- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1533-1534

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Snellman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1533-

Snellman

1538

S. joutui jo ylioppilasaikanaan moniin
yhteentörmäyksiin, m. m. sen johdosta, että oli
taipuvainen ankarasti arvostelemaan opettajiaan ja
esiintymään ylimielisesti. Pohjalaisen osakunnan
jäsenenä ja 1834-156 sen kuraattorina hän
harrasti innokkaasti ja menestyksellä
ylioppilaselämän kohottamista ja jalostamista nuorison
omasta aloitteesta, mutta tuli samalla nuorison
johtajaksi sen vastustaessa erinäisiä ylempien
viranomaisten holhous- ja valvontatoimenpiteitä.
Hän oli nuorison suuressa suosiossa ja
puolusti pontevasti ylioppilasosakuntien
itsehallinto-oikeutta. Vv. 1837-38 hän kahden eri asian
johdosta joutui kovaan kiistaan yliopiston
konsistorin kanssa. Hän tahtoi pitää luentosarjan
,,akateemisen vapauden todellisesta luonnosta ja
olemuksesta’"; kun rehtori Pipping kielsi sen,
niin S. konsistoriin antamillaan kirjelmillä
kiinteästi vaati lupaa siihen vedoten
dosenttioikeuk-siinsa; itsepäisyydestään hän ensin sai ankarat
nuhteet sijaiskanslerilta, lopulta kanslerin
määräyksen mukaan viralliset nuhteet
konsistorin edessä. Samaan aikaan konsistori päätti
jakaa pohjalaisen osakunnan kahtia, vastoin
osakunnan omaa tahtoa, ja määräsi S:n
pohjoispohjalaisten kuraattoriksi; mutta hän kieltäytyi
järkälitämättömästi ja välittämättä
pahimmista-kaan uhkauksista ottamasta vastaan tätä tointa,
jonka hänen mielestään piti perustua
ylioppilaiden vapaaseen vaaliin, ja sai tässäkin asiassa
kärsiä paljon ikävyyksiä sekä tuomittiin
vihdoin, Turun hovioikeuden 1839 langettamalla
tuomiolla, sakkoihin tottelemattomuudesta
esimie-hiänsä vastaan.

Sillä välin hänen tuottelias kirjailijatoimensa
oli alkanut. V. 1836 ilmestyi, kolmena
pikku-vihkosena. väitöskirja ,,De vi historiea disciplinæ
philosophicæ Leibnizii meditationes", 1837
„För-sök tili framställning af logiken I" ja sam. v:n
lopussa, sen jälkeen kuin S. syksvpuolella oli
käynyt Ruotsissa, Tukholmassa painettu
,,Filo-sofisk elementar-kurs. I häftet. Psychologi".
Viimemainitut teokset esittävät ankaran
tieteellisessä ja jotenkin vaikeatajuisessa muodossa
Hegelin filosofista järjestelmää.

Yllämainittujen ikävien rettelöiden jälkeen S.
pyrki tieteelliselle ulkomaanmatkalle.
Odottaessaan matkalupaa sekä sen oikeudenkäynnin
päättymistä. johon oli joutunut, hän oleskeli,
loppuvista 1838 alkaeu, Pohjanmaalla, Uudessa
Kaarle-pyyssä v. m., ahkerasti edelleen valmistellen
kirjallisia julkaisuja. Syksyllä 1839 ilmestyi
Helsingissä nimellä ,,Spanska flugan", I vihk.
(,,Sectio antepenultima"), kokoelma eriaineisia
kirjoitelmia, — arvosteluja tieteellisistä ja
kaunokirjallisista teoksista, ivallinen katsaus maan
sanomalehdistön toi niintään y. m. Samoihin
aikoihin S. pääsi lähtemään pitkälle matkalleen;
..Espanjan kärpäsen" jälkimäiset vihot („Sectio
penultima" 1840, ,,Seetio ultima" 1841), jotka
sisällykseltään olivat ensi vihon kaltaiset,
painatettiin Helsingissä S:n ollessa ulkomailla. Hän
oleskeli Ruotsissa, etupäässä Tukholmassa,
marraskuusta 1839 elokuuhun 1840. Siellä hän julkaisi
1840 kaksi jälkimäistä vihkoa ,,filosofista
alkeis-kurssiaan" (II ,,Logik", IIT ..Rättslära") ynnä
kirjasen ,,Om det akademiska studium". Sen
ohessa hän joutui vilkkaaseen yhteyteen
sikäläisten sanomalelitipiirien kanssa, kirjoitti Aug.

