- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1535-1536

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Snellman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1536-

Snellman

1538

lasi Suomeen, marrask. 1842. Pian sen jälkeen
hiili haki Kuopion ylä-alkeiskoulun
rehtorinvirkaa. Muutamat ystävät yrittivät toimittaa
hänelle mahdollisuuden jäädä Helsingin yliopistoon,
mutta onnistumatta. Hänen ruotsinmaalaiset
ystävänsä taas kehottivat häntä pyrkimään
professorinvirkaan Kuotsiin, joka heidän mielestään
jo oli tullut S:n ,.uudeksi ja varsinaiseksi
isänmaaksi". Kun ei ilmestynyt mitään
mahdollisuutta jatkaa tieteellistä työtä Suomessa, niin S.
kallisti korvaansa näille ehdotuksille sen verran,
että kuulusteli, olisiko hänellä menestyksen
toiveita, jos hakisi Lundin avoin nai olevaa
filosofian professorinvirkaa; mutta hän jätti,
ryhtymättä mihinkään muuhun toimenpiteeseen, ne
aikeet sikseen ja muutti syksyllä 1843 Kuopioon,
missä hän pontevasti ryhtyi hoitamaan uutta
virkaansa ja sai pian hyvän järjestyksen tähän
kouluun.

Sen oliessa S. v:sta 1844 alkaen rupesi
julkaisemaan yhtaikaa kahta viikkolehteä, nim.
suomenkielistä ,,Maamiehen ystävää", joka, ollen
1844 maan ainoana suomenkielisenä
sanomaleh-tenä, pirteällä ja kansanomaisella sisällyksellään
hyvin ansiokkaasti vaikutti lukuhalun
herättämiseksi talonpoikaisen väestön keskuudessa,
mutta jonka S. muutamien kuukausien kuluttua
luovutti toisten toimittajain hoidettavaksi; sekä
ruotsinkielistä ,.Saima" lehteä, jota toisinaan
seurasi kirjallinen liite, niillä 1844 oli nimenä
,,Lit-teraturblad tili Saima", vv. 1845-46 nimitys
,,Kallavesi". „Saima" lehdellään S. varsinaisesti
aloitti käänteentekevän vaikutuksensa
kansallisen sivistyselämän valveuttajana ja
kannustajana. Ankarasti hän osoitti, kuinka erinomaisen
heikot henkinen elämä ja kirjalliset
harrastukset olivat Suomessa; hän moitti purevasti maan
sanomalehdistöä, joka ei pohtinut julkisia asioita
valaisevalla eikä yhteiskunnallista edistystä
kannustavalla tavalla. Lakkaamatta hän teroitti
mieleen, että syynä tähän henkiseen
hervottomuuteen oli se, ettei Suomella ollut mitään
kansalliskirjallisuutta; ja kansalliskirjallisuus voisi
olla olemassa ainoastaan suomenkielisenä. Sen
ohessa hän monipuolisesti käsitteli muitakin
maan kehitykselle tärkeitä asioita, kirjoittaen
esim. kouluoloista, naissivistyksen
kohottamisesta. teollisuuden kehittämisestä,
elinkeinovapaudesta ja tulliasioista, maanomistusseikoista
ja maanviljelyksen edistämisestä, metsänhoidosta,
köyhäinhoidosta. Hänen kirjoituksensa
herättivät aina vilkasta mielenkiintoa ja mielipiteiden
vaihtoa, joka usein pyrki kiihtymään kiivaaksi.
Siten ,,Saima" sai aikaan siihen asti aivan
kuulumatonta vilkkautta julkisen sananvaihdon alalla
Suomessa. Kirjoitukset kansallisuusasioista
sytyttivät monilla tahoilla innostusta ja
selvensivät erinomaisen vaikuttavasti sivistyneen
säädyn parhaimmistolle sen isänmaallisten tehtävien
ja pyrkimyksien loppumäärää; muutamilla
tahoilla ne tietysti aiheuttivat pahennusta ja
suuttumusta. — Toiminta Kuopiossa ei voinut
kumminkaan täydesti tyydyttää S:ia, koska se
vieroitti hänet tieteestään, filosofiasta. Sentähden
hän, kun professorinvirka Lundissa yhä oli
avoinna, syksyllä 1845 taas ajatteli hakea sitä.
Hän lähetti hakupaperit Ruotsiin, mutta
peruutti pian hakemuksensa, — oman
ilmoituksensa mukaan senvuoksi, koska oli saanut tiedon.

