- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1521-1522

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Slovintsit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1521

Slovintsit—Smaltiini

1522

itsenäisinä, s. joutuivat 789 frankkilaisvallan
yhteyteen ja 10:nnen vuosis. alussa Baierin
herttuan yliherruuteen, kunnes keisari Otto II 976
teki Kärntenistä, joka silloin käsitti suurimman
osan sloveenilaisaluetta, erityisen
herttuakun-nan. Se ynnä Krain tuli 1278 Habsburgin suvulle
ja yhdistettiin 1335 Itävaltaan. S:n silloisen
päämaan Kärntenin mukaan heitä
nimitettiinkin keskiaikana useimmin kärntiläisiksi, lat.
carantani, muin.-ven. kronikan horutane.
Saksalaiset käyttivät heistä nimeä Windén. Heidän
oma nimensä slove’nec, joka samoinkuin
slovaak-kienkin nimi oli alkujaan, muodossa slovënin,
slaavilaisten yleisnimenä, tuli yleiseen
käytäntöön jälleen 19:nnen vuosis. 40-luvulla. Aikain
kuluessa oli suurin osa Kärnteniä ja
Steiermar-kia saksalaistuuut ja s:n päämaaksi tuli jo
keskiajan lopulta Krain (sloveen. Kranjsko,
roo-malaisajan Carnia, Carniola), josta ainoastaan
Gottschee (sloveen. Kocevje) ympäristöineen jo
keskiajalla saksalaistui. Pienuudestaan
huolimatta — s:ja on n. 1 1/2 miljoonaa, joista enempi
kuin 99% on katolisia, — on tämä kansa yleisen
edistyksensä puolesta asetettava heti
valistuneim-man slaavilaisen kansan, tsekkiläisten jälkeen.
Kansanvalistus 011 verrateu korkealla kaunalla,
samoin aineellinen toimeentulo, siitä huolimatta,
että s. eivät ole itsehallinnon puolesta samassa
asemassa kuin tsekkiläiset, Galitsian puolalaisista
puhumattakaan. Sloveenin kieli on Krainissa
virallisena kielenä saksan kielen rinnalla, vaikka
sillä tosin ei ole kaikkia niitä oikeuksia kuin
jälkimäisellä. Kansakoulut ovat sloveenilaisilla
seuduilla kansankielisiä, mutta yksinomaan
slovee-nilaisia kymnaaseja ei ole. Sen sijaan on neljä
sloveen ilais-saksalaista lukiota Krainissa.
Slo-veenilaisen yliopiston perustamisesta Laibachiin
on jo kauan ollut kysymys. Laibachissa toimii
sloveenilainen teatteri ja ooppera, ja
tieteellis-kirjallisten harrastusten keskuksena on 1863
perustettu „Slovenska Matica" niminen
kirjalli-suudenseura. Alkeellisemman kansanvalistuksen
asiaa katolisessa hengessä ajaa »Druzba svetega
Mohorja" (..Pyhän Hermagorin seura")
Klagen-furtissa. J. J. M.

Slovintsit, pieni slaav. heimo Stolpen
piirikunnassa Taka-Pommerissa. Heidän kielessään,
jota puhuu enää vain n. 200 henkeä Garden ja
Sehmolsinin pitäjissä, on muutamia
ominaisuuksia, jotka muistuttavat Itämeren vendien jo
aikoja sitten kuollutta kieltä. Toiselta puolen se
taas muutamien muiden ominaisuuksiensa
puolesta liittyy sen naapuruudessa puhuttuihin
kasu-bilaisiin murteihin, jotka kuuluvat puolan
kieleen laajemmassa merkityksessä.
Vanhanaikui-suutensa takia on slovintsin kieli ollut erityisen
huomion esineenä. [F. Lorentz, „Slovinzische
Grammatik" (1903), sama, „Slovinzisches
Wörter-buch" (1908-12).] J. J. M.

Sluis ,/slöis] (myös Sltiys), kaupunki
Alankomaiden lounaiskolkassa, Belgian rajalla,
Zeelandin maakunnassa, n. 7 km rannikolta; 2,364 as.
(1904). — Muutamia vanhoja rakennuksia.
Kanava Bruggeen. Viedään sokerijuurikkaita ja
viljaa. — Oli keskiajan jälkipuoliskolla tärkeä
satamakaupunki ja luja linnoitus. S:n edustalla
Englannin kuningas Edvard III 1340 voitti
ransk.-genovalaisen laivaston.

