaavilainen kansa Etelä-Ith
vallassa Isonzon. Savan ja Dravan yläjuoksun
ja Unkarissa Mur joen ympärillä sekä pienessä
kolkassa Koillis-Italiaa. Heidän päämaanaan on
Krain. Kun s. 6:unella vuosis. saapuivat
pohjoisesta päin, joutui heidän haltuunsa koko alue
Adrianmeren pohjoispään ja Tonavan välillä sekä
lounainen osa nykyistä Unkaria. Pohjoisessa se
rajoittui tsekkiläiseen ja koillisessa
slovaakkilai-seen, lännessä saksalaiseen, lounaassa
italialaiseen ja idässä kroaattilaiseen alueeseen. Oltuaan
ensin vuorottain avaarien alaisina, vuorottain

Sloveenin kieli ja kirjallisuus—Sloveenit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0790.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free