- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1539-1540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Snellman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1539-

Snellman

1538

johdosta julkinen ja valtiollinen elämä virkosi,
toiveita heräsi valtiopäiväin
kokoonkutsumisesta. Huhtik. 1861
annettiin käsky n. s.
Tammikuun valiokunnan (ks. t.)
kokoontumisesta, joka
kutsumus kuitenkin
ensiksi esiintyi
perustuslail-lisesti epäilyttävässä
muodossa ja sentähden aiheutti
levottomuutta ynnä
vastalauseita. Mutta kun
toimenpide pian saatiin
oikaistuksi siten, että
valiokunnan ainoastaan piti
valmistella asioita
myöhemmin kutsuttavien
valtiopäiväin käsiteltäviksi
sekä antaa keisarille
lausuntonsa hallinnollisessa
järjestyksessä ratkaistavista asioista, niin S. otti
puolustaakseen valiokunnan kokoontumista ja
vastustaakseen niitä kirjoittajia, jotka yhä vielä
vaativat, että vain pantaisiin vastalauseita
valiokunnan toimintaa vastaan sekä että valiokunta
itse yhtyisi näihin vastalauseisiin ja kieltäytyisi
ryhtymästä mihinkään keskusteluihin. Tämänkin
asian johdosta S. sai kärsiä mitä kiivaimpia
hyökkäyksiä; väitettiin hänen näissä
kiistakirjoituksissaan kieltäneen Suomen perustuslaillisia
oikeuksia y. m. semmoista. Nämä syytökset
katkeroittivat suuresti S:n mieltä koko hänen
jäl-jelläolevaksi eliniäkseen.

Jo edellä esitettyjen taistelujen aikana S. oli
saattanut toisinaan vaikuttaa tärkeidenkin
hallitustoimien valmistamiseen ja ratkaisuun, koska
ministerivaltiosihteeri kreivi Armfelt ja hänen
apulaisensa, vapaaherra Stjernvall-Walleen,
jossakin määrin myös kenraalikuvernööri kreivi
Berg, panivat huomiota hänen mielipiteisiinsä ja
toisinaan kysyivät häneltä neuvoa. M. m. hän
siten saattoi vaikuttaa muutamiin vähäisiin jo
1850-luvun loppupuolella syntyneihin
toimenpiteisiin suomen kielen hyväksi. V. 1863 hänet
kutsuttiin senaatin jäseneksi ja valtiovarain
toimituskunnan päälliköksi. Tämän johdosta S:n
oli pakko luopua sanomalehtitoimestaan;
..Lit-teraturblad" lakkasi v:n 1863 10:nteen n :oon,
joka ilmestyi vasta syksyllä 1864. Senaattorina
S. sai alusta alkaen ottaa osaa tärkeihin
hallitustoimiin, joita valmistettaessa hän tapasi
keisari Aleksanteri II :n Hämeenlinnassa kesällä
1863. Hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että
saatiin v:n 1863 asetus suomen kielen
oikeuksista; otti osaa sen valtaistuinpuheen
valmistamiseen, jolla keisari 1863 tervehti
valtio-säätyjä; saattoi 1865 onnelliseen päätökseen
rahakannan muutoksen, jonka hänen edeltäjänsä
Langenskjöld oli pannut alulle. Suuri katovuosi
1867-68 tuotti raskaita tehtäviä S :lie valtiovarain
hoitajana. Hän ponnisti voimiaan ja suurta
kykyään järjestääkseen tarkoituksenmukaisella
tavalla tarpeellisia avustustoimenpiteitä, mutta
kohtasi monella taholla maassa leväperäisyyttä
ja saamattomuutta, joka osaltaan vaikutti siihen,
ettei avustustoimi sittenkään voinut estää mitä
ankarimman hädän syntymistä.