Slum [siam] (engl.), syrjäkatu, laitakaupungin

katu. — S 1 u m m i 1 ä h e t y s, Pelastusarmeijan
toiminta kurjimmin asuttujen kaupunginosien ja
-kortteleiden keskuudessa.

Sluter (Slüter) [sly-], Claus (k. n. 1406),
alankoni.-burgundilaisen kuvanveistäjäkoulun
pää-mestari 14:nnellä vuosis., oli Burgundin
hert-tuahovin palveluksessa. Teki jälkeen v:n 1385
Dijon’in lähellä olevaan luostariin
kuvanveistok-sia, esim. kuutta profeettaa luonnollisessa koossa
esittävän n. s. Mooses-kaivon, jonka
henkilökuvat ilmaisevat itsetietoista luopumista
goottilaisesta tyylistä ja voimakaspiirteistä,
renesans-siin viittavaa realismia. [Kleinclauss, ,,C. S. et
la sculpture bourguignonne au XV siècle".]

E. R-r.

Sluuppi (ruots. slup, < ransk. chaloupe, <
holl. sloep), pienehkö yksimastoinen huvipursi;
suuri laivavene. — Sluuppiriki (engl.
sloop-rig), takila pienenlaisessa
rannikko-purjealuksessa, jossa on yksi jatkollinen masto ja
kokkapuu liivaripuomeineen. Purjeita siinä on puomin
ja kahvelin varassa oleva isopurje, latvapurje,
taakifokki, liivari ja jaakari sekä joskus myös
nostettava raakafokki. Sluupin runko on yleensä
kömpelömpää rakennetta ja purjeet, etenkin
liivari, pienemmät kuin kutterissa. F. L.

Slöör, Kaarlo Aleksanteri (1833-1905),
kirjailija; tuli ylioppilaaksi 1851, maisteriksi
1857; toimittuaan Pietarin suomalaisen
seurakunnan kansakoulujen tarkastajana S. tuli 1865
suomalaisen ja 1899 ruotsinkielisen virallisen
lehden toimittajaksi; oli 1868-70 Suomalaisen
kirjallisuuden seuran sihteerinä; keräili 1854
kansanrunoja Kaakkois-Karjalassa ja Polijois-Inkerissä;
suomentanut Shakespearen näytelmän »Macbeth"
(ensimäinen Shakespeare-suomennos), ottanut
osaa »Vänrikki Stoolin tärinäin" kääntämiseen
ja teoksen »Kertomuksia ihmiskunnan
historiasta" kirjoittamiseen. (S:n salanimi: Santala.)

Sm 1. cm; sm2 1. cm2; sm3 1. cm3 ks. Cm
ja Metrijärjestel m ä.

Smaalenenes amt [smölë-], Norjan kaakkoisin
amti, lvristiaanian-vuonon ja Ruotsin rajan
välissä; 4,144 km2 (josta 268 km2 sisävesiä),
152,306 as. (1910), 37 km2:llä (Jarlsberg og
Laurvig nimisen amtin jälkeen Norjan
taajim-min asuttu amti). — Rannikko tavattoman
rikkoutunutta (edustalla m. m. Hvalerin
saariryhmä). Itäosa, rannikko ja Glommenin varsi
matalampaa maata. V. 1907 maa-alasta 22,8 %
oli peltoa ja niittyä, 58,2 % metsää.
Pääelinkeinot maa- ja metsätalous. Viljansato 1912 oli
746,770 hl (josta kauraa 573,388 hl),
perunan-sato 764.646 hl; 1910 oli nautakarjaa 66,728,
hevosia 12.937, sikoja 27.462, lampaita 4,343 ja
vuohia 191 kpl. Teollisuus myös kehittynyt
(tehtaissa 1907 oli 12.806 työmiestä). Kalastus
niinikään tärkeä (1,752 kalastajaa 1910). —
Rautatie Kristiaaniasta Gööteporiin kulkee S. a:n
kautta. — Pitkin Glommenin vartta on
linnoituksia. — Pääkaupunki Moss. (E. E. K.)

Smaltiini 1. speiskoboltti, yleisin
ko-bolttimineraali. kokoomukseltaan koboltti a rsen id i
CoAso, holoedris-regulaarisesti, useimmiten
kuutioina ja oktaedreina kiteytyvä, väriltään
tinan-valkea. S:ia tavataan n. s. koboltti juonissa
kvartsin, muiden koboltti- sekä
nikkelimineraa-lien ja kiisujen seassa. Löytöpaikkoja ovat esim.
Marienberg, Annaberg ja Joachimsthal. P. E.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0791.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free