Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Smolka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1529
Smolka—
Småland
1530
sangen huomattava merkitys Moskovan sekä
Liettuan ja Puolan välisissä sodissa (,,Venäjän
avain ja portti"). Lujasti linnoitettu. V. 1395
Liettuan suuriruhtinas Vitovt viekkaudella sai
S: n haltuunsa, menetti sen muutaman v:n
perästä, mutta kukisti sen lopullisesti pitkän
piirityksen jäliceen 1404 antaen sille kuitenkin
sittemmin suuria etuja ja oikeuksia. Tällöin
kukois-tusaikanaan S :ssa oli n. 100,000 as. Monien
turilain yritysten jälkeen Moskovan suuriruhtinas
Iivana III 1514 valloitti S:n. Sitten se oli 96 v.
Moskovan hallussa, kunnes Sigismund III 20 kk.
kestäneen piirityksen jälkeen 1611
väkirynnä-köllä valtasi sen. Monta kertaa venäläiset
vuorostaan taasen sitä piirittivät, mutta vasta 1654
heidän onnistui päästä sen herroiksi.
Andruso-von rauhassa 1667 S. luovutettiin Venäjälle
määräajaksi ja 1686 se lopullisesti yhdistettiin
Venäjään. -— S:n luona Napoleon I voitti Barclay
de Tolly’n ja Bagrationiu johtamat venäläiset.
Sam. v. ranskalaisten peräytyessä Venäjältä
Kutuzov S:n luona voitti ransk. jälkijoukon
saaden sen johdosta kunnianimen Smolenskij.
E. È. K.
Smolka. 1. Franciszek S. (1810-99),
itäv.-puol. politikko. S. tuli 1840 asianajajaksi
Lember-giin; vangittiin kohta sen jälkeen sen johdosta,
että oli ottanut osaa Puolan valtakunnan
uudistamista harrastavaan salaseuraan, ja tuomittiin
kuolemaan, mutta armahdettiin. V. 1848 hän
asettui johtamaan puolalaiskansallista liikettä
Galitsiassa; sen hyväksi hän myöskin toimi
Itävallan valtiopäivillä, joilla hän lokak. 1848
valittiin puhemieheksi; valittiin 1861 Galitsian
maapäiville ja Itävallan edustajakamariin, missä
oli puolalaisten johtajia ja 1881-93 presidenttinä;
kutsuttiin tämän jälkeen herrainhuoneen
jäseneksi. S. harrasti varsinkin Galitsian
itsenäisyyden kehittämistä.
2. Stanislaw S. (s. 1854), edellisen poika,
historiantutkija, v:sta 1883 professorina
Krakovassa ja v:sta 1890 sikäläisen tiedeakatemian
sihteeri; julkaissut puolaksi useita tutkimuksia,
pääteos „Mieszko Stary i jego wiek" („M. Vanha
ja hänen aikansa", 1881); saksaksi ilmestyi
,,Ferdinands I. Bemühungen um die Ivrone von
Ungarn" (1878). J. F.
Smollet ,/smoldt], Tobias (1721-71), engl.
kirjailija. Toimittuaan laivalääkärinä useita
vuosia S., joka käytti hyväkseen matkojensa
kokemuksia useissa romaaneissaan, toi Richardsonin
ja Fieldingin kera todellisuuskuvauksen
romaaniin. Varsinkin hänen meriin
ieselämän-kuvaifk-sensa ovat erinomaisia. Hänen teoksistaan
mainittakoon: ,,Roderick Random" (1748),
,,Pere-grine Pickle" (1751), „Ferdinand, Count Fathom"
(1753), „Sir Lancelot Greaves" (1762), „The
Expedition of Humphrey Clinker" (1771). S. on
kirjoittanut myös laajan teoksen „IIistory of
England" (4 nid. 1758). II. Kr-n.
Smoolanti ks. S m å 1 a n d.
Smorzando
tsn’n-J (it., = kuoleutuen), mus.,
häipyen, samalla kertaa sekä hidastuen että [-hiljeten. S :n vastakohta on stringeudo (ks. t.).
I. K.
Smyrna (turk. Izrnir), kaupunki Turkissa,
Vähän-Aasian länsirannikolla, lujasti linnoitetun,
pitkän, kapean, hyväsatamaisen S :n-l a li d e n
itäperukassa, kauniissa asemassa amfiteatteri-
maisesti Pagos-vuoren (150 m) juurella, S:n v
i-lajeetin (55,900 km2, 1,702,911 as. 1910)
pääkaupunki, Damaskuksen ohella Turkin Aasian
suurin kaupunki, n. 250,000 as. (1904 arv. n.
