- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1541-1542

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Snellman G:son ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1 541

Snellman G:son—Snyders

1542

2. Karl S. (s. 1855), insinööri ja
rautateiden rakentaja, edellisen poika, tuli
läpikäytyään Helsingin polyteknillisen koulun ja
työskenneltyään erinäisillä rautatierakennuksilla 1890
nuoremmaksi ja 1892 vanhemmaksi insinööriksi
Tie- ja vesirakennusten ylihallitukseen, 1903
piiri-insinööriksi Päijänteen piiriin sekä 1906
yli-insinööriksi ja 1909 ylitirehtööriksi Tie- ja
vesirakennusten ylihallitukseen. Sukunsa
edustajana säätyvaltiopäivillä, suuren rautatiekomitean
jäsenenä ja käytännöllisenä rautateiden
rakentajana S. on tehokkaasti ottanut osaa
rautatieverkkomme kehittämiseen. Hänen virkatoimiensa
ohella suorittamistaan töistä mainittakoon
suunnitelmat Satakunnan siltaan Tampereella.

3. Artturi Heikki S. ks. Virkkunen.

4. Gustaf Robert S. (s. 1864),
sosiaali-politikko; ylioppilas 1882, fil. kand. 1889;
toimittuaan opettajana ja sanomalehtimiehenä tuli
teollisuushallituksen työtilastollisen osaston
johtajaksi 1901; toimittanut ja julkaissut joukon
teollisuushallituksen eri teollisuus- ja
ammattialoja koskevia työtilastollisia tutkimuksia (I-IV,
VII-IX, XII, XIV-XVI) ynnä »Työtilastollista
aikakauskirjaa" (v:sta 1907); toimittanut
työväen asumusolojen tilastotutkimukset Turussa
1905 ja Tampereella 1909; lakisääteisen
työväen-suojeluksen kansainvälisen edistämisyhdistyksen
ja työttömyyden kansainvälisen
vastustamislii-ton hallitusten jäsen. E. Bk.

Snellman G:son, J. W. ks. O u 1 u-y h t i ö.

Snipan /-i-], matalikko Merenkurkun (ks. t.)
eteläosan keskikohdalla. Matalikolla sijaitsee
S:n 1. Merenkurkun m aj akk ai a iva n. 22
km pohjoiseen Merenkurkun (1. Norrskärin)
majakasta, n. 16 km länteen Valassaarista
(Vals-öarne); alus näyttää vaihtuvaa punaista valoa,
jonka kork. vedenpinnasta 8,s m; sumumerkit
annetaan ilmasireenillä; rak. 1885 98,189 mk:n
kustannuksella. — S:n matalikolla sijaitsi
Suomen ensimäinen majakkalaiva, rak. puusta,
asetettiin paikoilleen 1867, joutui pois käytännöstä
1886. L. E-nen.

Snobbi (engl. snob), hienostelija,
olevinaan-olija.

Snoilsky ,[-ki], Carl Johan Gustaf
(1841-1903), kreivi, ruots. runoilija, palveli
virkamiehenä Ruotsin
lähetystössä Pariisissa ja
Kööpenhaminassa, oleskeli
useita vuosia Italiassa ja
Saksassa sekä toimi v:sta
1890 Tukholman
kuninkaallisen kirjaston
ylihoitajana. S., joka
ylioppilaana oli »Namnlösa
säll-skapet" nimisen,
kirjallisia uudistuksia
harrastavan seuran innokkaimpia
jäseniä, käänsi huomion
puoleensa
runokokoelmillaan »Smådikter" (1861)
ja ,,Orchideer" (1862),
jotka hän julkaisi
salanimellä Sven Tröst.
Vielä suuremmassa määrässä hän voitti yleisön
ja varsinkin nuorison suosion teoksellaan
„Ita-lienska bilder" (1865). Aiheeltaan voimakkaan
realistisia ja samalla muodoltaan taiteellisen

(S.H.) Carl Snoilsky.

