- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1543-1544

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Snellman G:son ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1543

Soa—Societas pro fauna et flora fennica

1544

tää hirvien ja villisikojen metsästyksiä,
taistelevia eläimiä, vihannes-, kala- ja yleensä
,kyökki-komentoon" kuuluvia tauluja, jotka kaikki ovat
ripeästi maalatut suureen kokoon ja upein
värein koristeelliseen tapaan. Hänen kuvissaan
esiintyvät henkilöt ovat Jan Boekhorstin,
Rubensin ja hänen oppilaidensa maalaamat. E. R-r.

Soa, maakunta Abessiiniassa, n. 40,000 km2,
1,5-2 milj. as. Oli ennen kuningaskunta. V. 1889
S:n kuningas Menelik tuli koko Abessiinian
hallitsijaksi. S:n pääkaupunki Addis-Abeba samalla
Abessiinian pääkaupunki.

Soanlahclen kartano, verotila Soanlahden
kirkonkylässä Jänisjärven rannalla, käsittää nyk.,
sittenkuin valtio 1908 osti osan tilasta
(1,079.96 ha) pientiloiksi palstoitettavaksi,
alus-tiloineen 0,65 manttaalia, n. 650 ha. Laivaliike
Värtsilästä. Kar janhoitokoulu (1-vuotinen, per.
1900) ja maamieskoulu (v:sta 1908 1-talviuen;
1898-1908 tilalla oli 2-vuotinen maanviljelyskoulu).
Omistajat: kauppias I. Ratinen, insinööri Artur
Winter (1897-1914), (v:sta 1914) Soanlahden
kartano o.-y. — S. k. on osa entisestä
lahjoitusmaasta, joka m. m. kuului Salmin
lahjoitusmaahan (ks. t.) ja jonka pääosan (11 15/32
manttaalia, n. 43,217 ha) Suomen valtio osti 1873
lampuotien lunastettavaksi. — Kartano on viljavalla
Soanlahden selänteellä, josta on peninkulmia laaja
näköala yli ympäristöjen, m. m. Jänisjärven.

A. Es.

Soanlahti (ruots. S o a n 1 a k s). 1. Kunta,
Viipurin 1., Salmin kihlak.. Korpiselän-Soanlahden
nimismiesp.; kirkolle Värtsilän rautatieasemalta
30 km. Pinta-ala 433,3 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 1,844 ha (siinä luvussa luonnonniityt
650 ha, viljaakasvava kaskimaa 79 ha ja
puutarha-ala 9,2 ha). Manttaalimäärä 16,«o,
talon-savuja 202, torpansavuja 3 ja muita savuja 285
(1907). 2,213 as. (1910), joista kreik.-katolisia
928. 376 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 215 :llä (1901). 292 hevosta, 1,057
nautaa (1913). — Kansakouluja 3 (1916), joista
1 kreik.-katolinen. Maamieskoulu (1-talvinen
oppijakso). Säästöpankki. Kunnanlääkäri
yhteinen Suistamon kanssa. — Teollisuuslaitoksia:
höyrymylly, 2 sahaa, 3 vesimyllyä. — S:n
laivasatamasta (1 km kirkolta) säännöllinen laivaliike
Värtsilään y. m. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Savonlinnan hiippak., Sortavalan
rovas-tik.; Ruskealaan kuulunut kappeli, muodostettu
aikaisemmasta Leppälahden (ks. t.)
kappelista, määrättiin erotettavaksi eri khrakunnaksi
keis. käskykirj. 16 p:ltä marrask. 1885
(ensimäinen vakinainen khra v:sta 1899). S:n
seurakuntaan kuuluvat Korpiselän ja
Suojärven luterilaiset rukoushuonekunnat sekä
Suistamon alueella asuvat luterilaiset. — Kirkko
puusta, rak. 1890. L. II-nen.

Sobek, egypt. vedenjumala, jolle krokotiili oli
pyhitetty ja jota sentähden kuvataan
krokotiilin-päiseksi. K. T-t.

Sobieski ks. Juhana, Puolan kuninkaita.

Sobolino ks. N o i s n i e m i.

Sobranie /-«’-/ (ven.), kokous (bulg. sabra’nie,
naro’dno s.), kansaneduskunta.

