- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1527-1528

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Smith ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1527

Smith—Smolensk

1528

v. 1799 hän menestyksellä puolusti St Jean
d’Acrea Bonapartea vastaan ja otti sitten osaa
taisteluun Egyptiin jääneitä ranskalaisia
joukkoja vastaan; 1807 hän saattoi Portugalin
hal-litsijaliuoneen jäseniä heidän pakomatkallaan
Brasiliaan. </. F.

Smith [smip], William Robertson
(1846-94), engl. orientalisti, heprean ja V:n T:n
eksegetiikan prof. Aberdeenissa 1870. herätti
raa-matunkritiikkinsä vuoksi paheksumista ja luopui
virastaan 1881, antautui sitten arabian kielen
opintoihin, kävi Egyptissä ja Arabiassa,
nimitit li in arabian lehtoriksi Cambridgeen
yliopistoon 1883 ja professoriksi 1889. Julkaisuja:
„I\inship and marriage in early Arabia" (1885,
1903), ..Leotures on the religion of the semites"
(1889, 1894; saks. 1899) y. m. K. T-t.

Smithianismi [smip-], se taloustieteellinen
suunta, joka edelleen kehitti Adam Smithin
vapaani i el i st ii j ä r j e.st elmää.

Smithin-salmi [smipin-], salmi
Pohjois-napa-maissa. Grönlannin luoteisosan ja Ellesmere-maan
viili ssä. Sen keksivät 1616 Bylot ja Baffin;
siellä ovat tutkimuksia suorittaneet Inglefield,
Kane, llaves, Hall. Näres, Greely, Peary, Sverdrup.

Smithsonian institution [smipsonian,
insti-ijiV&ny, Washingtonissa Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa oleva tieteellinen laitos, perustettu 1846
engl. luonnontutkijan James S m i t h s o n i n
(k. 1829) tekemällä lahjoituksella (n. 21/z
miljoonaa Smk.). Laitoksen yhteydessä on kirjasto,
luonnonhistoriallinen museo, kansatieteellinen
museo, astrofyysillinen observator!,
eläintieteellinen puutarha, y. m. Se julkaisee erinimisiä
tutkimussarjoja: ,,Smithsonian contributions to
knowledge", ,,Annual reports", ..Miscellaneous
collections" y. m. Y. 1910 S. i:n rahavarat
olivat n. 5 milj. mk. [Rliees, „The S. i." (1846-99).]

J. F.

Smithsoniitti ks. S i n k k i v ä 1 k e.

Smoke [smouk] (engl.), savu.

Smoking [smoukirj] (engl.), tupakanpoltto;
lyhyt, liepeetön, edestä avoin, musta
vierailu-takki (Englannissa käytetään tav. nimitystä
dillner jacket).

Smolensk /-e’-/. 1. Kuvernementti (ven.
Smo-lenskajn gubernija) Keski-Venäjällä,
Moskovasta länteen, Dneprin yläjuoksun ympärillä;
56.043 km2, 2,117,700 as. "(1913), 35 km2:llä.
-S:n pinnanmuodostuksen määrää luoteesta käsin
S:iin tuleva matala, laaja Keski-Venäjän
maanselkä. Korkeimmat kohdat ovat pohjoisessa
(n. 300 m yi. merenp.); eteläisten piirikuntien
kukkulat kohoavat vain 230 m yi. merenp.
Itäosa on yleensä tasaista, metsätöntä, länsiosassa,
siellä täällä kumpujonoja. Pohjoisessa Beljskijn
piirikunnassa on paljon rämeitä ja järviä.
Maaperä on enimmäkseen jääkautista syntyä. S:n
itää-osa kuuluu Dneprin vesialueeseen, pohjoisosa
Yäinäjoen (lisäjoki Meza), itäosa Volgan (Vazuza)
ja Okan (Ugra) vesialueisiin. Kuljettavia
vesiteitä on 2.218 km. josta höyryaluksilla 275 km.
Ilmasto mantereinen; S:n kaupungissa v:n
keskilämpö -f- 4,7° C, tammikin —10° C, heinäkin
+ 18,8° C. Vuotuinen sademäärä 700-770 mm.
Metsät 1907 peittivät 24,s % koko Sin
pinta-alasta. Asukkaista 98,4 % on venäläisiä (joista
n. 55 % valkovenäläisiä, 45 % isovenäläisiä),
loput juutalaisia ja puolalaisia. Uskontunnustuk-

