- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1525-1526

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Smith ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1525

tustuen Pariisissa fysiokraatteihin ja Voltaireen.
Hänen ensimäinen teoksensa oli ,,Theory of moral

sentiments" (17-59).
Maailmanmaineensa S. saavutti
kirjallaan ,,Inquiry into
the nature and causes of
the wealth of nations"
(„’Tutkimus kansojen
rikkauden luonnosta ja
syistä". 1776). —
Kan-sallisrikkauden lähteenä S.
pitää työtä eikä niinkuin
fysiokraatit maaperää tai
niinkuin merkantilistit
ulkomaankauppaa. Työn
tulosten kartuttamiseksi
on lisättävä työn
tuottavuutta, jota S : n mukaan
varsinkin edistää työn jako
ja mvöski n tvöth/
saasta-vien ja helpottavien
koneiden käytäntöön ottaminen. Yksityistalouksien
välisen työn jaon johdosta käy tuotteiden vaihto
tarpeelliseksi. Hyödykkeillä 011 siten
käyttöarvonsa ohessa myös vaihtoarvo, jonka
todellisena mittana on työ. Tärkeä ja uusi on S:n
oppi hinnan muodostuksesta. Luonnollinen hinta,
joka on hintaa muodostavien tekijäin
normaalinen tulos, on erotettava satunnaisten häiriöiden
vaikutuksen alaisesta ja luonnollisen hinnan
ylä-ja alapuolella kieppuvasta markkinahinnasta.
Luonnollista hintaa muodostavina aineksina ovat
työpalkka, pääomavoitto ja maakorko, joista
toiselta puolen myöskin tulot syntyvät. Palkan
alimman rajan määrää työläisen ja hänen
perheensä ylläpidoksi välttämättömän tarpeellinen
hyödykepal jous. Pääomavoittoon sisältyy sekä
korko että liikevoitto ahtaammassa
merkityksessä. Maakorko on S:n määrityksen mukaan
jonkun maa-alueen käyttämisestä suoritettu
hinta. Puhuessaan pääoman kerääntymisestä S.
myöskin saa tilaisuuden antaa esityksen rahasta
ja pankkilaitoksesta. Arvostellen ankarasti
mer-kantiilijärjestelmää ja sen rajoituksia hän
tekee sen talouspoliittisen vaatimuksen, että
yksilön taloudelliselle toiminnalle on suotava täysi
vapaus. Mutta vaikka hän olikin periaatteessa
jyrkkä vapaakaupan mies, piti hän kuitenkin
eräissä tapauksissa siitä poikkeamista
välttämättömänä ja luuli, ettei esim. Englanti tulisi
koskaan luopumaan suojelustullijärjestelmästään.

Tarkoin rajoittamalla aineensa ja
käsittelemällä taloustieteen kaikkia tärkeimpiä
kysymyksiä S. on määrännyt tämän tieteen alan.
Fysiokraatit (Quesnay), joilta S. on saanut paljon
vaikutuksia, olivat kyllä jo ennen häntä ottaneet
talouselämän ilmiöt yhtenäisen ja
järjestelmällisen käsittelyn alaisiksi, mutta eivät olleet
lähtökohtansa yksipuolisuuden tähden päässeet
tyydyttäviin tuloksiin. Vasta S. käsitti oikein
kansantalouden olennaiset tekijät ja niiden
keskinäisen yhteyden. Mutta S. ei ole ainoastaan
yhdistänyt taloustieteen hajalla olleita osia
yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, hän on myöskin
itsenäisesti perustellut ja kehittänyt tärkeitä
tie-teensä osia, esim. työnjaon, pääoman ja
hinnanmuodostuksen teoriaa, ja häntä on nimenomaan
pidettävä teoreettisen finanssitieteen perustajana.
— S. on kehittänyt luonnonoikeusfilosofian ja