Blanchen toimittamaan .,Freja" lehteen
kirjallisista ja tieteellisistä kysymyksistä (1839-42)
ynnä sepitti, kiistakirjoituksena Almqvistia
vastaan, novellin „Det går an; en tafla ur lifvet;
fortsättning" (1840). Keskellä tätä monipuolista
toimintaa hän hautoi mielessään syvällisiä
mietteitä isänmaansa oloista, kuten selviää hänen
merkillisestä, kesällä 1840 Fr. Cygnæukselle
kirjoittamastaan kirjeestä, jossa hän suunnittelee
vastaista elämäntehtäväänsä. Hän lausuu siinä
ankaran tuomion Suomen silloisista oloista: Suomessa
ei ole yhtään isänmaallista mieltä eikä
henkistä elämää. ilmaisee sen vakaumuksen, että
ainoa keino, joka vielä ehkä voi herättää Suomen
kansan henkiseen elämään ja pelastaa sen
olemassaolon eriluonteisena kansana, on voimakas
kansallistajunnan herätys, jota kenties voidaan
saada aikaan kohottamalla suomen kieli maan
sivistyksen kieleksi; ja hän sanoo katsovansa
velvollisuudekseen vielä palata „omaan ja
kurjuuden kotiin", ,,huutaakseen kaikkiin ilman
suuntiin" nämä herättäjä-ajatuksensa. Tällaiset
aatteet, tällainen ,,fennisismi", olivat, päättäen S:n
omasta lausunnosta eräässä kirjeessä v :lta 1845
ynnä muista todisteista, itäneet ja vakaantuneet
hänen mielessään ainakin vv:sta 1833-34 alkaen.

Elokuussa 1840 S. lähti Tukholmasta etelään
päin. Hän viipyi vähän aikaa Kööpenhaminassa,
tutustui siellä sekä muutamissa Saksan
kaupungeissa, joissa hän sittemmin kävi, moniin näiden
maiden eteviin tiedemiehiin ja kirjailijoihin.
Syyskuun viime päivänä liän saapui
Tübinge-niin, jonne asettui talven ajaksi asumaan. Siellä
hän syventyi filosofiaan ja kirjoitti sekä
painatti saksankielisen teoksensa „Versuch eiuer
spekulativen Eutvvicklung der Idee der
Persön-lichkeit" (1841), jossa hän teräväjärkisesti
koettaa ratkaista sitä kysymystä, mitä Hegelin
filosofian kannalta johdonmukaisesti on ajateltava
Jumalan persoonallisuudesta ja ihmissielun
kuolemattomuudesta (vrt. Hegel, palsta 209).
Toukokuussa 1841 S. lähti Tiibingenistä,
suunnaten kulkunsa Sveitsin, Münchenin, Wienin,
Berliinin y. m. paikkakuntien kautta taas
Tukholmaan, jonne saapui syyskuussa. Siellä hän
uudelleen rupesi kirjailemaan „Frejaan", m. m.
Straussin esittämistä uskonuonfilosofisista aatteista, ja
julkaisi 1842 Tukholmassa taas kolme kirjaa,
nim. matkakuvauksen ,,Tyskland, skildringar och
omdömen från en resa", kaunokirjallisen
kertomuksen ,,Fyra giftermål. I. Kärlek och kärlek",
joka suunniteltu romaani kuitenkin jäi
keskeneräiseksi, sekä ,,Läran om staten". Viiinemain.
teoksessa, joka on kirjoitettu paljoa
helppotajuisempaan ja viehättävämpään muotoon kuin Sai
muut filosofiset tutkimukset, hän esittää
erinomaisen mieltäkiinnittävästi sitä Hegelin
filosofiaan nojautuvaa oppia, että valtion luo ja sen
ytimenä on kansallishenki, s. o.
yhteishenki, joka historiallisen kehityksen johdosta
muodostuu kussakin kansakunnassa ja joka
sisäisenä voimana johtaa yksilöiden henkistä
elämää sekä heidän toimintaansa. Tämä
yhteishenki on ja sen pitää olla yksityisihmisten
oi-keuskäsityksenkin ohjeena; heidän ylevin
tehtävänsä maailmassa on vaikuttaa sen palvelijoina,
sen kehittämiseksi korkeimpaan mahdolliseen
kukoistukseen.

Kohta viimemain. teoksen ilmestyttyä S. pa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0797.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free