275,000 as., joista n. 135,000 kreikkalaista, 75,000
muhamettilaista, 35,000 juutalaista, 10,000
armee-nialaista, 6,500 italialaista, 2,500 ranskalaista,
2,200 itävaltalaista, 1,500 englantilaista). —S:n
pohjoisosassa, alakaupungissa, ovat
frankkilais-ja kreikkalaiskorttelit, niiden eteläpuolella
basaari, armeenialaiskortteli sekä yläkaupungissa
juutalais- ja turkkilaiskorttelit. Enimmäkseen
kapeakatuisia, likaisia, talot kurjia
puuhökke-leitä. Vain rannalla, pitkin 4 km pitkää
rantalaituria, on parempia rakennuksia, jotka mereltä
käsin tulijaan tekevät viehättävän vaikutuksen.
Kenraalikuvernöörin palatsi ainoa huomattava
rakennus. Puolisensataa moskeiaa, useita
kreik.-katolisia, roomal.-katolisia, anneen, ja
protestanttisia kirkkoja, synagogeja. Kouluja,
hyväntekeväisyyslaitoksia. Roomal.-katolisen,
kreik.-katolisen ja anneen, arkkipiispan istuin. Teollisuus
vähäpätöinen (muutamia konepajoja, valimoita,
nahka- ja kaugastehtaita) ; kuuluisat S:n matot
valmistetaan sisämaan kaupungeissa. Kauppa
kukoistava; viedään rusinoita, ohraa, valoneja,
puuvillaa, viikunoita, opiumia y. m. (kaikkiaan
arvoltaan n. 75 milj. mk.), tuodaan kankaita,
rautatavaroita, sokeria, kahvia y. m. (arvoltaan
n. 100 milj. mk.). Tiliv. 1912-13 S:n satamassa
selvitettiin 2,2 milj. rek.-ton. Useimpiin
Välimeren pääsatamiin säännöllinen höyrylaivayhteys.
Rautatiet vievät S:sta pohjoiseen, Soman kautta
Pandermaan Marmara-meren rannalla, itään
Afiun-lvaraliissariin Anatolian radalla ja
kaakkoon Adaliaan Vähän-Aasian etelärannikolla. —
S. oli alk. S:ii-laliden pohjoisrannalla, kuului
aiolialaisille v:een 688 e. Kr., jolloin se joutui
joonialaisten haltuun. N. 630 Lyydian kuningas
Alyattes hävitti sen ja vasta Antigonos n. 200
e. Kr. rakensi sen uudestaan nyk. paikalleen.
Erinomaisen satamansa ja kauppa-asemansa
johdosta S. pian kehittyi kukoistavaksi
kauppakaupungiksi. Maanjäristykset 178 ja 180 j. Kr.
tuhosivat sitä, mutta Marcus Aurelius pani sen
entiseen kuntoon. Kristinopin levenemisen
pääpesä-paikkoja. Timur valloitti S:n 1402,
turkkilaiset 1424. Suurvaltain sodan aikana engl.-ransk.
laivasto keväällä 1915 useita kertoja pommitti
S:aa, mutta maihinnousujoukkojen
valloitusyri-tykset eivät onnistuneet. E. E. K.
Smäland [smö-], maakunta Etelä-Ruotsissa,
Göötanmaassa, Itä-Göötanmaan, Vetternin,
Länsi-Göötanmaan, Hallandin, Skånen, Blekingen ja
itämeren (Kalmarin-salmen) välissä; 32,477 km2
(josta n. 8%. sisävesiä), 600,600 as. (1910). —
S:n pinta kohoaa lahti rikkaalta rannikolta sekä
etelästä ja lounaasta käsin Vetternin eteläpään
ympärillä olevia seutuja kohden. Siellä S:n
ylänköinään korkein huippu Tonitebacken kohoaa
377 m yi. merenp. (Taberg Vetternin eteläpäässä
342 m yi. merenp.). Rannikolla on 10-12 km
leveä, alava ja viljava tasankovyöhyke. Sisämaa
on yleensä sangen karua, jääkautisten
soraharjujen ja niiden välisten soiden täyttämä;
savikko-maat ovat pieniä, harvassa. Vuoriperusta
itäosassa etupäässä graniittia, länsiosassa gneissiä.
Tavattoman järvirikasta: Bolmen, Asuen,
Ilelga-sjön, Möckeln, Vidöstern, Rottnen, Rusken y. m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