eheitä ovat hänen seuraavat runonsa »Dikter"
(1869), samoinkuin kokoelma „Sonetter" (1871)
on muotonsa puolesta parasta, mitä tällä alalla
on ruotsiksi ilmestynyt. 1880-luvulla S.
julkaisi useita runokokoelmia („Nya dikter", 1881;
,,Dikter, tredje samlingen", 1883; »Dikter,
fjärde samlingen", 1887), jotka ilmaisevat yhä
syvempää ja rikkaampaa elämänkäsitystä.
Mainittavia ovat varsinkin ne runot, jotka kuuluvat
ryhmään »Svenska bilder" ja esittävät
mestarillisesti muistoja Ruotsin historian eri
aikakausilta. V. 1886 ilmestyi »Svenska bilder" eri
teoksena sekä 1894 loistopainos A. Edelfeltin
kuvittamana. V:lta 1897 on hänen viimeinen
runokokoelmansa, »Dikter, femte samlingen". S :u
muista teoksista mainittakoon »Svenska
histo-riska planscher. Beskrifning, omfattande tiden
1499-1718" (1893-95) ja »Minnesteckning öfver
M. Choraeus" (1886). S., joka nuoruudestaan
asti oli innolla tutkinut numismatiikkaa, on tältä
alalta julkaissut myös teoksen »Ett svenskt
mynt-kabinett" (1873). S:n kuoleman jälkeen
ilmestyivät hänen kootut runoelmansa, »Samlade
dikter" (1903-04) sekä »Minnesteckningar" (1904).
[K. Warburg, »C. S., hans lif och skaldeskap",
(1905).] II. Kr-n.

Snorre Sturlason (1178-1241), Islannin
kuuluisin historiankirjoittaja ja malitavimpia
ylimyksiä. S. kuului suureen ja mainehikkaaseen
Sturlunga-sukuun, jonka keskinäisissä verisissä
riidoissa hän osoittautui kunnianhimoiseksi,
viekkaaksi ja. ahneeksi. Kaksi kertaa hän oleskeli
Norjassa Haakon Haakoninpojan hovissa, mutta
joutui tämän epäsuosioon, kun hän ei
lupauksensa mukaan auttanut kuningasta saattamaan
Islantia tämän valtikan alle. Kuninkaan
käskystä hän sentälulen murhattiin kartanossaan
Reykjaholtissa. S. harrasti lämpimästi
muinaisajan historian tutkimusta ja on jättänyt
jälkeensä kaksi laatunsa puolesta toisistaan hyvin
eroavaa teosta, Islannin kirjallisuuden
merkillisimpiä: »Edda" (nuorempi) ja ,,Heimskringla"
(ks. n.). Edellinen on aivan omaperäinen teos ja
Islannin kirjallisuudessa ainoa laatuaan: se on
»skaldeille" tarkoitettu runousopin ja
mytologian käsikirja. Jälkimäinen on vilkas ja elävä
esitys Norjan kuningasten historiasta. Lähteitä,,
sekä suorasanaisia että runopukuisia, S. siinä
käyttää hyvin kriitillisesti ja älykkäästi. Tyyli
on verraton, milloin vakavan ylevä, milloin taas
vallattoman huumorillinen, aina sisällyksen
laadun mukaan. R. S.

Snouck Hurgronje [snuk hyrhro’n-],
Christian (s. 1857), alankom. orientalisti, kävi 1884
tutkimusretkellä Arabiassa oleskellen vuoden
ajan Dziddassa ja Mekassa, matkusti hallituksen
toimesta 1888 Hollannin Intiaan; oli jonkun
aikaa professorina Bataviassa ja v:sta 1906
Leidenissä. Julkaisuja: »Het Mekkaansche feest"
(1880), »Mekkanisehe Sprichwörter" (1886),.
»Bilder aus Mekka" (1889) y. m. K. T-t.

Snowdon [snoudii], Englannin korkein vuori,
Walesissa, korkein huippu Moel-y-Wyddfa 1,094
m yi. merenp. Hamrnasrata v:sta 1896. Laaja
näköala Pohjois-Walesin yli.

Snyders [snai-], Frans (1577-1657), flaamiL
taidemaalari; P. Brueghel nuor:n ja H. van
Ba-lenin oppilas, Rubensin apulainen. Tehtyään
aluksi stilleben-kuvia S. alkoi mvöhemmin esit-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0801.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free