että hänen, jos siirtyisi lUiotsiin, ei sallittaisi
enää palata Suomeen. Häneen oli nim. syvään
juurtunut se vakaumus, että mielien velvollisuus
on suorittaa elämäntyönsä isänmaassaan ja sen
hyväksi, vaikkapa kuinkakin vaikeissa oloissa.
— poistuminen olisi häpeällistä pakenemista
taistelurintamasta; mutta eräässä kirjeessään hän
lausui alistuvansa kohtaloonsa, kun jäi
Kuopioon ja luopui tieteellisestä kirjailijatoimesta,
„tympeällä resignatsionilla". — ,,Sainia" ei
saanut elää kauan. Vaikka se aina käsitteli
yhteiskunnallisia .ja valtiollisia kysymyksiä asiallisesti
ja maltillisesti ja vaikka se kiivaus, joka
toisinaan pääsi purkautumaan sen
kiistakirjoituksissa. ei koskaan kääntynyt maan hallitusta
vastaan, niin sen ponteva pyrkimys herättää
valppautta ja keskustelua julkisista asioista oli
jo sinänsä aivan soveltumaton vallalla oleviin
hallintoperiaatteisiin. Silloisen hallituksen, ylinnä
keisarin ja silloisen kenraalikuvernöörin,
ruhtinas Mensikovin, johtavana periaatteena oli, että
kaikki jäisi järkähtämättä ennalleen ja että
Suomesta ei saisi ,.kuulua" ollenkaan mitään.
Lieviäkin muistutuksia olevista oloista
käsitettiin aina loukkaavaksi ja sopimattomaksi
moitteeksi. S. sai sekä viranomaisilta että
ystäviltään yhä uusia varoituksia ja kehoituksia
välttää kaikkea, mitä voitaisiin käsittää
moitteeksi maan hallitusta vastaan. Loppu-v:lla 1846
senaatti kenraalikuvernöörin käskystä päätti
kieltää lehden ilmestymisen. ,,Sainia", joka oli
ilmoittanut ilmestyvänsä seur. v., ei saanut edes
ilmoittaa syytä äkkinäiseen lakkaamiseen,
eivätkä muut sanomalehdet saaneet suoraan lausua
mitään asiasta.

S. sai sittenkin tilaisuuden jatkaa
toimintaansa julkisen sanan palvelijana. Elias Lönnrot
haki ja sai luvan julkaista ..toisten
avustuksella" 2 kertaa kuussa ilmestyvää, Kuopiossa
painettavaa kirjallista lehteä „Litteraturblad för
allmän medborgerlig bildning". Se rupesi
ilmestymään toukok. 1847. S. oli sen todellinen
toimittaja. Se ilmestyi 1847 enimmäkseen kahdesti
kuukaudessa, sittemmin melkein poikkeuksetta
vain kerran kuukaudessa. Tosin uusi, harvemmin
ilmestyvä lehti ei voinut seurata päivän
tapahtumia ja esiintyviä kysymyksiä yhtä vilkkaasti
kuin „Saima". ja sen sisällys oli lähimpinä
vuosina olojen pakosta yksinomaisemmin
kirjallinen, mutta S:ii voimakas henki oli kuitenkin yhä
edelleen tuntuvissa julkisten kysymysten
käsittelyssä maassamme.

Syksyllä 1845 S. oli Kuopiossa nainut Johanna
Lovisa Wennbergin, joka silloin oli vasta
17-vuo-tias, mutta joka jo 1S57 kuoli, jättäen S:n
leskeksi. — Loppukesällä ja syksyllä 1847 S.
varakkaan puutavarakauppiaan E. J. Längmanin
seurassa, hänen opastajanaan ja kustannuksellaan,
teki ulkomaanmatkan, käyden Itämeren
rantakaupungeissa, Saksassa, Ranskassa ja
Englannissa. Tapansa mukaan S. piti tarkasti ja
teräväkatseisesi silmällä näiden maiden kaikkia
oloja ja hän on ,.Litteraturblad"issa
julkaisemissaan kirjoituksissa esittänyt huomioitaan ja
mietteitään niistä.

V. 1848 filosofian professori J. J. Tengström
erosi täysinpalvelleena virastaan, haluten luovut-

I taa sijansa S:lie, luonnolliselle seuraajalleen.

’ Mutta vaikka yliopiston konsistori suurella eneni-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0798.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free