seltaan venäläiset ovat kreik.-katolisia.
Lukutaitoisia 17,s <yc (Euroopan Venäjän 50
kuverne-mentissa keskimäärin 22.9 %). Maataloutta
harjoittaa 83,5 teollisuutta ja vuorityötä 4.8 %,
kauppaa ja liikennettä 3.i % väestöstä.
Pääelinkeino maanviljelys tuottaa: ruista 460.800 ton.,
kauraa 259.100 ton.. ohraa 44.900 ton., perunoita
487,100 ton. (1913), tattaria, herneitä, vähän
vehnää y. m. Tärkeimpiä S:n tuotteita kuitenkin
on pellava, jota siellä viljellään enemmän kuin
missään muussa Venäjän kuvernementissa; 1912
sitä saatiin 69,7 milj. kg (yli 1/8 Venäjän
tuotannosta). Myöskin hamppua viljellään (sato
l,i milj. kg). Kasvitarhanhoitoa harjoitetaan
kaupunkien ympäristöissä. Karjanhoito kehnolla
kannalla. V. 1913 S:ssa oli hevosia 454,600,
nautakarjaa 658.400. lampaita ja vuohia 629.000,
sikoja 296,400 kpl. — Teollisuus (sahoja,
tulitikku-, tiili-, nahka- y. m. s. tehtaita)
vähäpätöinen : aksiisista vapaan teollisuuden
tuotantoarvo 34.6 milj. mk., työväestö 12,377
henkeä. aksiisin alaisissa tehtaissa työskenteli
1,309 henkeä (1910). Kotiteollisuus myös
kehittymätöntä. Sitävastoin asukkaat suuressa
määrässä käyvät työnhaussa muilla paikkakunnilla
(Gzatskin piirikunnasta lähtee vuosittain aina
1ln miespuolisesta väestöstä muualle töihin).
Pohjoisissa piirikunnissa väestö ansaitsee melkoisesti
metsätöillä. — Vuorityötä ei ole. — Rautateitä
875 km (1912). — Kansakouluja 1.550 (oppilaita
117.907), keskikouluja 29 (opp. 8.541),
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 11 (opp. 2.297),
muita kouluja 14 (opp. 118: 1912). Lääkäreitä 184,
sairaaloita 80 (1911). — Hallinnollisesti S.
jakaantuu 12 piirikuntaan. Pääkaupunki S. 2.—
S:n kautta keskiajalla kulki suuri kauppatie
Itämeren ja Mustanmeren välillä ja sen asukkaat
krivitsit olivat vilkkaissa kauppasuhteissa
kaukaisten maiden kanssa. 1000-luvun puolivälistä
S. oli itsenäisenä ruhtinaskuntana, joka
laajimmillaan ollessaan 1100-1200-luvuilla käsitti m. m.
nykyisen Moskovan tienoot. Vv. 1395 ja 1404
Liettuan suuriruhtinas Vitovt lopetti S:n
itsenäisyyden. Taisteluissa Moskovan ja Liettuan
välillä S. enimmäkseen oli Liettuan (ja Puolan)
hallussa, kunnes se 1684 lopullisesti joutui
Venäjälle. S:n kuvernementti muodostettiin 1708,
mutta rajat ovat myöhemmin muuttuneet.
2. Edellämain. kuvernementin pääkaupunki,
kuvernementin länsiosassa, Dneprin varrella,
Orelin-Riian ja Moskovan-Brest-Litovskin radan
risteyksessä; 71,311 as. (1911). — Dneprin vas.
rannalla on kaupungin pääosa, osittain Boris
Godunovin aikaisen muurin (jäljellä m. m.
16 tornia) ympäröimä. Yli 40 kreik.-katolista
kirkkoa, huomattavin niistä Marian
taivaaseenastumisen tuomiokirkko (perust. 1100-luvulla,
hävitetty 1611. uusittu 1772), jossa säilytetään
(v:sta 1103) S:ii ihmeitätekevää Jumalanäidin
kuvaa (tarun mukaan evankelista Luukkaan
valmistama). Luterilainen kirkko. Kaksi 1812
tapausten muistoksi pystytettyä muistomerkkiä,
Glinkan (s. Sin kuvernementissa) muistopatsas.
Muutamia lukioita, reaali- y. m. kouluja,
hengellinen seminaari, liist.-kansat, museo.
Sähkörai-tiotie. Harjoitetaan melkoista vilja-, pellava-,
pellavansiemen- y. m. s. kauppaa. Tiili-, öljy-,
nahkatehtaita. — S. on Venäjän vanhimpia
kaupunkeja. Oli krivitsien pääkaupunki. Sillä oli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0794.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free