1526

fysiokraattien y. m. valmistaman taloudellisen
liberalismin pyöristetyksi taloustieteelliseksi
järjestelmäksi, jossa hän varsinkin tähdentää vapaan
kilpailun, elinkeinovapauden, tarpeellisuutta. Hän
on erinomaisen varmasti oivaltanut aikansa
tarpeet ja ihanteet ja kansantalouden alalla
pukenut ne selvään ja sattuvaan muotoon. Tästä
olikin seurauksena, että hänen vaikutuksensa on
ollut tavattoman laaja ja voimakas. Enemmän
kuin puolen vuosisataa S. hallitsi
taloustieteellistä ajattelua ja talouspolitiikkaa; n. s.
vapaamielisen I. klassillisen taloustieteellisen
koulukunnan opin perustuksena on hänen
järjestelmänsä, varsinkin siinä muodossa, minkä sille
antoi hänen oppilaansa Ricardo. [Oncken, „A. S.
in der Kulturgeschichte"; Hasbacli,
,,Unter-suchungen iiber A. S. und die Entwickelung der
politischen Oekonomie"; Rae, „Life of A. S.";
Jentsch, „A. S."] J. F.

Smith [smip], George (1840-76), engl.
assyriologi, alkuaan vaskenpiirtäjä, joka
valmistaessaan tauluja erääseen Rawlinsonin
nuolenpääkirjoitusten julkaisuun mieltyi assvriologisiin
tutkimuksiin ja antautui niihin kokonaan 1866.
Ennen pitkää hän herätti tutkijana yleistä
huomiota, ja kun hän 1872 British Museumista löysi
nuolenpäätaulun, joka sisältää raamatullisen
vedenpaisumuskertomuksen ass. toisinnon, niin
,,Daily Telegraph"in omistaja kustansi
retkikunnan, joka S:n johdolla toimitti tuloksellisia
kaivauksia Kujundzikissa. Käytyänsä toistamiseen
itämailla S. julkaisi 1875 ,,Assyrian discoveries".
Kolmannella matkallaan, johon otti osaa m. m.
maamiehemme K. F. Eneberg (ks. t,), S. kuoli
1876. S:n muista julkaisuista ovat tärkeimmät
,.History of Assurbanipal" (1871), ,,Eponyin
ca-non" (1875) ja ,,The Clialdean account of
Genesis" (1875; 6:s pain. 1880). K. T-t.

Smith [smip], Gold wi n (1823-1910), engl.
historioitsija ja politikko; toimi ensin
professorina Oxfordissa, mutta muutti sittemmin
Ame-riikkaan, missä jonkun aikaa oli opettajana
Ithakan yliopistossa; teoksia: „Irish liistory and
irish character" (1861), ,,Relations between
England and America" (1869), ,,Political destiny of
Canada" (1879), „The conduct. of England to
Ireland" (18S2), „Canada and the Canadian
question" (1891), „History of the United States"
(1893).

Smith [smip], Robert Payne (1818-95),
engl. orientalisti, Bodleyan kirjaston alijolitaja
1857, teologian prof. Oxfordissa 1865, dekaani
Canterburynsä 1871. S :n pääteos on ,,Thesaurus
Syriaeus" (1868). K. T-t.

Smith [smip], Sidney (1771-1845), engl.
kirjailija. Yhdessä Jeffrey’n ja Broughamin
kanssa S. perusti aikakauslehden ..Edinburgh
Review" (1802), jossa hän, innokas
whig-puoluelainen kun oli, taisteli vapaamielisten
pyrintöjen puolesta. Hänen teoksistaan ovat ensi
sijassa mainittavat hänen kuuluisat kirjeensä
,,Letters on the subject of the eatholics, to my
brother Abraham" (1808). 11. Kr-n.

Smith [smip], Sir William Sidney
(1764-1840), engl. amiraali; meni jo poikana
meripalvelukseen ja yleni Ameriikan sodassa 1780
upseeriksi. Myöhemmin hän kunnostautui sodassa
Ranskaa vastaan, mutta joutui omavaltaisuutensa
tähden usein rettelöihin esimiestensä kanssa;

Smith

Adam Smith.

(S.H.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0793.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free