Soccus (lat.), matala, kevyt kenkä, jota
roo-mal. naiset ja hempeät miehet käyttivät.
Tavallinen jalkine huvinäytelmissä esiintyvillä
henkilöillä, siitä kuvaannollisesti myös = huvinäytel-

män tyyli tai ylimalkaan kevyt esitystapa, vrt.
Eoturni. ’ K. J. 77.

Sochaczew [sohatsev], piirikunnankaupunki
Puolassa, Varsovan kuvernementissa, Varsovasta
länteen, rautatien ja Bzura-joen risteyksessä;
6,808 as. (1910), paljo juutalaisia, Vanhan
linnan rauniot. Asukkaat harjoittavat kauppaa. —
Suurvaltain sodan kestäessä taistelurintama kauan
aikaa kulki S:n luona. Helmikin alkupäivinä 1915
saksalaiset tekivät voimakkaan, mutta
onnistu-mattoman hyökkäyksen ven. asemia vastaan S:n
tienoilla.

Sociale Praxis [sotsvä’le praksis] (saks.),
v:sta 1897 Leipzigissä ilmestyvä
sosiaalipoliittinen viikkolehti; toimittaja professori Ernst
Francke.

Societaire fsosietä’r], sosietääri (ks. t.).

Societas [-i’-] (lat,), seura.

Societas Jesu ks. Jesuiitat.

Societas pro fauna et flora fennica (lat.,
=,,Seura Suomen eläimistön ja kasviston
tutkimiseksi") on Suomen vanhin tieteellinen seura;
sen perustivat Turussa 1 p. marrask. 1821 prof.
C. B. Sahlberg ja 9 nuorempaa
luonnontieteilijää. Päämääränä oli koota ja tutkia kotimaan
eläimiä ja kasveja ja siten edistää Suomen
eläimistön ja kasviston tuntemusta. Se, mitä Turussa
oli ehditty saada kokoon, tuhoutui palossa 1827.
Helsingissä seuran toiminta alkoi uudelleen 1829
ja saavutti suurta kannatusta prof. Sahlbergin
innokkaalla johdolla. Hänen erottuaan 1842
toiminta lamautui, ja 1849 uhkasi syntyä
hajaannus; eräät vanhemmat jäsenet erosivat tällöin
seurasta. Prof. A. Mobergin (puheenjohtajana
1850-59, 1863-66) johdolla saatiin kuitenkin
yhtenäisyys säilytetyksi. Toiminnan taas
vakiinnuttua tehtiin 1857-58 sopimus, jonka mukaan
kaikki, mitä seura kokoo, muodostaa yhdessä
yliopiston kotimaisen luonnonhistoriallisen
materiaalin kanssa Suomen
luonnonhistoriallisen museon, jonka hoidosta yliopisto on
ottanut pitääkseen huolta seuran intendenttien
avulla. V. 1859 W. Nylander (ks. t.) tuli
seuran johtavaksi voimaksi ja museon kasvit, osasto
on siitä lähtien yhtämittaisesti kehittynyt. Eläint.
osasto sitävastoin kasvoi aluksi vain niiltä
osiltaan, jotka prof. E. J. Bonsdorff oli aikaisemmin
perustanut anatomiseen laitokseen; vasta 1868
alettiin eläint. museoon järjestää erikoisia suom.
kokoelmia. Näiden kokoelmain erinäiset osat ovat
nyt saavuttaneet suuren laajuuden, mutta niitä
ei ole voitu järjestää yhtenäiseksi museoksi, kun
koko eläint. laitokselle ei vielä ole saatu omaa
rakennusta. — Seuran työvoimat ovat etupäässä
yliopistonuorison piiristä; viime aikoina ei vain
harrastus, vaan myöskin kyky ottaa osaa
tutkimustyöhön on ollut määräävänä jäsenten
vaalissa. Jäsenmäärä on nykyään (1916) n. 400.
Seura kokoontuu kerran kuukaudessa, ja
kokousten ohjelmana ovat eläimistön ja kasviston
kokoonpanoa koskevien esityksien ohella myös
biologiset kysymykset,
luonnonsuojelustoimen-piteet y. m. Vuosikokous on Floran päivänä
(toukok. 13 p.). Nyk. säännöt ovat v:lta 1894.
Niiden mukaan erityinen hallitus valmistaa
tärkeämmät asiat kokouksia varten. Seuran
vaiheista 011 julkaistu historiikki 50-vuotispäiväksi
1871 ja 75-vuotispäiväksi 1896. — Koska
seuran kokoelmat aluksi syntyivät lahjoituksista,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0802.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free