V. 1868 S., jouduttuaan kiistaan uuden
kenraalikuvernöörin kreivi Adlerbergin kanssa, erit-

täinkin Riihimäen-Pietarin rautatien
rakentamista koskevista kysymyksistä, pakotettiin
pyytämään eroa senaattorinvirastaan. Hän oli
saanut aatelisarvon 1866 ja otti ritariston jäsenenä
osaa vv:n 1867, 1872 ja 1877 valtiopäiviin,
tehokkaasti vaikuttaen monien asiain valaisemiseen
ja ratkaisuun, m. m. puolustaen
asevelvollisuuden toimeenpanoa. Tärkeää ja työlästä tointa S.,
senaatista erottuaan, hoiti monenlaisiin
vaikeuksiin joutuneen Suomen hypoteekkiyhdistyksen
(ks. Pankki, palsta 184) johtokunnan
puheenjohtajana 1869-81. Oli Suom. kirjallisuuden
seuran esimiehenä 1870-74. S. ryhtyi myöskin
jälleen julkiseen kirjailijatoimeen. V. 1870 hän
julkaisi M. A. Castrénin ruotsinkielisten teosten
VI:ssa osassa Castrénin elämäkerran. V. 1875
hän kirjoitti pohjalaisen osakunnan pyynnöstä
lämpimän ja ylevähenkisen kirjoitelmansa
..Ylioppilaan velvollisuudet", joka sisältää neuvoja
ylioppilaille. .,Morgonhladet" lehteen S. kirjoitti
koko joukon kirjoituksia 1872-81. m. m.
asevelvollisuusasiasta ja koulukysymyksistä. Vielä
viimeisenä elämänvuotenaan hän antautui ankaraan
kynäsotaan. Kun »Liberaalisen puolueen ohjelma"
oli julkaistu jouluk. 1880, niin S. esiintyi
terävästi sitä vastaan, koska se tahtoi syrjäyttää
kielikysymyksen pohdinnan ja ratkaisun
vähemmän tärkeänä asiana, kiinnittäen päähuomion
muunluontoisiin kysymyksiin. —- Täyttäessään
75 vuotta 12 p. toukok. 1881 S. sai ottaa vastaan
runsain määrin kansalaisten onnitteluja ja
kunnianosoituksia. Mutta jo 4 p. heinäk. sam. v.
hän kuoli kesäasunnossaan Danskarbyn maatilalla
Kirkkonummella. V. 1882 Suomen
talonpoikais-sääty päätti pystyttää muistokiven S :n haudalle
Helsingin hautuumaalle. S:n kuoleman jälkeen
on julkaistu hänen kirjoittamansa senaattori
Langenskjöldin ja kreivi Bergin elämäkerralliset
kuvaukset sekä hänen muistiinpanonsa omasta
elämästään, jotka esittävät niitä tapauksia, mitkä
aiheuttivat hänen kutsumisensa senaattiin, ynnä
hänen senaattoritoimensa alkuaikoja. — S:n
kootut teokset, »Samlade arbeten", 10 os.,
ilmestyivät E. Nervanderin toimittamina 1892-98.
Suomeksi julkaistiin 1879-83 4 vlik. S:n
»Kirjoituksia aikakauskirjallisuuden alalla" sekä
1896-1901 »Valitut teokset", 5 os. S:n ja J. J.
Teng-strömin välinen kirjeenvaihto vv:lta 1843-49 on
painettu Suomen ruots. kirjallisuusseuran
,,För-liandlingar o. uppsatser" sarjan XX :ssa osassa.
— Kuopioon (ks. t. ynnä liitekuvaa) on
julkiseen paikkaan pystytetty Takasen muovailema
S:n rintakuva. Helsinkiin pystytettäväksi on
lopullisessa muodossaan hyväksytty ja
valmistetaan paraikaa (1916) E. Wikströmin tekemä
muistopatsas. [Th. Rein. „J. V. S:ii elämä" (2 os.,
ruots. ja suom. 1895-1900. 2:nen pain. 1904-05);
S. G. Elmgren. »Minnestal öfver J. V. S."
(Tiedeseuran »Acta" XII, 1882); B. Granit, »Muistelmia
J. V. S:n elämästä Kuopiossa" (1886) : A. Meurman,
,,J. W. S." (1901); E. Vest, ,,J. V. S." (ruots. 1905,
suom. 1906) ; G. Rein. ..J. V. S." (1906);
Danielson-Kalmari, ,,J. V. S., hänen merkityksensä Suonien
kansalle" (puhe, 1906); V. Malin. ..J. W. S. ja
hänen aikakautensa" (1906); Aspelin-Haapkylä,
,,S.-muistelmia" (»Muoto- ja muistikuvia" I. 1911).
Muutamia S:lie tahi hänen muistolleen omistettuja
juhlajulkaisuja, jotka sisältävät häntä käsitteleviä
kirjoituksia, ilmestyi 1881 ja 1906.] A. Gr.

J. V. Snellman v. 1875.
(S.H.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0800.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free