- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1537-1538

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Snellman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1537-

Snellman

1538

mistöllä ensi sijassa ehdotti S:n, nimitettiin
virkaan hänen kilpahakijansa, filosofian apulainen
G. F.’Aminoff. Taas esiintyi S :lle kysymys, pitikö
hänen pyrkiä Ruotsiin, missä tällä kertaa
professorinvirka Upsalassa oli haettavana. Kiusaus
oli tällä kertaa kovin suuri, vieläpä, niin sopii
ryystä sanoa, todellisen velvollisuuksien
ristiriidan luontoinen, koskapa kaikki toiveet
saavuttaa kotimaassa asema, jossa hän voisi
antautua tieteelle, näyttivät lopullisesti rauenneen, ja
koska toimi Kuopiossa ei tuntunut antavan
riittäviä tuloja perheen elatukseksi ja rasittavien
velkojen lyhentämiseksi. S. lähetti alku-v :sta 1849
taas hakupaperinsa Ruotsiin. Hänen kirjeensä
ruots. B. E. Malmströmille todistavat hänen
tällöin taistelevan ankaraa sieluntaistelua. Taas
hän pian käski ottaa takaisin hakemuksen: —
,,Tahdon kuolla häpeättä. Anna anteeksi
horju-vaisuuteni, sinä yksin olet sen nähnyt." S. pysyi
kuitenkin päätöksessään siirtyä uusiin
elämän-oloihin. Hän erosi koulunrehtorin virastaan,
muutti loppu-v:sta 1849 Helsinkiin ja luovutti
sam. v:n loppuessa ,,Litteraturblad"in
toimituksen S. G. Elmgrenin käsiin, — vaikka tämän
leh-denkin painatus oli sam. v:n kuluessa siirretty
Helsinkiin. Muutamat varakkaat liikemiehet,
etunenässä H. Borgström, olivat aikeissa
perustaa Helsinkiin kauppaopiston ja S:ia ajateltiin
johtajaksi. Mutta kenraalikuvernööri asetti
luvan-saannin ehdoksi, että S. ei saisi siksi tulla.
Toinenkin hanke toimen valmistamiseksi S:lle
liikealalla — perustettavan merivakuutusyhtiön
asiamiehenä — kohtasi esteen kenraalikuvernöörin
puolelta, joka täten näytti mieskohtaisesti
vainoavan S:ia. Kumminkin tarjottiin hänelle
samaan aikaan, kumma kyllä, ,,Finlands allmänna
tidning"in toimittajan toimi, mutta S. ei voinut
suostua rupeamaan siihen. Hän eli muutamia
vuosia perheineen taloudellisesti niin epävakaisissa
oloissa „kuin taivaan linnut". Kolmatta vuotta,
1851-53, hän palveli konttoristina H.
Borg-strömin kauppaliikkeessä. Vv. 1850-54 hän yleensä
eli Helsingissä aivan hiljaisesti ja julkaisi kovin
vähän kynänsä tuotteita. Tärkein oli J. J.
Nervanderin elämäkerta, joka ilmestyi 1850,
johdantona Nervanderin koottuihin teoksiin.

Krimin sodan puhjettua 1854 huomattiin
Suomessa hieman lievennystä sensuurin
ankaruudessa sekä muissa hallinnollisissa valvonta- ja
kiristystoimenpiteissä. Mahdollisesti sen johdosta
S. ryhtyi v:n 1855 alusta uudelleen
toimittamaan „Litteraturblad"ia. Kohta huomattiin
lehdessä samat ominaisuudet kuin ennen S:n
aikakautisissa julkaisuissa. Se herätti vilkasta
mielenkiintoa ja keskustelua julkisista asioista, mutta
myöskin kiivaita kynäsotia. V:n 1855 alussa
tapahtui sitten hallitsijan vaihdos; kohta sen
jälkeen tuli kenraalikuvernööriksi ruhtinas
Mensi-kovin sijaan kreivi Berg ja sam. v:n kuluessa
yliopiston sijaiskansleriksi kenraali Nordenstamin
sijaan yleisön suosima kenraali Munck. Heräsi
kysymys S:n kutsumisesta professoriksi ja 1852
lakkautetun filosofian professorinviran uudestaan
perustamisesta. Neuvottelujen ja sovittelujen
jälkeen S. nimitettiin tammik. 1856 ,,siveysopin ja
tieteiden järjestelmän" professoriksi. Syysk. 1856
hän aloitti yliopistossa opettajatoimensa, jossa
hän sitten vaikutti 7 vuotta. Hänen pitämänsä
yliopistolliset luennot eivät olleet helppotajuisia,
49. VIII. Painettu 16.

joten ne sankat kuulijaparvet, jotka ensiksi
saapuivat häntä kuuntelemaan, pian harvenivat;
mutta hänen opetuksensa vaikutti syvästi siihen
suppeampaan oppilaspiiriin, joka vakavalla
tieteellisellä harrastuksella seurasi hänen
opetustaan ja syventyi hänen esittämäänsä vaikeaan
aineeseen. Joutuessaan täten virka-asemaan, joka
soi hänelle tilaisuuden omistautua ensi sijassa
tieteelle, S. oh kuitenkin jo niin iäkäs, ja hänen
työtään vaadittiin yhä edelleen niin suuressa
määrässä muihinkin toimiin, ettei häneltä enää
kypsynyt mitään tieteellistä teosta julkaistavaksi.

,,Litteraturblad"issa S. taas herättävästi
käsitteli lukuisia maalle tärkeitä taloudellisia ja
sivistyskysymyksiä sekä joutui niiden johdosta
moniin kiistelyihin. Ankaran myrskyn herätti
hänen esiintymisensä Ruotsin sanomalehdistössä
julkaistuja Suonien olojen arvosteluja ynnä
Ruotsiin muuttaneita ,.suomalaisia siirtolaisia’’
vastaan. Ruotsin sanomalehdet kuvailivat Suomea
sorron ja orjuuden pesäksi, jonka ainoa pelastus
muka oli siinä, että se jälleen yhdistettäisiin
Ruotsiin; Suomen valtiollisilla oikeuksilla ei
ollut silloisissa oloissa minkäänlaista arvoa eikä
toteutumisen mahdollisuutta. Suomalaisuuden
harrastusta esitettiin venäläisten juoneksi, jonka
tarkoituksena oli Suomen vieroittaminen Ruotsista.
Erittäin oli noissa kirjoituksissa hyökätty S:ia
ja Fr. Cygnæusta vastaan. Muutamat Suomesta
Ruotsiin siirtyneet miehet, m. m. nuori
runoilija E. v. Qvanten, julkaisivat Ruotsissa
kirjoituksia ja kirjasia osaksi samaan henkeen. S.
katsoi tarpeelliseksi ryhtyä ankarasti vastustamaan
koko tuota aatesuuntaa. Hänen mielestään oli
Suonien kansalle alentavaa, että vedottiin
ulkomaiden sääliin, kun piti tarmokkaasti ja
tulevaisuuteen luottaen työskennellä olevien olojen
pohjalla, varsinkin kun hallitus juuri tähän
aikaan näytti taipuvan mahdollisuuden mukaan
edistämään maan parasta. S. julkaisi sentähden
v:n 1858 alussa koko kirjallisella
taistelutarmol-laan laaditun kirjoituksen ,,Suomalaisesta
siirtokunnasta Ruotsissa". Hän lausui siinä m. m.
kovan valittelunsa J. J. Nordströmin 1846
tapahtuneesta siirtymisestä sekä ilmaisi vakavat
epäilyksensä siitä, oliko Nordströmillä ollut’ siihen
tekoon riittävät, tosiaankin pakottavat syyt.
Hyvin ankarasti hän moitti niitä nuoria miehiä,
jotka osaksi siirtyneinä Ruotsiin, osaksi
Suomesta käsin Ruotsissa julkaisivat erehdyttäviä
ja kansallista arvokkuutta puuttuvia kirjoituksia
Suomen asioista. S:n kirjoitus herätti ääretöntä
huomiota, monilla tahoilla mitä ankarinta
paheksumista. Ruotsissa julkaistuissa
hyökkäyskirjoi-tuksissa ruvettiin häntä kuvailemaan luopioksi,
joka nyt tavoitteli ven. hallituksen suosiota.
Nautittuaan tähän asti pääasiassa maan yleisen
mielipiteen voimakasta kannatusta S. nyt
melkoisessa osassa yleisöä kadotti tämän
kansansuosion. Mutta hänen esiintymisensä vaikutti
kuitenkin terveellisesti yleiseen mielipiteeseen
sensuuntaisen katsantotavan levittämiseksi,
.jom-rnoista hän ajoi. — Lähinnä seuraavina vuosina
S. m. m. joutui kynäkiistaan kansakouluasioista
U. Cygnæuksen kanssa; S. vastusti osaksi niitä
periaatteita, joihin tämä oli rakentanut
ehdotuksensa maan kansakoululaitoksen järjestämiseksi.
— Mutta taas läheni ankarampi myrsky. Keisari
Aleksanteri II:n vapaamielisyyden ja suopeuden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0799.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free